7.3.2020

Katrin kynästä: kierroksella Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla

Tänä viikonloppuna olen ollut kierroksella Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Eilen Vaasassa. Tänään Toholammilla, Perhossa, Alavetelissä ja Kokkolassa.

Tänä viikonloppuna olen ollut kierroksella Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Eilen Vaasassa. Tänään Toholammilla, Perhossa, Alavetelissä ja Kokkolassa.

Alue kirittää koko muuta Suomea. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla työllisyysaste lähentelee jo 77 prosenttia. Tämä on lähes neljä prosenttiyksikköä koko maan keskiarvon yläpuolella.

Mikäli koko maassa päästäisiin samaan, olisi meillä huomattavasti paremmat lähtökohdat rahoittaa hyvinvointiyhteiskunnan palveluja ja panostaa uuteen.

Prosenttiyksikön nousu koko maan työllisyysasteessa tuo valtion ja kuntien talouteen uutta rahaa aina noin 1,4 miljardin euron verran.

Juuri tämän vuoksi tarvitsemme uusia työllisyyttä lisääviä toimia. Paremman työllisyyden avulla voimme vahvistaa perheiden ja ikäihmisten palveluja, kehittää koulutusta ja laittaa tienpätkiä kuntoon.

--
Pohjanmaan ihmeen tärkein selittäjä löytyy mielestäni vahvasta me-hengestä. Omista juurista ollaan ylpeitä ja paikalliset vahvuudet osataan hyödyntää.

Ihmiset ovat valmiita yrittämään ja puhaltamaan yhteen hiileen. Elinkeinorakenne on monipuolinen. Eri alojen yritykset tekevät tiivistä yhteistyötä alueen korkeakoulujen ja oppilaitosten kanssa.

Huoliakin toki on. Tällä kertaa on riittänyt puhetta erityisesti koulutuksesta ja osaavan työvoiman saatavuudesta. Yritykset kärsivät voimakkaasta työvoimapulasta.

--
Koulutus on tärkein keino vaikuttaa koko Suomen tasapainoiseen kehitykseen. Keskustan historiallisia saavutuksia on koko maan kattava oppilaitos- ja korkeakouluverkko.

Alueellisen koulutuksen vahvistaminen on tärkeimpiä tavoitteitamme hallituksessa. Esimerkiksi täällä Keski-Pohjanmaalla tulokset näkyvät jo siten, että yliopistokeskuksen rahoitusta on vahvistettu ja ammattikorkeakoulussa käynnistyy ensi syksynä konetekniikan koulutus.

Jatkossa tarvitaan uusia malleja entistä työelämälähtöisemmän koulutuksen luomiseksi. Harkitsisin vakavasti, että korkeakoulutukseen lähdettäisiin rakentamaan omaa oppisopimusmallia. Yritysten ja korkeakoulujen välisellä yhteistyöllä voitaisiin vastata eri alojen ja alueiden osaajapulaan sekä nostaa suomalaisten koulutustasoa.

---
Yksi ratkaisu työvoimapulaan löytyy työperäisestä maahanmuutosta. Asia noussut esille tälläkin kierroksella. Erityisesti teollisuudessa ja maataloudessa on kova tarve uusille tekijöille.

Työperäisen maahanmuuton vahvistamiseksi on käytävä läpi byrokratiaa, jotta lupien käsittely olisi nopeampaa.

Ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan helpottamisen osalta tulisi pohtia alueellisia kokeiluja erityisesti osaajapulasta kärsivillä alueilla.

Meidän pitää miettiä myös keinoja, joilla saamme Suomeen tulleet kansainväliset opiskelijat jäämään maahamme. Tässä tarvitaan yhteistyötä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän välillä, jotta opiskelijoille syntyisi työelämäyhteyksiä työuran aikana.

Opiskelijoiden oleskelulupien kestoa valmistumisen jälkeen ollaankin pidentämässä kahteen vuoteen.

