22.7.2020

EU:n rahoitusratkaisusta

Korona on vaikuttamassa merkittävästi maailmantalouteen. Tulemme näkemään myös kilpailun siitä, minkä maanosan talous pystyy parhaiten koronan vaikutuksiin vastaamaan. 

Olen saanut paljon palautetta EU:n rahoitusratkaisuun liittyen, kiitos niistä kaikista.

Eduskunta tulee päätöstä käsittelemään. Brysselissä tehty ratkaisu sisältää monia meidän taloutta edistäviä asioita, mutta myös monia todella hankalia ja vaikeita kysymyksiä.

Haluan vielä laajentaa näkökulmaa asiasta käytävään keskusteluun.

Korona on vaikuttamassa merkittävästi maailmantalouteen. Tulemme näkemään myös kilpailun siitä, minkä maanosan talous pystyy parhaiten koronan vaikutuksiin vastaamaan. Jo pitkään olemme seuranneet Kiinan ja USA:n kauppasotaa. Tämä asetelma ei ole poistumassa minnekään.

Tämä huoli lienee myös Saksan ajattelun taustalla. Kilpailukykyinen ja verraten vähävelkainen maa on voinut tukea maansa elinkeinoelämää ja teollisuutta valtavilla summilla.

Kiina on jo pitkään etsinyt sijoituskohteita globaalisti, mukaan lukien Euroopasta. Koronan runtelemat eurooppalaiset yritykset ovat epäilemättä kiinalaisen kiinnostuksen kohteena. Näin myös Suomen osalta.

Rahoitusratkaisua on peilattava myös tätä taustaa vasten. EU-alue on meille tärkein viiteryhmä. Se on sitä myös kaupallisesti. Tähän liittyy myös huoli keskeisen talousalueemme pärjääminen kokonaisuudessaan. Laaja eurooppalainen lama iskisi vääjäämättä myös meihin.

Meillä on Suomessa valitettavasti kaikki syyt olla huolissamme teollisuuden osalta. En usko, että olemme kaikkein huonoimpia uutisia teollisuudesta vieläkään nähneet.

Voidaan kait sanoa, että noin puolet Suomen kansantaloudesta tulee viennistä. Suomen tärkein yksittäinen vientimaa on Saksa. Jonkin verran perässä tulevat muun muassa Ruotsi ja Venäjä.

Uskon, että Euroopan tason rahoitusratkaisu tältä osin vahvistaa omaa talouttamme. On parempi pyrkiä vahvistamaan Euroopan tason ratkaisuja kuin altistaa heikentyneet yritykset laajasti muiden maiden ostoslistalle.

Olennaista on, että EU-tason ratkaisut todella edistävät investointeja ja vievät askeleen poispäin myös Suomea todella uhkaavasta vientilamasta. Tähän liittyy se, että rahan käyttöä tulee myös valvoa.

Saavuttiko Suomi sitten tavoitteensa?

Tuleva talouskehitys ratkaisee sen, hyötyykö Suomi ratkaisusta vai ei.

Mutta myös maksuosuuksia pitää tarkastella.

Tiedossa on ollut, että Suomi on nettomaksajana EU-jäsenyydestä, mutta edelleen suhteessa bkt:hen tai asukaslukuun paljon pienemmällä osuudella kuin esimerkiksi Ruotsi, Tanska, Hollanti tai Itävalta.

Kaikkiaan näyttäisi ainakin alustavasti siltä, että mikäli huomioidaan sekä seitsenvuotinen EU-budjetti että elpymisväline eli rahoitusratkaisut kokonaisuudessaan, on Suomi todennäköisesti nettomaksajista pienin suhteessa BKT:hen. Tämä varmistuu ja tarkentuu myöhemmin, mutta tulos on joka tapauksessa tämän suuntainen.

Ja tämä siis nuukamaiden jäsenmaksupalautuksista huolimatta. Ja tässä on muistettava myös Brexitin jättämä aukko, Iso-Britannia kun oli merkittävä nettomaksaja EU:ssa.

Saamapuolella hyvänä voi pitää sitä, että maa- ja metsätalousministeriön arvion mukaan Suomi tulisi saamaan maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen yhteensä yli 900 miljoonaa euron vuosittaisen EU-rahoituksen. Tämä on noin 6 % enemmän kuin kuluvalla kaudella.

Tästä laajemmin yritystoimintaa edistävää maaseudun kehittämisrahoitusta on noin 400 miljoonaa euroa vuodessa. Samoin aluekehitykseen liittyvät ratkaisut ovat Suomen edun mukaisia.

Siitä emme kuitenkaan pääse mihinkään, että tavoitteemme eivät kaikilta osin toteutuneet.

