23.2.2020

Katrin Kynästä: Laskiaissunnuntai Pohjois-Karjalassa

Ilmastopolitiikan on oltava ratkaisukeskeistä ja oikeudenmukaista. Ympäristöä on suojeltava ja ilmastonmuutosta vastaan on toimittava. Kuitenkin niin, että toimet kohdistetaan oikeudenmukaisesti, eikä niitä tehdä maakunnissa asuvien ja maa- ja metsätalouden piirissä toimivien kustannuksella.

Olen viettänyt laskiaissunnuntain Pohjois-Karjalan upeissa maisemissa. Takana mukavat tilaisuudet Kontiolahdella, Liperissä ja Joensuussa.

Päivän eniten puhuttaneen kysymyksen - hillolla vai mantelimassalla - ohella on keskusteltu politiikastakin. Puhetta on riittänyt erityisesti ilmastotoimista ja maaseudulla asumisesta.

Kotimaakuntaani Lappia lukuun ottamatta talvi on ollut poikkeuksellisen vähäluminen koko Suomessa. Myös täällä Pohjois-Karjalassa. Moni pohtii, onko loputtoman pitkältä tuntuva marraskuu uusi normaali.

Suomalaisten suhde luontoon on hyvin läheinen. Ilmastonmuutos tiedostetaan ja sen torjumiseksi ollaan valmiita tekemään töitä.

Ihmisiä kuitenkin ärsyttää ilmastoalarmismi, paniikki. Käsitystä vahvistaa puhe, jossa ylhäältäpäin halutaan kertoa, kuinka paljon karjatalouden ja maidon tuottamisen kaltaiset elinkeinot kuormittavat ilmastoa tai miten metsien hyödyntämistä pitäisi vähentää rajusti. Isot ja pienet asiat tahtovat mennä helposti sekaisin.

Ilmastopolitiikan on oltava ratkaisukeskeistä ja oikeudenmukaista. Ympäristöä on suojeltava ja ilmastonmuutosta vastaan on toimittava. Kuitenkin niin, että toimet kohdistetaan oikeudenmukaisesti, eikä niitä tehdä maakunnissa asuvien ja maa- ja metsätalouden piirissä toimivien kustannuksella.

Keskusta tekee töitä aidosti vaikuttavien ilmastoratkaisujen eteen, jotka luovat työtä ja toivoa koko maahan. Uusiutuvan energian ja puhtaiden teknologioiden kaltaiset asiat ovat korkean osaamisen maalle suuria mahdollisuuksia. Samalla saadaan päästöt alas, ja tulevaisuuden talvet pelastettua.

Kolme miljoonaa suomalaista asuu alueilla, joissa asuntojen arvot ovat laskussa. Moni ihminen on tullut tänäänkin kertomaan, miten pankilta on vaikea saada luottoa uuden uuden asunnon rakentamiseen tai miten hankalaa nykyisen asunnon myyminen on.

Asuntosäästäminen ja varallisuuden kerryttäminen on nähty perinteisenä kansalaishyveenä. Sen on nähty tuovan turvaa vanhuuden päiville ja antavan eväitä myös tuleville sukupolville.

Suuret ikäluokat ovatkin Suomen historian vaurain sukupolvi. Nyt tapahtuva asuntojen hintojen eriytyminen uhkaakin murtaa suomalaisen yhteiskunnan perusteita.

Kasvaviin tase-eroihin on lähdettävä etsimään ratkaisuja. Olenkin laittanut liikkeelle selvitystyön, jonka pohjalta etsitään konkreettisia keinoja koko maan elinvoiman ja tasapainoisen kehityksen vahvistamiseksi.

Tuoreena ratkaisuna Keskusta on esimerkiksi esittänyt toisen asteen koulutuksen lähikoulumallia. Nuorilla pitäisi olla mahdollisuus suorittaa ammatillisen koulutuksen yleissivistävät opinnot lähellä kotiaan ennen kuin on tarve muuttaa suurempaan kaupunkiin opintojen perässä.

Myös opintojen myöhemmässä vaiheessa voidaan vahvistaa lähiopiskelun mallia esimerkiksi työpaikoilla tapahtuvan oppimisen mahdollisuuksia hyödyntäen.