Kehysriihessä päätöksiä akuuttiin kriisitilanteeseen vastaamiseksi ja sillan luomiseksi tulevaan

8.4.2020

Koronakriisin myötä suomalainen yhteiskunta on uuden edessä. Tarvitsemme uutta ajattelua, arvokeskustelua ja yhteenkuuluvuutta. Perimmäisin kysymys on yhteiskuntarauhan turvaaminen.

 

Talouden puolella velkaannumme miljardien edestä, vähintään kaksinumeroisella summalla. Kun nyt on välttämätöntä vastata akuuttiin kriisiin miljardien eurojen edestä, on meillä tulevaisuudessa entistäkin suurempi vastuu pitää huolta yhteisestä isänmaastamme.

Lue lisää
Katrin kynästä: Tiukennuksia rajanylitykseen koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi

7.4.2020

Olen saanut runsaasti palautetta lappilaisilta tämän asian tiimoilta sekä lukenut useiden lappilaisten lääkäreiden kannanottoja. Monet kotimaakuntani ihmiset ovat perustellusti huolissaan siitä, että tautia kantautuu helposti rajan ylitse Suomeen. Yhtenä syynä tähän huoleen on se erilainen strategia, jonka Ruotsi on valinnut koronaepidemian suhteen, ja Ruotsin paljon suuremmat kuolleisuusluvut. Tämä on täytynyt ottaa vakavasti.

Lue lisää
Katrin kynästä: Selvitysryhmä arvioimaan koronaviruksen taloudellisia vaikutuksia

6.4.2020

Taloudenkin osalta aivan keskeistä on, että koronavirustestausten määrää lisätään massiivisesti, jotta tietäisimme tarkalleen, miten sulkutoimet ovat vaikuttaneet. Se taas mahdollistaa tiedon, milloin voimme alkaa asteittain purkamaan rajoitteita.

Lue lisää
Osanottoni Pertti Paasion perheelle ja Sosialidemokraattiselle puolueelle.

4.4.2020

Suomalainen valtiomies, entinen ulkoministeri ja SDP:n puheenjohtaja Pertti Paasio on siirtynyt ajasta iäisyyteen. Paasion tunteneet kuvailevat häntä työväenliikkeen kasvattina, taitavana poliitikkona ja humaanina ihmisenä. Hänen elämäntyöstään on opittavaa yli puoluerajojen. Osanottoni Paasion perheelle ja Sosialidemokraattiselle puolueelle.

Turkulainen Pertti Paasio polveutui poliitikkosuvusta, myös hänen isänsä Rafael Paasio oli toiminut SDP:n puheenjohtajana ja kahdesti pääministerinäkin. Pertti Paasio oli kansanedustajana 1975-79 ja 1982-96, ulkoministerinä 1989-91 sekä Euroopan parlamentin jäsenenä 1996-99. Jäätyään pois valtakunnanpolitiikasta hän vaikutti vielä pitkään Turun kunnallispolitiikassa.

Lue lisää
Katrin kynästä: Suomalaisilta laaja tuki kotimaisen ruoantuotannon vahvistamiselle

1.4.2020

Suomalaisen ruoantuotannon turvaamisen on oltava kansallinen tavoite yli kaikkien puoluerajojen, ja sen tulee näkyä poliittisissa päätöksissä. Kiitos maanviljelijöille, jotka tuotte leivän pöytäämme!

Lue lisää
Katrin kynästä: Rajoitukset jatkuvat kuukaudella 13.5.2020 asti

30.3.2020

Epidemian torjunta on meidän jokaisen vastuulla. Kaikkia sääntöjä ja ohjeistuksia pitää noudattaa. Tämä vaatii meiltä kaikilta uhrauksia ja pitkäjännitteisyyttä, mutta Suomen kansa on selvinnyt pahemmastakin.

Lue lisää

Katrista matkan varrella sanottua

"Asioita ajaen, kenttää kuunnellen, voittomme on varma. Katrilla on Arvot kohillaan."