13.9.2017

Kannanotto 13.9.2017

Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni muistuttaa, että Suomi pystyy ilmasto- ja energiapolitiikallaan saavuttamaan hiilineutraalin yhteiskunnan jo vuonna 2045.

- Pariisin sopimus edellyttää, että vuosisadan loppupuolella maailman päästöt ja hiilinielut ovat tasapainossa. Vaikka metsäteollisuuden volyymi Suomessa investointien myötä kasvaisi, pystymme kestävällä metsänhoidolla pitämään Suomen hiilinielujen tason kansainvälisesti merkittävänä, Kulmuni sanoo. 

1.9.2017

Tiedote 1.9.2017, Suomen Keskusta r.p.

Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni ihmettelee demarijohtaja Antti Rinteen budjettikritiikkiä. SDP:n oma toiminta ja tulokset viime vaalikaudella eivät juuri anna Rinteen kommenteille uskottavuutta nyt, kun Suomen talous kasvaa, työttömyys vähenee, ja tehdään monia päätöksiä pienituloisten ja perheiden aseman parantamiseksi.

31.8.2017

TIEDOTE medialle 31.08.2017, vapaa julkaistavaksi heti                                                                                                                                                    

Hallitus on päässyt tänään 31.8. sopuun ensi vuoden budjettiesityksestä.

Pohjois- ja Itä-Suomen yrityksille tärkeä 5 miljoonan euron alueellinen kuljetustuki jatkuu.

30.8.2017

Kirjoitus on julkaistu kolumnina KemiTornio-kaupunkilehdessä 30.8.2017.

Todennäköisesti Suomen ensimmäinen terrorismirikos tapahtui viikko sitten perjantaina Turussa. Moni piti mahdollisena, jopa todennäköisenä, että Suomeenkin saattaa osua jonkun tai joidenkin hullujen isku. Aurinkoinen päivä muuttui sysimustaksi. Iskut lähialueilla ovat kietoneet verkkoa yllemme - meilläkin saattaisi sattua jotain ikävää.

Turun jälkeen mietitään, mitä olisi voitu tehdä toisin. Äärioikealla syytetään ulkomaalaistaustaisia lähtökohtaisesti epäilyttäviksi, äärivasemmalla ei ehkä vieläkään haluta puhua iskusta sen rikosnimikkeellä. Keskellä halutaan vain saada tällainen hulluus loppumaan.

30.8.2017

Kirjoitus on julkaistu Uusi Rovaniemi -lehden Eduskunnasta-palstalla 30.8.2017.

Iltojen pimentyessä sähkölaskut kasvavat. Sähkönsiirtomaksujen korkeat hinnat harvaan asutuilla alueilla on kestopuheenaihe. Sähkönsiirtohinnat saattavat olla korkeampia kuin itse sähkön hinta. 

Siirtohintoja symboloi syystäkin Caruna. Siirtohintojen nousulla on myös syvemmälle menevät juuret. Muutama kesä sitten Savon seudulla ja Keski-Suomessa riehui myrsky, joka katkoi sähköjä. 

Silloisen energiaministerin, nykyisen Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren aloitteesta säädettiin laki, joka käytännössä velvoitti sähköyhtiöt massiiviseen säävarmistamiseen. Kustannukset satojen kilometrien mittaisten sähkölinjojen kaivamisesta maahan ovat valtavia. 

13.8.2017

 - Pörssiyhtiöiden ylimmän johdon palkka- ja palkkio-ohjelmista päättää aivan liian pieni piiri. Käytännössä kyse on sisäpiiristä, jossa yritysjohtajat päättävät toinen toistensa palkoista.

- Sisäsiittoisuutta tulisi vähentää siirtämällä ylimmän johdon yleisestä palkka- ja palkkiopolitiikasta päättäminen pois pörssiyhtiöiden hallituksilta yhtiökokouksen tehtäväksi.

- Yhtiökokouksen kautta ylisuuret palkkio-ohjelmat tulisivat nykyistä paremmin julkisen keskustelun kohteeksi. Muutos mahdollistaisi myös keskustelun siitä ovatko ylisuuret palkkio-ohjelmat todella yritysten edun mukaisia.

21.7.2017

Kirjoitus on julkaistu Suomenmaan Puheenvuoro-palstalla 21.7.2017.

Kun Suomea sotien jälkeen rakennettiin, oli politiikan kantava voima kytkeä maa osaksi kansain­vä­listä kauppaa.

Kahdenvälistä kauppaa käytiin itänaapurin kanssa, mutta todellinen mittari oli pärjääminen avoimilla, länteen suun­tau­tu­neilla maail­man­mark­ki­noilla.

Urho Kekkosen teesit ”Onko maallamme malttia vaurastua” johdattivat sodan­jäl­keisen valti­o­joh­toisen teol­lis­tu­misen nousuun.

Vaikka valtion panostuksissa oli kyse teollisuuden kilpailukyvyn vahvis­ta­mi­sesta, sai Kekkonen tässä kovan vastustajan oikeistosta.

Myös Johannes Virolainen oli voimakas mark­ki­na­ta­louden puoles­ta­pu­huja, mutta kasvotonta kapitalismia hän kritisoi.

12.7.2017

Kirjoitus on julkaistu Uusi Rovaniemi -lehden Eduskunnasta-palstalla 12.7.2017.

Taannoin lappilaisessa kylätapahtumassa eräs herra tuli kertomaan vaimonsa tilanteesta.

Pienituloinen eläkeläispariskunta oli taloudellisesti tiukilla, kun sairauksia oli paljon. Rouvalla täyttyi vuosittain lääkekorvausten omavastuu 605 euroa. Pitkien etäisyyksien maakunnassa matkakorvausten omavastuun 300 euroa joutui maksamaan täysimääräisesti. Asiakasmaksuja terveyskeskus- ja sairaalakäynneistä tulee enimmillään maksettavaksi 700 euroa.