Koulutuksen on oltava siellä, missä osaajista ja tekijöistä on pulaa. Vain näin voidaan vahvistaa työllisyyttä koko maassa. Tämä edellyttää uusien joustavien toimintamallien ja ratkaisujen löytämistä.

Venäjän idea ei muutu

27.4.2022

Kirjoitus on alunperin julkaistu Uusi Rovaniemi -lehdessä 27.4.2022

Lue lisää
Äänestä aluevaaleissa Lapissa 366

9.1.2022

Lapin jokaisessa kunnassa on oltava terveysasema jatkossakin ja ympärivuorokauden päivystävät keskussairaalat Kemissä ja Rovaniemellä.

Se on Lapin ja minun linja. Äänestä tämän puolesta aluevaaleissa numerolla 366!

Ennakkoäänestys 12.-18. tammikuuta ja varsinainen vaalipäivä 23. tammikuuta.

Lue lisää
Mikä muuttuu aluevaaleissa?

4.1.2022

Muutaman viikon kuluttua Suomessa äänestetään historian ensimmäisissä aluevaaleissa Helsinkiä lukuunottamatta.

 

Vuoden 2023 alusta aloittavat hyvinvointialueet vastaavat pääasiassa maakunnittain sosiaali- ja terveyspalveluista sekä palo- ja pelastustoimesta. Näillä alueilla ei ole yleistä toimivaltaa kuten kunnilla, joten toistaiseksi hyvinvointialueiden toimintakenttä on hyvin rajattu.

 

Lapissa keskeistä ja paljon keskustelua herättänyttä on se, että jokaisessa kunnassa säilyy terveyskeskus jatkossakin. Se on tärkeää niin Tornionlaakson kunnille Pellolle ja Ylitorniolle kuin jokaiselle lappilaiselle kunnalle. 

 

Kolumni on alunperin julkaistu Meän Torniolaaksossa. Lue koko kolumni:

Lue lisää
Mistä on kysymys tammikuun aluevaaleissa?

29.12.2021

Alle kuukauden kuluttua pääkaupunkia lukuunottamatta Suomessa äänestetään historian ensimmäisissä aluevaaleissa. Tuleva aluehallinto ei omaa yleistä toimivaltaa, kuten kunta, vaan hyvinvointialue keskittyy ainoastaan sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä palo- ja pelastustoimen järjestämiseen. Jokainen äänioikeutettu lappilainen voi äänestää satojen ehdokkaiden joukosta omaansa Lapissa.

 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Uusi Rovaniemi -lehdessä. Lue koko kolumni:

Lue lisää
Mukana aluevaaleissa

9.12.2021

Ensimmäiset aluevaalit käydään tammikuussa. Olen pohtinut elämäntilanteeni ja ajankäytön näkökulmasta omalta osaltani asiaa tarkkaan.

Lue lisää
Mitä tapahtuu Pohjois-Ruotsissa?

10.11.2021

Ruotsin tuleva pääministeri, ensimmäinen nainen tehtävässään ja pitkäaikainen valtiovarainministeri Magdalena Andersson piti äsken linjapuheensa. Pitkässä puheessa oli oikeastaan vain kaksi poliittista teemaa. Ensimmäinen osa käsitteli maahanmuuttajien epäonnistunutta integroitumista ja segregaatiota, mikä on Ruotsissa purkautunut jengiväkivaltana ja rikollisuutena. Aihe on ollut maassa vuosikausia suurimpia yhteiskunnallisia teemoja. 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Uusi Rovaniemi -lehdessä.

Lue lisää

Katrista matkan varrella sanottua

"Kun oman alueemme Annika Saarikko hyvissä ajoin ilmoitti nyt valitsevansa lapset etusijalle, minun oli helppo asettua Katrin kannattajaksi. Puolue tarvitsee nyt työtä pelkäämättömän johtajan. Olen jo vuosia seurannut Katrin toimintaa ja arvostan mm. sitä, että hän kuuntelee tarkasti silmiin katsoen, mitä toisella on sanottavaa ja sen jälkeen rauhallisesti kertoo oman näkemyksensä ko. asiasta."