20.7.2020

Kaikille yleinen ansioturva saattaa viimein toteutua

Keskustelu on nyt edennyt perinteiseksi työmarkkinajärjestöjen väliseksi kiistaksi. Tätä ei pidä pelätä, sen voi ottaa myös merkkinä asian edistymisestä. Asiaa on toki katsottava yhdessä työmarkkinajärjestöjen, etenkin kassoja hoitavien ammattijärjestöjen kanssa.

Laaja yhteiskunnallinen keskustelu on tarpeen, koska valuvika on ilmeinen. Pidän yleistä ansioturvaa mahdollisena. Paikka tämän linjaamiselle avautuu viimeistään sosiaaliturvaa uudistavassa parlamentaarisessa työssä.

Järjestelmä kaipaa kipeästi muitakin muutoksia. Yksinyrittäjien sosiaaliturva on eräs tällainen. Järjestelmällistä työtä kaikkien pienimpien eläkkeiden nostamiseksi on myös jatkettava.

Kaikille yleinen ansioturva saattaa viimein toteutua.

Keskustelu on nyt edennyt perinteiseksi työmarkkinajärjestöjen väliseksi kiistaksi. Tätä ei pidä pelätä, sen voi ottaa myös merkkinä asian edistymisestä. Asiaa on toki katsottava yhdessä työmarkkinajärjestöjen, etenkin kassoja hoitavien ammattijärjestöjen kanssa.

Laaja yhteiskunnallinen keskustelu on tarpeen, koska valuvika on ilmeinen. Pidän yleistä ansioturvaa mahdollisena. Paikka tämän linjaamiselle avautuu viimeistään sosiaaliturvaa uudistavassa parlamentaarisessa työssä.

Järjestelmä kaipaa kipeästi muitakin muutoksia. Yksinyrittäjien sosiaaliturva on eräs tällainen. Järjestelmällistä työtä kaikkien pienimpien eläkkeiden nostamiseksi on myös jatkettava.

Korona-aika nosti esiin tilanteita, joissa kansalaisen ja kansakunnan sosiaalinen turva tai turvaverkko ei olekaan niin pitävä kuin on otaksuttu. Ei ole sattumaa, että Suomen ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulkopuolelle jää kymmeniä tuhansia työssäoloehdon täyttäviä. Kärsijöiksi ovat jääneet etenkin nuoret palvelualojen työntekijät.

Tätä syvempikin muutos löytyy. Työn, työsuhteiden ja työmarkkinoiden muutokset ovat vaikuttaneet työttömyysturvaan. On epätyypillisiä työsuhdetta, sirpaletyötä, vuokratyötä, yrittäjyyden ja palkkatyön yhdistämistä, freelancereita ja osa-aikayrittäjiä.

Olennaista on, että sosiaaliturva kantaisi kansalaiset kriisivaiheiden yli. Nyt vaikuttaa siltä, että kriisit toistuvat jatkossa, mutta järjestelmät eivät reagoi niihin.

Keskustelu ei ole uusi. 1950-luvulla oli samanlaisia puutteita. Silloin kyse oli kausityöttömyydestä, kun pienviljelijät tekivät pääsääntöisesti omaa työtään, mutta toimivat myös lyhytaikaisissa työsuhteissakuten esimerkiksi tukinajossa tai -uitossa. Pientila ei tarjonnut täyttä elantoa, ja työttömyysjaksot saattoivat olla parin, kolmen kuukauden mittaisia.

Maalaisliitossa uskottiin siihen, että maaseutuhenkinen elämätapa säilyisi oman työn, yrittäjyyden ja palkkatyön yhdistelmällä.

Vasemmalla ja oikealla rakennettiin kaupunkien ja palkkatyön yhteiskuntaa. Haaveena olivat pysyvät ja pitkäaikaiset palkkatyösuhteet. Sen varaan sosiaalitukijärjestelmä sitten rakennettiin.

Jo nykyistä järjestelmää perustettaessa siihen liittyvät epäoikeudenmukaisuudet olivat tiedossa. Yleisen työttömyysvakuutuksen toteutuminen oli varsin lähellä 1950-luvun lopulla. Esitys kuitenkin kaatui eduskunnassa ja lopulta päädyttiin vapaaehtoiseen, kassaperusteiseen järjestelmään.

Vastakkain olivat silloisen Maalaisliiton ja SKDL:n kannattama yleinen ansioturva

ja sosiaalidemokraattien ja Kokoomuksen kassaperusteinen järjestelmä, jota työmarkkinajärjestöt tukivat.

Asiallinen ero mallien välillä oli tuolloinkin se, että osa pääsi paremman työttömyysturvan piiriin.

Ja nyt meillä on yhä vahvasti pitkäaikaisten ja kokopäiväisten työsuhteiden varaan muodostunut jäykkä järjestelmä.

Tämä laajemman kehityksen tunnistaminen antaa taustaa sille miksi nyt olisi aika miettiä ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistamista.

