17.5.2020

Kaatuneiden muistopäivänä: Sankareitamme kunnioittaen

Tänään vietetään kaatuneiden muistopäivää sodissamme menehtyneiden vainajien muistoksi. Välirauhan keväästä 1940 alkaen päivää on vietetty toukokuun kolmantena sunnuntaina. Mannerheim määräsi tätä päivää vietettävän ”nyt päättyneessä sodassa kaatuneiden sankarivainajien sekä myös kaikkien murroskautena vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä” – Sittemmin päivä on vakiintunut kaikkien Suomea koskeneiden sotien uhrien muistopäiväksi.

Tänään vietetään kaatuneiden muistopäivää sodissamme menehtyneiden vainajien muistoksi. Välirauhan keväästä 1940 alkaen päivää on vietetty toukokuun kolmantena sunnuntaina. Mannerheim määräsi tätä päivää vietettävän ”nyt päättyneessä sodassa kaatuneiden sankarivainajien sekä myös kaikkien murroskautena vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä” – Sittemmin päivä on vakiintunut kaikkien Suomea koskeneiden sotien uhrien muistopäiväksi.

Joku voi kysyä, eikö isänmaallisuutta voisi ilmentää iloisemmin kuin muistelemalla sotien kauheuksia? Ja näinhän usein tehdäänkin. Isänmaan vapaus on iloinen asia, mutta samalla se on myös vakava asia. Tuhannet antoivat viime sodissakin henkensä Suomen vapauden puolesta. Taistelematta jääminen ja antautuminen olisi sekin ollut vaihtoehto, mutta sen hinta olisi ollut todella raskas. Meidän, jotka emme ole sota-aikoja kokeneet, on hyvä muistella sankarivainajia ja käsittää, miten rankkoja aikoja Suomessa on eletty. Sankarivainajien elämä jäi kesken. Luultavasti osa sodissa kaatuneista olisi ilman sotaa vielä nytkin elossa reippaina yhdeksänkymppisinä, pitkän päivätyön jälkeen lastenlapsistaan iloitsevina senioreina. Niin moni elämä jäi kesken. Emme saa unohtaa.

Vihreä apilalippu korkealle, kuntavaalit odottavat!

13.6.2020

Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmunin puhe puoluevaltuustossa Helsingissä 13.6.2020.

 

Koko maan kehittäminen on asia, joka erottaa Keskustaa ratkaisevalla tavalla muista puolueista. Toki Keskusta on kokonaisuus. Alueellisuuteen yhdistyy sosiaalireformistinen linja, joka tukee vahvaa perusturvaa ja , jokaisen mahdollisuuksia. Köyhän asiaa on elinikäinen oppiminen. 

Ja kun tähän yhdistää vielä vihreyden, on keskustan kolmio valmis. 

Lue lisää
Keskustan puoluekokous valitsee puheenjohtajan - olen käytettävissä

6.6.2020

Haluan jatkossakin Keskustan puheenjohtajana edistää koko Suomen tasapainoista kehittämistä. Myös tulevassa sote-ratkaisussa keskustalainen palveluja asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta puolustava linja täytyy saada vahvasti näkymään. Ihmisläheinen, keskustalainen vaihtoehto eheyttää ja kiinteyttä suomalaista yhteiskuntaa. Mutta meidän oma järjestöväkemme tarvitaan täysipainoisesti mukaan tähän työhön.

Lue lisää
Koko Suomi liikkeelle

2.6.2020

Tähän asti talouspolitiikan ensisijaisena tavoitteena on ollut akuuttiin kriisin vastaaminen sekä ihmisten ja yritysten kannatteleminen yli pahimman. Nyt Suomen avautuessa haluamme tukea yhteiskunnan ja talouden elpymistä, vahvistaa luottamusta tulevaan.

Hallituksen tänään sopimassa yhteensä 5,5 miljardin euron elvytyslisätalousarviossa on kysymys siitä, että koko Suomi laitetaan jälleen liikkeelle. Tuemme Suomen palaamista takaisin kasvun tielle ja teemme valintoja, jotka tukevat maamme jälleenrakentamista koronan jälkeisessä ajassa.
 

Lue lisää
"Toivomme molemmat, että tilanne normalisoituisi mahdollisimman nopeasti ja pääsisimme taas elämään ilman näitä puomeja"

24.5.2020

Hallituksen tavoite on minimoida koronatartunnat. Näin on toki kaikkien kulkutautien osalta, vaikka joku muuta väittäisikin.

Tapaan tässä haaparantalaista kansanedustajakollegaani Ida Karkiaista. Kävimme tilannetta läpi poikkeuksellisesti ja aivan kirjaimellisesti rajan yli. Kaksoiskaupunkimme keskellehän on pystytetty raja, mikä tuntuu omituiselta.

Lue lisää
Eurooppa-politiikassa on noussut viime päivänä keskusteluun

22.5.2020

Eurooppa-politiikassa on noussut viime päivänä keskusteluun Saksan liittokansleri Angela Merkelin ja Ranskan presidentti Emmanuel Macronin esitys 500 miljardin euron suuruiseksi EU:n elpymisrahastoksi. Elpymisrahaston kautta annettaisiin mahdollisesti suoria avustuksia jäsenmaille.

Suomi ottaa asiaan virallisesti kantaa, kun saamme eteemme selkeän ja konkreettisen esityksen Euroopan komissiolta. Sellaista ei ole vielä olemassa.

Lue lisää

Katrista matkan varrella sanottua

"Olen tuntenut Katrin vuosien ajan ja ilolla seurannut hänen kasvuaan yhä vaativimpiin tehtäviin. Katri pitää tärkeänä, että kaikkialla Suomessa voidaan elää täysipainoista ja hyvää elämää. Tänä keskittämisen aikana Keskusta tarvitsee puheenjohtajan, jolla on taito ja tarve antaa myös meille pohjoisen ihmisille mahdollisuus asua ja saada palvelut omalla kotiseudullaan."