18.10.2017

Kirjoitus on julkaistu Uusi Rovaniemi -lehden Eduskunnasta-palstalla 18.10.2017.

Suomalaista keskustelua hallitsevat usein mantrat. Jostain asiasta tulee vallitseva totuus eikä asioiden monipuolisuutta tuoda enää esiin. Yksipuolinen keskustelu sähköautoista tuntuu välillä menevän tähän.

Ilmastoperustein voidaan kuitenkin puoltaa myös ihan perinteisiä polttomoottoriautoja, jopa dieseliä. Käytössä olevia pirssejä ei kannata heittää romukoppaan ennen kuin ne on loppuun ajettu.

12.10.2017

Tiedote medialle 12.10.2017, julkaistavissa heti

Finavian omistajaohjauksesta vastaava elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) nosti esille eilisellä Kemin vierailullaan seutukaupunkien lentoasemien merkityksen. 

22.9.2017

Kannanotto 22.9.2017

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen esitti eduskunnan budjettikeskustelussa keskiviikkona pidemmän aikavälin aluepoliittista sopimusta.

Suomi kaupungistuu. Keskusta ei sitä vastusta. Päinvastoin, kaupungit ovat Suomen menestykselle ehdottoman tärkeitä. Lisäksi on luonnollista, että ihmiset muuttavat paikkakunnalta toiselle.

Sopimuksessa on kyse siitä, että hyvä elämä mahdollistetaan kaikkialla Suomessa. Suuret kaupungit, seutukaupungit ja maaseutu ovat yhdessä Suomi ja parhaimmillaan kaikki voittavat. Juuri nyt on huolehdittava, että koko maa pääsee osalliseksi Suomen talouden noususta.

13.9.2017

Kannanotto 13.9.2017

Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni muistuttaa, että Suomi pystyy ilmasto- ja energiapolitiikallaan saavuttamaan hiilineutraalin yhteiskunnan jo vuonna 2045.

- Pariisin sopimus edellyttää, että vuosisadan loppupuolella maailman päästöt ja hiilinielut ovat tasapainossa. Vaikka metsäteollisuuden volyymi Suomessa investointien myötä kasvaisi, pystymme kestävällä metsänhoidolla pitämään Suomen hiilinielujen tason kansainvälisesti merkittävänä, Kulmuni sanoo. 

1.9.2017

Tiedote 1.9.2017, Suomen Keskusta r.p.

Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni ihmettelee demarijohtaja Antti Rinteen budjettikritiikkiä. SDP:n oma toiminta ja tulokset viime vaalikaudella eivät juuri anna Rinteen kommenteille uskottavuutta nyt, kun Suomen talous kasvaa, työttömyys vähenee, ja tehdään monia päätöksiä pienituloisten ja perheiden aseman parantamiseksi.

31.8.2017

TIEDOTE medialle 31.08.2017, vapaa julkaistavaksi heti                                                                                                                                                    

Hallitus on päässyt tänään 31.8. sopuun ensi vuoden budjettiesityksestä.

Pohjois- ja Itä-Suomen yrityksille tärkeä 5 miljoonan euron alueellinen kuljetustuki jatkuu.

30.8.2017

Kirjoitus on julkaistu kolumnina KemiTornio-kaupunkilehdessä 30.8.2017.

Todennäköisesti Suomen ensimmäinen terrorismirikos tapahtui viikko sitten perjantaina Turussa. Moni piti mahdollisena, jopa todennäköisenä, että Suomeenkin saattaa osua jonkun tai joidenkin hullujen isku. Aurinkoinen päivä muuttui sysimustaksi. Iskut lähialueilla ovat kietoneet verkkoa yllemme - meilläkin saattaisi sattua jotain ikävää.

Turun jälkeen mietitään, mitä olisi voitu tehdä toisin. Äärioikealla syytetään ulkomaalaistaustaisia lähtökohtaisesti epäilyttäviksi, äärivasemmalla ei ehkä vieläkään haluta puhua iskusta sen rikosnimikkeellä. Keskellä halutaan vain saada tällainen hulluus loppumaan.

30.8.2017

Kirjoitus on julkaistu Uusi Rovaniemi -lehden Eduskunnasta-palstalla 30.8.2017.

Iltojen pimentyessä sähkölaskut kasvavat. Sähkönsiirtomaksujen korkeat hinnat harvaan asutuilla alueilla on kestopuheenaihe. Sähkönsiirtohinnat saattavat olla korkeampia kuin itse sähkön hinta. 

Siirtohintoja symboloi syystäkin Caruna. Siirtohintojen nousulla on myös syvemmälle menevät juuret. Muutama kesä sitten Savon seudulla ja Keski-Suomessa riehui myrsky, joka katkoi sähköjä. 

Silloisen energiaministerin, nykyisen Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren aloitteesta säädettiin laki, joka käytännössä velvoitti sähköyhtiöt massiiviseen säävarmistamiseen. Kustannukset satojen kilometrien mittaisten sähkölinjojen kaivamisesta maahan ovat valtavia. 

13.8.2017

 - Pörssiyhtiöiden ylimmän johdon palkka- ja palkkio-ohjelmista päättää aivan liian pieni piiri. Käytännössä kyse on sisäpiiristä, jossa yritysjohtajat päättävät toinen toistensa palkoista.

- Sisäsiittoisuutta tulisi vähentää siirtämällä ylimmän johdon yleisestä palkka- ja palkkiopolitiikasta päättäminen pois pörssiyhtiöiden hallituksilta yhtiökokouksen tehtäväksi.

- Yhtiökokouksen kautta ylisuuret palkkio-ohjelmat tulisivat nykyistä paremmin julkisen keskustelun kohteeksi. Muutos mahdollistaisi myös keskustelun siitä ovatko ylisuuret palkkio-ohjelmat todella yritysten edun mukaisia.

21.7.2017

Kirjoitus on julkaistu Suomenmaan Puheenvuoro-palstalla 21.7.2017.

Kun Suomea sotien jälkeen rakennettiin, oli politiikan kantava voima kytkeä maa osaksi kansain­vä­listä kauppaa.

Kahdenvälistä kauppaa käytiin itänaapurin kanssa, mutta todellinen mittari oli pärjääminen avoimilla, länteen suun­tau­tu­neilla maail­man­mark­ki­noilla.

Urho Kekkosen teesit ”Onko maallamme malttia vaurastua” johdattivat sodan­jäl­keisen valti­o­joh­toisen teol­lis­tu­misen nousuun.

Vaikka valtion panostuksissa oli kyse teollisuuden kilpailukyvyn vahvis­ta­mi­sesta, sai Kekkonen tässä kovan vastustajan oikeistosta.

Myös Johannes Virolainen oli voimakas mark­ki­na­ta­louden puoles­ta­pu­huja, mutta kasvotonta kapitalismia hän kritisoi.

12.7.2017

Kirjoitus on julkaistu Uusi Rovaniemi -lehden Eduskunnasta-palstalla 12.7.2017.

Taannoin lappilaisessa kylätapahtumassa eräs herra tuli kertomaan vaimonsa tilanteesta.

Pienituloinen eläkeläispariskunta oli taloudellisesti tiukilla, kun sairauksia oli paljon. Rouvalla täyttyi vuosittain lääkekorvausten omavastuu 605 euroa. Pitkien etäisyyksien maakunnassa matkakorvausten omavastuun 300 euroa joutui maksamaan täysimääräisesti. Asiakasmaksuja terveyskeskus- ja sairaalakäynneistä tulee enimmillään maksettavaksi 700 euroa.

Jos näistä kaikista kolmesta korvauksesta joutuu maksamaan omavastuun täysimääräisesti, kertyy yhdelle sairaalle maksuja vuosittain 1 600 euroa. Se on pienituloiselle iso summa rahaa.

9.7.2017

Tiedote. Julkaistu: 09.07.2017
Suomen Keskusta r.p.

Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni haluaa laskea paljon palveluita tarvitsevien terveydenhuollon maksuja.

16.6.2017

Kannanotto 16.6.2017

Kansanedustaja, Keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni pitää hyvänä askeleena tänään 16.6. valtiovarainministeriön lausunnoille lähettämää tuulivoimaveron lakiluonnosta.

Laki helpottaisi kuntien mahdollisuuksia periä voimalaitosveroa tuuli- ja vesivoimalaitoksilta. Tällä hetkellä Suomen yli 500 tuulivoimalasta yksikään ei ole vesi- tai ydinvoiman tavoin korkeamman verotuksen piirissä. Esitys korjaisi tilannetta.

14.6.2017

Kirjoitus on julkaistu kolumnina KemiTornio-kaupunkilehdessä 14.6.2017.

Lauantaina valittu Perussuomalaisten uusi puheenjohtaja Jussi Halla-aho on kirjoittanut laajalti luetussa blogissaan, että hän ei todennäköisesti puuttuisi kadulla näkemäänsä raiskaukseen.

Perusteluiksi Halla-aho kertoo: ”en vähäisimmässäkään määrin halua riskeerata tilannetta, jossa joutuisin maksamaan jollekin Afrikan sarven ihmissaastalle vahingonkorvauksia "kivusta ja särystä".”

Tästä kirjoituksesta on kymmenen vuotta aikaa, mutta Halla-aho vahvisti valintansa jälkeen olevansa edelleen blogitekstiensä takana. Nämä Halla-ahon blogitekstit käsittelevät lähes yksinomaan erilaisia kansakuntia ja uskontoja, lähes kaikki kielteisestä näkökulmasta.

31.5.2017

Kannanotto 31.5.2017

Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni pitää Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden kannalta erittäin valitettavana, jos Yhdysvaltain presidentti Donald Trump irrottautuu Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteista. Kulmunin mukaan Yhdysvaltain ratkaisu vaikeuttaisi Suomen puheenjohtajuuskauden yhden keskeisen tavoitteen edistämistä.