24.7.2019
Kemi-Tornio kolumni: Lohikuoleman mysteeri
Tänä kesänä lohikuolemat vaikuttavat suruksemme tulleen jälleen keskuuteemme. Kuolleita lohia ajautuu rantoihin ja niihin törmää jo lyhyelläkin kävelyllä joen pientareella. Kenelläkään ei ole varmuutta, mistä kuolemat johtuvat.
Muutama kesä sitten Tornionjoella törmättiin murheeseen, kun yllättäen kuolleita lohia ajautui rantaan. Kalastajat toimittivat kaloja Elintarvikevirastolle tutkimuksia varten, mutta varmuutta, mikä oli johtanut kalojen kuolemiin ei koskaan saatu.
Viime kesä oli poikkeuksellinen, kun yhtäjaksoinen helle nostatti myös Tornionjoen veden mukavan lämpöiseksi, päälle parinkymmenen asteen. Lohikuolemia ei oikeastaan tavattu.
Tänä kesänä lohikuolemat vaikuttavat suruksemme tulleen jälleen keskuuteemme. Kuolleita lohia ajautuu rantoihin ja niihin törmää jo lyhyelläkin kävelyllä joen pientareella. Kenelläkään ei ole varmuutta, mistä kuolemat johtuvat. Ovatko kalat vaurioituneet pyydyksiin, vai vaivaako niitä jokin tauti? Tämä pitää tutkijoiden ensitilassa ratkaista.
Lohen arvo jokivarressa kalastettuna on moninkertainen merellä pyydystettyyn vonkaleeseen verrattuna. Lohikantojen ailahtelevuus herättää huolta ja on tärkeää, että Suomi Euroopan unionissa ajaa linjaa, joka turvaa ja vahvistaa vaelluskalakantojen nousun pohjoisiin kotivaltioihinsa. Salakalastus vie ison siivun lohista Puolan edustalla ja tähän viimein Suomen johdolla on haettu keinoja puuttua.
Myös kansallisesti on tuoreeseen hallitusohjelmaan kirjattu vahvat kirjaukset vaelluskalakantojen vahvistamiseksi ja elvyttämiseksi. Tornion- ja Simojoki ovat Suomen ainoat vapaana virtaavat lohijoet ja ne ovat näin ollen siis myös aivan keskeisiä luonnonvaraisen lohikannan lisääntymiselle. Jos lohta ei nouse jokivarteen, sitä ei ole kohta kenelläkään muullakaan. Kalan nousu täytyy aina ensisijaisesti turvata.
Edellinen keskustajohtoinen hallitus laittoi vaelluskalakannoille niin paljon painoarvoa, että niiden vahvistaminen oli yksi hallituksen kärkihanke. Myös erittäin mittavia panostuksia saatiin rahallisesti liikkeelle vaelluskalakantojen puolesta. Tätä linjaa uusi hallitus nyt jatkaa.
Veitsenterällä olevat nousulohikannat eivät tarvitsisi riesakseen muita murheita. Mistä kalojen mystinen kuolema johtuu, on nyt Ruokaviraston välittömästi selvitettävä. Ruokaviraston on syytä organisoida elävien lohien näytteeksi saaminen, jotta saadaan selville mistä on kysymys.
Lohikuoleman mysteeri saattaa kuulostaa kesädekkarilta, mutta tämä valitettavasti on totista totta.
Katri Kulmuni
Elinkeinoministeri, kansanedustaja
Julkaistu 24.7.2019
25.8.2019
Nyt linjataan kenen johdolla keskusta voi palata merkittävien puolueiden sarjaan 2020 –luvulla. Keskusta tarvitsee uuden alun.
Jos tulen valituksi keskustan puheenjohtajaksi haluan, että ryhdymme rakentamaan yhdessä uutta keskustan nousua. Olen rakentanut keskustalle rungon 100 päivän toimintaohjelmasta, johon haluan teidän kaikkien osallistuvan.