Uuden sukupolven työ on usein yhdistelmä montaa eri vaihetta ja työtä. Siksi mikään jäykkä järjestelmä ei toimi kaikissa tilanteissa. Kaivataan joustavuutta.

Keskusta on pitänyt ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottamista kaikille esillä, niin 50-luvulla, 90-luvulla kuin viimeksi vaaliohjelmamme talouslinjauksessa edellisissä eduskuntavaaleissa. Laajaa kannatusta asian edistäminen ei ole kuitenkaan aiemmin saanut.

Pidän kaikkiaan merkittävänä muutoksena, että myös Kokoomus on ilmoittanut nyt kannattavansa yleistä ansioturvaa. Toivon toki, että tämä näkyisi myös Kokoomuksen muissa sosiaalipoliittisissa linjauksissa.

Yhtä kaikki kaikille yleinen ansioturva saattaa viimein toteutua.

Mielipide: Terveysasema joka kunnassa ja kaksi keskussairaalaa 

24.6.2021

Lapin Kansan toimittaja Armi Auvinen kirjoitti uutisanalyysissaan 22.06. Lapin maakunnan kahdesta keskussairaalasta. Lapin maakuntalehdeltä voisi toivoa ja olettaa maakunnallista näkemystä.

 

Länsi-Pohjan keskussairaala on aivan yhtä paljon Lapin maakuntaa kuin Lapin keskussairaala tai Muonion ja Ivalon terveyskeskukset, jotka toimittaja jostain syystä asetti vastakkain nimenomaan Kemin keskussairaalan kanssa. 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Lapin Kansassa 24.6.2021 

Lue lisää
Vaalilehti: Äänestä Vahvan tornion puolesta

13.6.2021

Tervetuloa tutustumaan vaalilehteeni!

Äänestä vahvan Tornion puolesta

Rajakaupunki on rikkautta

Toimivat peruspalvelut

Hyvät yhteydet

 

Olen ehdolla kuntavaaleissa numerolla 74.

 

Ennakkoäänestys 26.5.-8.6.2021
Varsinainen vaalipäivä 13.6.2021

Lue lisää
Kuntavaaliteemani

12.6.2021

Rajakaupunki on rikkautta, toimivat peruspalvelut ja hyvät yhteydet. Lue lisää ajatuksistani!

Lue lisää
Kolumni: Koronaväsymys painaa

11.3.2021

Tällä viikolla tuli jälleen voimaan kolmen viikon poikkeukselliset rajoitustoimet. Suomi on vuoden jälkeen ajautunut taas poikkeusoloihin ja ravintolat on laitettu kiinni elinkeinovapautta rajoittamalla. Se on ollut vaikeaa, mutta välttämätöntä. 

 

Myös Lapin ravintolat menivät kiinni, vaikka jokaisessa kunnassa ei olekaan yhtä huono tilanne koronan kanssa. Lapin koronavirustartunnat ovat pysyneet nyt hyvin hallinnassa. Etenkin Länsi-Lapin tilanteeseen eniten lienee vaikuttanut Ruotsin tiukentunut rajakontrolli. Ruotsiin ei pääse ilman koronatodistusta ja Suomeen tultaessa ohjataan testiin.


Kirjoitus on julkaistu alunperin Meän Torniolaaksossa 10.3.2021.

Lue lisää
Suomen metsäteollisuushistorian kaikkien aikojen suurin investointi Suomeen

11.2.2021

Kemiin investoidaan 1,6 miljardia euron biotuotetehtaaseen.

Lue lisää
Työtä kotiseudun hyväksi - olen ehdolla kuntavaaleissa

1.2.2021

Jo ennen kuin tulin mukaan politiikkaan, olin torniolainen. Ja jos joskus poliittinen toimintani päättyisi, niin kotini olisi silloinkin Torniossa. Täällä ovat sukujuureni, täällä olen saanut elää ja asua, vaikka viime vuosina olenkin viettänyt osan ajastani kansanedustajan tehtävien vuoksi Helsingissä. 

Jos toimintani Tornion kaupunginvaltuustossa voi edistää kotikaupunkini ja sen ihmisten etua ja kehitystä, niin olen velvollinen asettumaan ehdokkaaksi. Enkä ainoastaan velvollinen, vaan teen sen sydämen palosta.

Olen siis ehdolla tulevissa huhtikuun kuntavaaleissa. Haluan tehdä työtä minut kasvattaneen kotiseudun hyväksi, jos torniolaiset antavat minulle vaaleissa luottamuksen. Ratkaisu on jälleen äänestäjien käsissä.

Lue lisää

Katrista matkan varrella sanottua

"Keskustapuolue tarvitsee nyt uudistusta. Katri on raikas, nuori, uusin ajatuksin, ehdottomasti paras vaihtoehto puheenjohtajaksi. Mielestäni Katrin paras valttikortti on, että hän edustaa koko maata, ei vain kaupunkiseutuja. Kun tuntee myös syrjäisimpien seutujen elämän, voi hyvin ottaa kantaa myös taajaman asioihin."