13.7.2020
Ruokatuotteiden kotimaisuusaste on tällä hetkellä varuskunnissa noin 75 prosenttia - me pystymme vielä parempaan
Kannustan myös jokaista meitä suomalaista oman kukkaron puitteissa valitsemaan kaupasta mahdollisimman LAADUKASTA kotimaista.
Sillä miten meidän ruoka tuotetaan, on aivan valtaisa merkitys. Oma ympäristöystävällinen ruoka on äärettömän arvokas asia.
Ruokatuotteiden kotimaisuusaste on tällä hetkellä varuskunnissa noin 75 prosenttia. Me pystymme vielä parempaan.
Kannustan myös jokaista meitä suomalaista oman kukkaron puitteissa valitsemaan kaupasta mahdollisimman LAADUKASTA kotimaista.
Sillä miten meidän ruoka tuotetaan, on aivan valtaisa merkitys. Oma ympäristöystävällinen ruoka on äärettömän arvokas asia.
Totuus on, että maatalous on maailmalla mennyt hintakilpailun kautta monessa kohdin kestämättömään suuntaan.
Brasiliassa sademetsää tuhotaan karjatalouden tieltä, Aasiassa monin paikoin eläinten olosuhteet ovat luokattoman huonot ja Yhdysvalloissa on siirrytty perheviljelystä teollisuuslaitoksia muistuttaviin olosuhteisiin, jossa lihan määrää nostetaan hormooneilla epäluonnolliselle tasolle.
Meidän on Suomessa pidettävä huoli, että meillä suunta on jatkossakin oikea. Itsestään tämä ei tapahdu – hyvät työolosuhteet, ympäristön huomioiminen, ruoan puhtaus ja turvallisuus – kaikki näkyy myös hinnassa.
Lähellä olevien lampoloiden, perheviljelmien ja oman maan perunoiden sijaan ostamme liian helposti kaukaista tuontitavaraa tuntematta lainkaan niiden alkuperää tai tuotanto-oloja. Tomaatteja Espanjasta, lampaanlihaa Uudesta-Seelannista, juustoja Hollannista, kanaa Thaimaasta.
Kannattaa pysähtyä tätä miettimään myös hieman pitemmälle. Oma ruoka on paitsi kansallista varautumista kaikkeen tulevaan, myös meidän velvollisuus muita kansakuntia kohtaan. Heittäytymällä globaalin elintarvikemarkkinan varaan olisimme ainoastaan osa ongelmaa, emme ratkaisua.
Pidetään mielummin ohjat omissa käsissä. Viljelijältä lupa vaatia hyvää, mutta on muistettava, että se myös maksaa.
11.2.2021
Kemiin investoidaan 1,6 miljardia euron biotuotetehtaaseen.
Lue lisää1.2.2021
Jo ennen kuin tulin mukaan politiikkaan, olin torniolainen. Ja jos joskus poliittinen toimintani päättyisi, niin kotini olisi silloinkin Torniossa. Täällä ovat sukujuureni, täällä olen saanut elää ja asua, vaikka viime vuosina olenkin viettänyt osan ajastani kansanedustajan tehtävien vuoksi Helsingissä.
Jos toimintani Tornion kaupunginvaltuustossa voi edistää kotikaupunkini ja sen ihmisten etua ja kehitystä, niin olen velvollinen asettumaan ehdokkaaksi. Enkä ainoastaan velvollinen, vaan teen sen sydämen palosta.
Olen siis ehdolla tulevissa huhtikuun kuntavaaleissa. Haluan tehdä työtä minut kasvattaneen kotiseudun hyväksi, jos torniolaiset antavat minulle vaaleissa luottamuksen. Ratkaisu on jälleen äänestäjien käsissä.
Lue lisää22.10.2020
Korona on laittanut monen väylänvartisen elämän mullin mallin. Kevään sinnittely tiukkojen koronarajoitusen kanssa näyttää valitettavasti saavan nyt syksyllä jatkoa. Rauhallisen koronakesän jälkeen virus on lähtenyt taas isoissa kaupungeissa leviämään. Sieltä se etenee muuallekin.
Kirjoitus on alunperin julkaistu Meän Torniolaaksossa 22.10.2020
Lue lisää7.10.2020
Arvoisa puhemies,
Me päättäjät voimme toimia nyt kahdella tavalla.
Voimme joko luoda koteihin toivoa ja varmuutta, tai lisätä huolta ja epävarmuutta.
Keskusta sanoo: Kyllä Suomi selviytyy.
Lue koko puheenvuoro:
30.9.2020
"Länsi- ja pohjoisrajan ihmiset ovat joutuneet korona-aikana poikkeuksellisen paineen keskelle. Monen rajalla elävän elämänpiiri puolittui, kun tavanomaisille asioille ei voinutkaan kuukausiin lähteä Ruotsiin tai Norjaan.
Koronan hellittäessä sisärajavalvontaa lievennettiin, mutta epidemian jälleen voimistuessa Pohjoismaissa sisärajavalvonta on tällä viikolla palannut myös Suomen ja Ruotsin sekä Norjan välisille rajoille."
Kirjoitus on alunperin julkaistu Kemi-Tornio Kaupunkilehdessä 30.9.2020. Lue lisää klikkaamalla.
3.9.2020
Vaikka Keskusta on ”tunnepuolue”, se ei saa kuitenkaan olla ”tunnelmointipuolue”. Kauniiden, mutta sisällöttömien vertauskuvien ja itsestään selvien latteuksien toistelulla emme pääse eteenpäin. Meillä täytyy olla selkeät yhteiskunnalliset tavoitteet.
Kerron näistä tavoitteista oheisessa pamfletissa.
Lue lisää
Tytti Isohookana-Asunmaa