Lue lisää22.8.2019
Seutukaupungeista puhutaan aivan liian vähän. Ne eivät mahdu Suomessa vallitsevaan ennakkoasenteeseen, että vain suurissa kaupungeissa voidaan tehdä jotain hyödyllistä ja hienoa.
Väitän, että vain muutamien kaikkein suurimpien kaupunkien kehittämiseen tähtäävä politiikka ei palvele koko maata. Vastaväitteitä kuulee valitettavasti myös päättäjien suusta. Siinä politiikot jakavat alueet jo valmiiksi menestyviin ja menestymättömiin.
22.8.2019
Keskustan tulee käynnistää periaatteellinen keskustelu ja ohjelmatyö oman paikkamme ja linjamme määrittämiseksi suhteessa ympäristöön.
Tosiasia on, että me tarvitsemme luonnonvaroja jo aivan tavallisen arjen sujumiseksi. Tämä ei kuitenkaan oikeuta ahneuteen ja riistoon, vastuuttomuuteen luontoa kohtaan.
Ylisukupolvisuutta tarvitaan. Elämää ei voi - eikä tule - lopettaa, siitä täytyy tehdä kestävää.
Työn tavoite on hyväksyttää keskustelujen kautta rakennettu keskustan linja Vantaan puoluekokouksessa. Tavoitteena ei voi olla enempää eikä vähempää, kuin löytää uusi tasapaino ihmisen ja luonnon välille.
Lue lisää21.8.2019
Suomi tarvitsee enemmän lapsia, ei vähemmän lapsia.
Suomi harmaantuu kovaa vauhtia. Ilmastonmuutokseen ei vastata Suomessa lapsilukua pienentämällä, vaan irrottautumalla fossiilisista polttoaineista.
Lue lisää11.8.2019
Puheenjohtajaehdokas Kulmuni haluaa uudistaa puolueen työtapoja. Hän pitää Keskustan menestyksen kannalta keskeisenä ohjelmatyön merkitystä.
– Tarvitsemme vastauksia ja linjauksia aikamme ilmiöihin. Haluan koota ne laajassa yhteystyössä jäsenten kanssa, Kulmuni sanoo ja nostaa kaksi esimerkkiä.
Ensinnäkin tarvitsemme ohjelman tasapainoisen Suomen kehittämiselle, joka huomioi niin kaupungeissa tapahtuvan eriarvoistumisen kuin alueelliset kysymykset.
Toiseksi tarvitsemme ympäristöön ja ilmastonmuutoksen torjuntaan Suomen taloutta ja luontoa turvaavat keinot. Ilmastonmuutoksen torjunnassa on kyse ennen kaikkea oikeiden ja vaikuttavien keinojen esittämisestä, ei siitä onko muutos tulossa vai ei.
Lue lisää10.8.2019
– Ehkä meillä on ollut pidemmän aikaa sellainen puhumattomuuden kulttuuri, Kulmuni sanoo.
– Jossain vaiheessa isoista jännitteistä tuli taakka ja rasite. Eikä tämä ole vain viimeisten vuosien, vaan koko 2000-luvun ongelma.
Sen hän haluaisi muuttaa. Siksi Kulmuni ilmoitti kesäkuussa tavoittelevansa puolueen puheenjohtajan paikkaa. Viikko sitten hän kertoi kampanjoivansa toivon puolesta.
– Sama epätoivo, joka vaivaa keskustaa, vaivaa myös monia suomalaisia, Kulmuni selittää.
– Meillä on paljon huolia ja murheita erilaisista asioista. Toisia ahdistaa ilmastonmuutos, jotkut pelottelevat maahanmuutolla. Mutta keskustan pitäisi luoda ihmisille toivoa ja tarjota ratkaisuja. Ei kaikki ole niin toivotonta kuin miltä näyttää.
Lue lisää
Engman Marja