Mielestäni elvytyspaketin enemmistö olisi tullut rahoittaa lainana, ei avustuksina. Nyt molempia on suunnilleen yhtä paljon. Myös maksuaika on tavattoman pitkä eikä paketin kokoa saatu pienennettyä.

Mistä olen huolissani?

Teollisuuden pärjäämisen lisäksi keskusteluun on nostettava EU:n suunta.

EU:n omiin nimiinsä ottama velka tulee olemaan yksi askel kohti integraatiota. En ole missään vaiheessa pitänyt hyvänä tapaa ujuttaa EU:ta kohti syvempää integraatiota ilman siitä käytävää laajempaa keskustelua.

Haluavatko Euroopan kansa tai haluavatko suomalaiset tällaista kehitystä? Tehdäänkö koronakriisin varjolla muutakin kuin koronaelvytystä, tai avataanko tietä siihen suuntaan?

Mikäli tällaista laajaa keskustelua EU:n toimivallasta, tavoitteista ja suunnasta ei käydä, tulee se johtamaan EU:n heikentyvään hyväksyttävyyteen.

Nyt edenneet ratkaisut eivät tee EU:sta vielä liittovaltiota, mutta askel siihen suuntaan on otettu, eikä tästä ole käyty riittävää keskustelua. Nyt perussopimuksia ei olla muuttamassa, mutta uskon, että tulemme lähivuosina näkemään tähän liittyviä esityksiä.

Toivon, että EU:n tulevasta suunnasta käytäisiin nyt nähtyä paljon laajempaa keskustelua.

Korona laittaa rajankin testiin

22.10.2020

Korona on laittanut monen väylänvartisen elämän mullin mallin. Kevään sinnittely tiukkojen koronarajoitusen kanssa näyttää valitettavasti saavan nyt syksyllä jatkoa. Rauhallisen koronakesän jälkeen virus on lähtenyt taas isoissa kaupungeissa leviämään. Sieltä se etenee muuallekin. 

 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Meän Torniolaaksossa 22.10.2020

Lue lisää
Keskustan ryhmäpuheenvuoro: Puoliväliriihessä päätökset 30 000 työllisestä lisää - talouden vakauttamisesta parlamentaarinen näkemys

7.10.2020

Arvoisa puhemies,

Me päättäjät voimme toimia nyt kahdella tavalla.

Voimme joko luoda koteihin toivoa ja varmuutta, tai lisätä huolta ja epävarmuutta.

Keskusta sanoo: Kyllä Suomi selviytyy.



Lue koko puheenvuoro: 

Lue lisää
Pääkaupunkien yhteistyötä rajaseutujen ratkaisuille

30.9.2020

"Länsi- ja pohjoisrajan ihmiset ovat joutuneet korona-aikana poikkeuksellisen paineen keskelle. Monen rajalla elävän elämänpiiri puolittui, kun tavanomaisille asioille ei voinutkaan kuukausiin lähteä Ruotsiin tai Norjaan.

 

Koronan hellittäessä sisärajavalvontaa lievennettiin, mutta epidemian jälleen voimistuessa Pohjoismaissa sisärajavalvonta on tällä viikolla palannut myös Suomen ja Ruotsin sekä Norjan välisille rajoille."

Kirjoitus on alunperin julkaistu Kemi-Tornio Kaupunkilehdessä 30.9.2020. Lue lisää klikkaamalla. 

Lue lisää
Lue Katrin Yhteinen Keskusta -kirja tästä

3.9.2020

Vaikka Keskusta on ”tunnepuolue”, se ei saa kuitenkaan olla ”tunnelmointipuolue”. Kauniiden, mutta sisällöttömien vertauskuvien ja itsestään selvien latteuksien toistelulla emme pääse eteenpäin. Meillä täytyy olla selkeät yhteiskunnalliset tavoitteet.

Kerron näistä tavoitteista oheisessa pamfletissa. 

Lue lisää
Suomi ei saa jakautua voittajiin ja häviäjiin

2.9.2020

Tunnistan Suomessakin merkkejä USA:n, Britannian tai Ranskan kaltaiselta jakautumisesta.

Meillä ei ole varaa olla arvostamatta tämän maan eteen tehtävää työtä, oli se sitten minkälaista tahansa.

Leipää tälle maalle tuottaville on annettava niiden ansaitsema arvo. 

Lue lisää
Katri kertoo Keskustan linjasta

2.9.2020

Alueellinen tasa-arvo, syvä vihreys ja edistyksellisyys.

Lue lisää

Katrista matkan varrella sanottua

"Katri on sukupolvensa näköinen - juuret kotimaaperässä, mutta maailmaa nähnyt ja avarakatseinen. Katri on rohkea alueellisuuden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolenpitäjä."