9.3.2020
Katrin Kynästä: Kreikasta, rajoista, koronaviruksesta
Eilen pääministeri Sanna Marin linjasi pääministerin haastattelutunnilla Kreikan ja Turkin välisen rajan vaikeaan tilanteeseen liittyen, että myös Suomella on oltava mahdollisuus tarvittaessa sulkea rajansa. Ulkovaltojen harjoittaman painostuksen alla on voitava tehdä ratkaisuja kansallisesta turvallisuudesta käsin
Eilen pääministeri Sanna Marin linjasi pääministerin haastattelutunnilla Kreikan ja Turkin välisen rajan vaikeaan tilanteeseen liittyen, että myös Suomella on oltava mahdollisuus tarvittaessa sulkea rajansa. Ulkovaltojen harjoittaman painostuksen alla on voitava tehdä ratkaisuja kansallisesta turvallisuudesta käsin.
Mielestäni pääministerin antamassa haastattelussa käytiin selkeästi läpi . Kunnioitamme kansainvälisiä sitoumuksiamme, mutta meillä on oikeus myös valvoa ja pitää kiinni rajoistamme, tarvittaessa tiukoinkin keinoin.
Kreikka tarvitsee nyt tukemme ja samalla EU:n on tiivistettävä otettaan yhteisen ulkorajan pitävyyden suhteen. Hädänalaisten auttaminen on tärkeää, mutta emme saa olla naiiveja hybridivaikuttamisen ja painostamisen suhteen.
Suuressa kuvassa siirtolaiskysymystä ratkaistaessa apu on ensisijaisesti keskitettävä lähtömaihin, kriisien ratkaisuun ja olojen vakauttamiseen.
Toinen ihmisiä huolestuttava ja meitä päättäjiä työllistävä asia on varautuminen korona-virukseen, sen ennalta ehkäisemiseen ja tarvittaessa riittävien hoitopalveluiden takaamiseen. Asia on otettava vakavasti, vaikka hysteriaan ei olekaan aihetta.
Tänä aamuna keskustelimme tasavallan presidentin kanssa tilanteesta koronaviruksen suhteen sekä mm. valmiuslainsäädännöstä, kun presidentti tapasi yhteisesti kaikkien eduskuntapuolueiden edustajat Mäntyniemessä. Paikalla olivat kaikki puolueiden puheenjohtajat, paitsi RKP:n puheenjohtajaa sijaisti heidän eduskuntaryhmänsä puheenjohtaja.
Tällainen parlamentaarinen yhteistyö ja tiedonvaihto tasavallan presidentin kanssa on mielestäni hyvin arvokasta ja sopii hyvin suomalaiseen poliittiseen järjestelmään. Suurissa, kansakunnan terveyden ja turvallisuuden kannalta tärkeissä kysymyksissä tarvitsemme vahvaa yhteistyötä!
27.4.2022
Kirjoitus on alunperin julkaistu Uusi Rovaniemi -lehdessä 27.4.2022
Lue lisää9.1.2022
Lapin jokaisessa kunnassa on oltava terveysasema jatkossakin ja ympärivuorokauden päivystävät keskussairaalat Kemissä ja Rovaniemellä.
Se on Lapin ja minun linja. Äänestä tämän puolesta aluevaaleissa numerolla 366!
Ennakkoäänestys 12.-18. tammikuuta ja varsinainen vaalipäivä 23. tammikuuta.
Lue lisää4.1.2022
Muutaman viikon kuluttua Suomessa äänestetään historian ensimmäisissä aluevaaleissa Helsinkiä lukuunottamatta.
Vuoden 2023 alusta aloittavat hyvinvointialueet vastaavat pääasiassa maakunnittain sosiaali- ja terveyspalveluista sekä palo- ja pelastustoimesta. Näillä alueilla ei ole yleistä toimivaltaa kuten kunnilla, joten toistaiseksi hyvinvointialueiden toimintakenttä on hyvin rajattu.
Lapissa keskeistä ja paljon keskustelua herättänyttä on se, että jokaisessa kunnassa säilyy terveyskeskus jatkossakin. Se on tärkeää niin Tornionlaakson kunnille Pellolle ja Ylitorniolle kuin jokaiselle lappilaiselle kunnalle.
Kolumni on alunperin julkaistu Meän Torniolaaksossa. Lue koko kolumni:
Lue lisää29.12.2021
Alle kuukauden kuluttua pääkaupunkia lukuunottamatta Suomessa äänestetään historian ensimmäisissä aluevaaleissa. Tuleva aluehallinto ei omaa yleistä toimivaltaa, kuten kunta, vaan hyvinvointialue keskittyy ainoastaan sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä palo- ja pelastustoimen järjestämiseen. Jokainen äänioikeutettu lappilainen voi äänestää satojen ehdokkaiden joukosta omaansa Lapissa.
Kirjoitus on alunperin julkaistu Uusi Rovaniemi -lehdessä. Lue koko kolumni:
Lue lisää9.12.2021
Ensimmäiset aluevaalit käydään tammikuussa. Olen pohtinut elämäntilanteeni ja ajankäytön näkökulmasta omalta osaltani asiaa tarkkaan.
Lue lisää10.11.2021
Ruotsin tuleva pääministeri, ensimmäinen nainen tehtävässään ja pitkäaikainen valtiovarainministeri Magdalena Andersson piti äsken linjapuheensa. Pitkässä puheessa oli oikeastaan vain kaksi poliittista teemaa. Ensimmäinen osa käsitteli maahanmuuttajien epäonnistunutta integroitumista ja segregaatiota, mikä on Ruotsissa purkautunut jengiväkivaltana ja rikollisuutena. Aihe on ollut maassa vuosikausia suurimpia yhteiskunnallisia teemoja.
Kirjoitus on alunperin julkaistu Uusi Rovaniemi -lehdessä.
Lue lisää
Lustig Matti