24.7.2019
Kemi-Tornio kolumni: Lohikuoleman mysteeri
Tänä kesänä lohikuolemat vaikuttavat suruksemme tulleen jälleen keskuuteemme. Kuolleita lohia ajautuu rantoihin ja niihin törmää jo lyhyelläkin kävelyllä joen pientareella. Kenelläkään ei ole varmuutta, mistä kuolemat johtuvat.

Muutama kesä sitten Tornionjoella törmättiin murheeseen, kun yllättäen kuolleita lohia ajautui rantaan. Kalastajat toimittivat kaloja Elintarvikevirastolle tutkimuksia varten, mutta varmuutta, mikä oli johtanut kalojen kuolemiin ei koskaan saatu.
Viime kesä oli poikkeuksellinen, kun yhtäjaksoinen helle nostatti myös Tornionjoen veden mukavan lämpöiseksi, päälle parinkymmenen asteen. Lohikuolemia ei oikeastaan tavattu.
Tänä kesänä lohikuolemat vaikuttavat suruksemme tulleen jälleen keskuuteemme. Kuolleita lohia ajautuu rantoihin ja niihin törmää jo lyhyelläkin kävelyllä joen pientareella. Kenelläkään ei ole varmuutta, mistä kuolemat johtuvat. Ovatko kalat vaurioituneet pyydyksiin, vai vaivaako niitä jokin tauti? Tämä pitää tutkijoiden ensitilassa ratkaista.
Lohen arvo jokivarressa kalastettuna on moninkertainen merellä pyydystettyyn vonkaleeseen verrattuna. Lohikantojen ailahtelevuus herättää huolta ja on tärkeää, että Suomi Euroopan unionissa ajaa linjaa, joka turvaa ja vahvistaa vaelluskalakantojen nousun pohjoisiin kotivaltioihinsa. Salakalastus vie ison siivun lohista Puolan edustalla ja tähän viimein Suomen johdolla on haettu keinoja puuttua.
Myös kansallisesti on tuoreeseen hallitusohjelmaan kirjattu vahvat kirjaukset vaelluskalakantojen vahvistamiseksi ja elvyttämiseksi. Tornion- ja Simojoki ovat Suomen ainoat vapaana virtaavat lohijoet ja ne ovat näin ollen siis myös aivan keskeisiä luonnonvaraisen lohikannan lisääntymiselle. Jos lohta ei nouse jokivarteen, sitä ei ole kohta kenelläkään muullakaan. Kalan nousu täytyy aina ensisijaisesti turvata.
Edellinen keskustajohtoinen hallitus laittoi vaelluskalakannoille niin paljon painoarvoa, että niiden vahvistaminen oli yksi hallituksen kärkihanke. Myös erittäin mittavia panostuksia saatiin rahallisesti liikkeelle vaelluskalakantojen puolesta. Tätä linjaa uusi hallitus nyt jatkaa.
Veitsenterällä olevat nousulohikannat eivät tarvitsisi riesakseen muita murheita. Mistä kalojen mystinen kuolema johtuu, on nyt Ruokaviraston välittömästi selvitettävä. Ruokaviraston on syytä organisoida elävien lohien näytteeksi saaminen, jotta saadaan selville mistä on kysymys.
Lohikuoleman mysteeri saattaa kuulostaa kesädekkarilta, mutta tämä valitettavasti on totista totta.
Katri Kulmuni
Elinkeinoministeri, kansanedustaja
Julkaistu 24.7.2019
5.3.2021

Rajakaupunki on rikkautta, toimivat peruspalvelut ja hyvät yhteydet. Lue lisää ajatuksistani!
Lue lisää11.2.2021

Kemiin investoidaan 1,6 miljardia euron biotuotetehtaaseen.
Lue lisää1.2.2021

Jo ennen kuin tulin mukaan politiikkaan, olin torniolainen. Ja jos joskus poliittinen toimintani päättyisi, niin kotini olisi silloinkin Torniossa. Täällä ovat sukujuureni, täällä olen saanut elää ja asua, vaikka viime vuosina olenkin viettänyt osan ajastani kansanedustajan tehtävien vuoksi Helsingissä.
Jos toimintani Tornion kaupunginvaltuustossa voi edistää kotikaupunkini ja sen ihmisten etua ja kehitystä, niin olen velvollinen asettumaan ehdokkaaksi. Enkä ainoastaan velvollinen, vaan teen sen sydämen palosta.
Olen siis ehdolla tulevissa huhtikuun kuntavaaleissa. Haluan tehdä työtä minut kasvattaneen kotiseudun hyväksi, jos torniolaiset antavat minulle vaaleissa luottamuksen. Ratkaisu on jälleen äänestäjien käsissä.
Lue lisää22.10.2020

Korona on laittanut monen väylänvartisen elämän mullin mallin. Kevään sinnittely tiukkojen koronarajoitusen kanssa näyttää valitettavasti saavan nyt syksyllä jatkoa. Rauhallisen koronakesän jälkeen virus on lähtenyt taas isoissa kaupungeissa leviämään. Sieltä se etenee muuallekin.
Kirjoitus on alunperin julkaistu Meän Torniolaaksossa 22.10.2020
Lue lisää7.10.2020

Arvoisa puhemies,
Me päättäjät voimme toimia nyt kahdella tavalla.
Voimme joko luoda koteihin toivoa ja varmuutta, tai lisätä huolta ja epävarmuutta.
Keskusta sanoo: Kyllä Suomi selviytyy.
Lue koko puheenvuoro:
30.9.2020

"Länsi- ja pohjoisrajan ihmiset ovat joutuneet korona-aikana poikkeuksellisen paineen keskelle. Monen rajalla elävän elämänpiiri puolittui, kun tavanomaisille asioille ei voinutkaan kuukausiin lähteä Ruotsiin tai Norjaan.
Koronan hellittäessä sisärajavalvontaa lievennettiin, mutta epidemian jälleen voimistuessa Pohjoismaissa sisärajavalvonta on tällä viikolla palannut myös Suomen ja Ruotsin sekä Norjan välisille rajoille."
Kirjoitus on alunperin julkaistu Kemi-Tornio Kaupunkilehdessä 30.9.2020. Lue lisää klikkaamalla.