Jos näistä kaikista kolmesta korvauksesta joutuu maksamaan omavastuun täysimääräisesti, kertyy yhdelle sairaalle maksuja vuosittain 1 600 euroa. Se on pienituloiselle iso summa rahaa.

9.7.2017

Tiedote. Julkaistu: 09.07.2017
Suomen Keskusta r.p.

Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni haluaa laskea paljon palveluita tarvitsevien terveydenhuollon maksuja.

16.6.2017

Kannanotto 16.6.2017

Kansanedustaja, Keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni pitää hyvänä askeleena tänään 16.6. valtiovarainministeriön lausunnoille lähettämää tuulivoimaveron lakiluonnosta.

Laki helpottaisi kuntien mahdollisuuksia periä voimalaitosveroa tuuli- ja vesivoimalaitoksilta. Tällä hetkellä Suomen yli 500 tuulivoimalasta yksikään ei ole vesi- tai ydinvoiman tavoin korkeamman verotuksen piirissä. Esitys korjaisi tilannetta.

14.6.2017

Kirjoitus on julkaistu kolumnina KemiTornio-kaupunkilehdessä 14.6.2017.

Lauantaina valittu Perussuomalaisten uusi puheenjohtaja Jussi Halla-aho on kirjoittanut laajalti luetussa blogissaan, että hän ei todennäköisesti puuttuisi kadulla näkemäänsä raiskaukseen.

Perusteluiksi Halla-aho kertoo: ”en vähäisimmässäkään määrin halua riskeerata tilannetta, jossa joutuisin maksamaan jollekin Afrikan sarven ihmissaastalle vahingonkorvauksia "kivusta ja särystä".”

Tästä kirjoituksesta on kymmenen vuotta aikaa, mutta Halla-aho vahvisti valintansa jälkeen olevansa edelleen blogitekstiensä takana. Nämä Halla-ahon blogitekstit käsittelevät lähes yksinomaan erilaisia kansakuntia ja uskontoja, lähes kaikki kielteisestä näkökulmasta.

31.5.2017

Kirjoitus on julkaistu kolumnina Uusi Rovaniemi -lehdessä 31.5.2017.

Rovaniemi ja Kemi-Tornion seutu asettuvat aina silloin tällöin maakunnan sisäisessä keskustelussa pöydän eri puolille. En oikein tiedä, mistä tämä tarkalleen ottaen juontaa. Lapin hallintopääkaupunki on pitkään ollut Rovaniemi. Kemi-Tornio on vastannut vuosikymmeniä Lapin viennistä. Yli 90 prosenttia Lapin viennistä lähtee Kemi-Tornio-alueelta.

Myös 1900-luvun alkupuolella tehtiin maakuntauudistusta. Kemi ja Tornio liitettiin Lappiin. Vastustus oli kova. Monet kokivat itsensä enemmän pohjoispohjalaisiksi. Onneksi liitettiin Lappiin. Maakunnan brändi on uniikki. Lappi on monelle maailmalla tunnetumpi sanana kuin Suomi tai pääkaupunki Helsinki.

31.5.2017

Kannanotto 31.5.2017

Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni pitää Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden kannalta erittäin valitettavana, jos Yhdysvaltain presidentti Donald Trump irrottautuu Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteista. Kulmunin mukaan Yhdysvaltain ratkaisu vaikeuttaisi Suomen puheenjohtajuuskauden yhden keskeisen tavoitteen edistämistä.

26.5.2017

Kirjoitus on julkaistu Suomenmaan Puheenvuoro-palstalla 26.5.2017.

Keskusta kellotti kunta­vaa­leissa historiansa huonoimman kunta­vaa­li­tu­loksen.

Vuosi­kym­me­nienkin jälkeen keskusta on Suomen pääkau­pun­gissa pienpuolue. Samalla tasolla kris­til­lis­de­mok­raat­tien kanssa.

Keskusta on kuntavaalien alisuoriutuja. Vain kerran toisen maailmansodan jälkeen olemme olleet kuntavaalien ykkönen.

Suurissa kaupungeissa jäimme edus­kun­ta­vaa­lien kannatuksesta. Maakuntien äänet eivät yksin riitä valta­kun­nal­li­seen paalupaikkaan.

Keskusta hävisi halli­tus­puo­lu­eista vähiten. Pidimme pintamme pienissä kunnissa sekä monissa maakun­ta­kes­kuk­sissa. Moni jäi myös kotiin.

18.5.2017

Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnan puheenjohtajan Katri Kulmunin puhe Suomen puheenjohtajuuskauden avaustilaisuudessa Eduskunnan Pikkuparlamentissa 18.5.2017.

Arvoisa ministeri, hyvät kollegat, naiset ja herrat

Eduskunnan arktisen valtuuskunnan puheenjohtajana minulle on ilo ja kunnia osallistua Arktisen neuvoston Suomen puheenjohtajuuskauden avajaisiin. Pohjoisen asukkaana on hienoa nähdä, miten paljon arktiset kysymykset meitä suomalaisia näyttävät kiinnostavat. Sanoisin jopa, että korkea aika!

Arktisesta itsessään on Suomessa puhuttu niin pitkään kuin muistan; lupauksena ja mahdollisuutena taloudelle. Uhkana ympäristön kannalta ilmaston lämmitessä nopeasti. Tutkimuksissa puhutaan, kuinka monen miljardin euron edestä alueella on potentiaalia ja kuinka monta astetta alue on lämpenemässä. Harvoin uhat ja mahdollisuudet limittyvät niin kiinteästi toisiinsa kuin arktiksella.