7.3.2020

Katrin kynästä: kierroksella Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla

Tänä viikonloppuna olen ollut kierroksella Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Eilen Vaasassa. Tänään Toholammilla, Perhossa, Alavetelissä ja Kokkolassa.

Tänä viikonloppuna olen ollut kierroksella Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Eilen Vaasassa. Tänään Toholammilla, Perhossa, Alavetelissä ja Kokkolassa.

Alue kirittää koko muuta Suomea. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla työllisyysaste lähentelee jo 77 prosenttia. Tämä on lähes neljä prosenttiyksikköä koko maan keskiarvon yläpuolella.

Mikäli koko maassa päästäisiin samaan, olisi meillä huomattavasti paremmat lähtökohdat rahoittaa hyvinvointiyhteiskunnan palveluja ja panostaa uuteen.

Prosenttiyksikön nousu koko maan työllisyysasteessa tuo valtion ja kuntien talouteen uutta rahaa aina noin 1,4 miljardin euron verran.

Juuri tämän vuoksi tarvitsemme uusia työllisyyttä lisääviä toimia. Paremman työllisyyden avulla voimme vahvistaa perheiden ja ikäihmisten palveluja, kehittää koulutusta ja laittaa tienpätkiä kuntoon.

--
Pohjanmaan ihmeen tärkein selittäjä löytyy mielestäni vahvasta me-hengestä. Omista juurista ollaan ylpeitä ja paikalliset vahvuudet osataan hyödyntää.

Ihmiset ovat valmiita yrittämään ja puhaltamaan yhteen hiileen. Elinkeinorakenne on monipuolinen. Eri alojen yritykset tekevät tiivistä yhteistyötä alueen korkeakoulujen ja oppilaitosten kanssa.

Huoliakin toki on. Tällä kertaa on riittänyt puhetta erityisesti koulutuksesta ja osaavan työvoiman saatavuudesta. Yritykset kärsivät voimakkaasta työvoimapulasta.

--
Koulutus on tärkein keino vaikuttaa koko Suomen tasapainoiseen kehitykseen. Keskustan historiallisia saavutuksia on koko maan kattava oppilaitos- ja korkeakouluverkko.

Alueellisen koulutuksen vahvistaminen on tärkeimpiä tavoitteitamme hallituksessa. Esimerkiksi täällä Keski-Pohjanmaalla tulokset näkyvät jo siten, että yliopistokeskuksen rahoitusta on vahvistettu ja ammattikorkeakoulussa käynnistyy ensi syksynä konetekniikan koulutus.

Jatkossa tarvitaan uusia malleja entistä työelämälähtöisemmän koulutuksen luomiseksi. Harkitsisin vakavasti, että korkeakoulutukseen lähdettäisiin rakentamaan omaa oppisopimusmallia. Yritysten ja korkeakoulujen välisellä yhteistyöllä voitaisiin vastata eri alojen ja alueiden osaajapulaan sekä nostaa suomalaisten koulutustasoa.

---
Yksi ratkaisu työvoimapulaan löytyy työperäisestä maahanmuutosta. Asia noussut esille tälläkin kierroksella. Erityisesti teollisuudessa ja maataloudessa on kova tarve uusille tekijöille.

Työperäisen maahanmuuton vahvistamiseksi on käytävä läpi byrokratiaa, jotta lupien käsittely olisi nopeampaa.

Ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan helpottamisen osalta tulisi pohtia alueellisia kokeiluja erityisesti osaajapulasta kärsivillä alueilla.

Meidän pitää miettiä myös keinoja, joilla saamme Suomeen tulleet kansainväliset opiskelijat jäämään maahamme. Tässä tarvitaan yhteistyötä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän välillä, jotta opiskelijoille syntyisi työelämäyhteyksiä työuran aikana.

Opiskelijoiden oleskelulupien kestoa valmistumisen jälkeen ollaankin pidentämässä kahteen vuoteen.

Suomen metsäteollisuushistorian kaikkien aikojen suurin investointi Suomeen

11.2.2021

Kemiin investoidaan 1,6 miljardia euron biotuotetehtaaseen.

Lue lisää
Työtä kotiseudun hyväksi - olen ehdolla kuntavaaleissa

1.2.2021

Jo ennen kuin tulin mukaan politiikkaan, olin torniolainen. Ja jos joskus poliittinen toimintani päättyisi, niin kotini olisi silloinkin Torniossa. Täällä ovat sukujuureni, täällä olen saanut elää ja asua, vaikka viime vuosina olenkin viettänyt osan ajastani kansanedustajan tehtävien vuoksi Helsingissä. 

Jos toimintani Tornion kaupunginvaltuustossa voi edistää kotikaupunkini ja sen ihmisten etua ja kehitystä, niin olen velvollinen asettumaan ehdokkaaksi. Enkä ainoastaan velvollinen, vaan teen sen sydämen palosta.

Olen siis ehdolla tulevissa huhtikuun kuntavaaleissa. Haluan tehdä työtä minut kasvattaneen kotiseudun hyväksi, jos torniolaiset antavat minulle vaaleissa luottamuksen. Ratkaisu on jälleen äänestäjien käsissä.

Lue lisää
Korona laittaa rajankin testiin

22.10.2020

Korona on laittanut monen väylänvartisen elämän mullin mallin. Kevään sinnittely tiukkojen koronarajoitusen kanssa näyttää valitettavasti saavan nyt syksyllä jatkoa. Rauhallisen koronakesän jälkeen virus on lähtenyt taas isoissa kaupungeissa leviämään. Sieltä se etenee muuallekin. 

 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Meän Torniolaaksossa 22.10.2020

Lue lisää
Keskustan ryhmäpuheenvuoro: Puoliväliriihessä päätökset 30 000 työllisestä lisää - talouden vakauttamisesta parlamentaarinen näkemys

7.10.2020

Arvoisa puhemies,

Me päättäjät voimme toimia nyt kahdella tavalla.

Voimme joko luoda koteihin toivoa ja varmuutta, tai lisätä huolta ja epävarmuutta.

Keskusta sanoo: Kyllä Suomi selviytyy.



Lue koko puheenvuoro: 

Lue lisää
Pääkaupunkien yhteistyötä rajaseutujen ratkaisuille

30.9.2020

"Länsi- ja pohjoisrajan ihmiset ovat joutuneet korona-aikana poikkeuksellisen paineen keskelle. Monen rajalla elävän elämänpiiri puolittui, kun tavanomaisille asioille ei voinutkaan kuukausiin lähteä Ruotsiin tai Norjaan.

 

Koronan hellittäessä sisärajavalvontaa lievennettiin, mutta epidemian jälleen voimistuessa Pohjoismaissa sisärajavalvonta on tällä viikolla palannut myös Suomen ja Ruotsin sekä Norjan välisille rajoille."

Kirjoitus on alunperin julkaistu Kemi-Tornio Kaupunkilehdessä 30.9.2020. Lue lisää klikkaamalla. 

Lue lisää
Lue Katrin Yhteinen Keskusta -kirja tästä

3.9.2020

Vaikka Keskusta on ”tunnepuolue”, se ei saa kuitenkaan olla ”tunnelmointipuolue”. Kauniiden, mutta sisällöttömien vertauskuvien ja itsestään selvien latteuksien toistelulla emme pääse eteenpäin. Meillä täytyy olla selkeät yhteiskunnalliset tavoitteet.

Kerron näistä tavoitteista oheisessa pamfletissa. 

Lue lisää

Katrista matkan varrella sanottua

"Katri on iloinen, mukava ja kuunteleva persoona. Pohjoisen ihmisenä tuo maakuntien näkökulmaa."