22.7.2020

EU:n rahoitusratkaisusta

Korona on vaikuttamassa merkittävästi maailmantalouteen. Tulemme näkemään myös kilpailun siitä, minkä maanosan talous pystyy parhaiten koronan vaikutuksiin vastaamaan. 

Olen saanut paljon palautetta EU:n rahoitusratkaisuun liittyen, kiitos niistä kaikista.

Eduskunta tulee päätöstä käsittelemään. Brysselissä tehty ratkaisu sisältää monia meidän taloutta edistäviä asioita, mutta myös monia todella hankalia ja vaikeita kysymyksiä.

Haluan vielä laajentaa näkökulmaa asiasta käytävään keskusteluun.

Korona on vaikuttamassa merkittävästi maailmantalouteen. Tulemme näkemään myös kilpailun siitä, minkä maanosan talous pystyy parhaiten koronan vaikutuksiin vastaamaan. Jo pitkään olemme seuranneet Kiinan ja USA:n kauppasotaa. Tämä asetelma ei ole poistumassa minnekään.

Tämä huoli lienee myös Saksan ajattelun taustalla. Kilpailukykyinen ja verraten vähävelkainen maa on voinut tukea maansa elinkeinoelämää ja teollisuutta valtavilla summilla.

Kiina on jo pitkään etsinyt sijoituskohteita globaalisti, mukaan lukien Euroopasta. Koronan runtelemat eurooppalaiset yritykset ovat epäilemättä kiinalaisen kiinnostuksen kohteena. Näin myös Suomen osalta.

Rahoitusratkaisua on peilattava myös tätä taustaa vasten. EU-alue on meille tärkein viiteryhmä. Se on sitä myös kaupallisesti. Tähän liittyy myös huoli keskeisen talousalueemme pärjääminen kokonaisuudessaan. Laaja eurooppalainen lama iskisi vääjäämättä myös meihin.

Meillä on Suomessa valitettavasti kaikki syyt olla huolissamme teollisuuden osalta. En usko, että olemme kaikkein huonoimpia uutisia teollisuudesta vieläkään nähneet.

Voidaan kait sanoa, että noin puolet Suomen kansantaloudesta tulee viennistä. Suomen tärkein yksittäinen vientimaa on Saksa. Jonkin verran perässä tulevat muun muassa Ruotsi ja Venäjä.

Uskon, että Euroopan tason rahoitusratkaisu tältä osin vahvistaa omaa talouttamme. On parempi pyrkiä vahvistamaan Euroopan tason ratkaisuja kuin altistaa heikentyneet yritykset laajasti muiden maiden ostoslistalle.

Olennaista on, että EU-tason ratkaisut todella edistävät investointeja ja vievät askeleen poispäin myös Suomea todella uhkaavasta vientilamasta. Tähän liittyy se, että rahan käyttöä tulee myös valvoa.

Saavuttiko Suomi sitten tavoitteensa?

Tuleva talouskehitys ratkaisee sen, hyötyykö Suomi ratkaisusta vai ei.

Mutta myös maksuosuuksia pitää tarkastella.

Tiedossa on ollut, että Suomi on nettomaksajana EU-jäsenyydestä, mutta edelleen suhteessa bkt:hen tai asukaslukuun paljon pienemmällä osuudella kuin esimerkiksi Ruotsi, Tanska, Hollanti tai Itävalta.

Kaikkiaan näyttäisi ainakin alustavasti siltä, että mikäli huomioidaan sekä seitsenvuotinen EU-budjetti että elpymisväline eli rahoitusratkaisut kokonaisuudessaan, on Suomi todennäköisesti nettomaksajista pienin suhteessa BKT:hen. Tämä varmistuu ja tarkentuu myöhemmin, mutta tulos on joka tapauksessa tämän suuntainen.

Ja tämä siis nuukamaiden jäsenmaksupalautuksista huolimatta. Ja tässä on muistettava myös Brexitin jättämä aukko, Iso-Britannia kun oli merkittävä nettomaksaja EU:ssa.

Saamapuolella hyvänä voi pitää sitä, että maa- ja metsätalousministeriön arvion mukaan Suomi tulisi saamaan maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen yhteensä yli 900 miljoonaa euron vuosittaisen EU-rahoituksen. Tämä on noin 6 % enemmän kuin kuluvalla kaudella.

Tästä laajemmin yritystoimintaa edistävää maaseudun kehittämisrahoitusta on noin 400 miljoonaa euroa vuodessa. Samoin aluekehitykseen liittyvät ratkaisut ovat Suomen edun mukaisia.

Siitä emme kuitenkaan pääse mihinkään, että tavoitteemme eivät kaikilta osin toteutuneet.

Mielestäni elvytyspaketin enemmistö olisi tullut rahoittaa lainana, ei avustuksina. Nyt molempia on suunnilleen yhtä paljon. Myös maksuaika on tavattoman pitkä eikä paketin kokoa saatu pienennettyä.

Mistä olen huolissani?

Teollisuuden pärjäämisen lisäksi keskusteluun on nostettava EU:n suunta.

EU:n omiin nimiinsä ottama velka tulee olemaan yksi askel kohti integraatiota. En ole missään vaiheessa pitänyt hyvänä tapaa ujuttaa EU:ta kohti syvempää integraatiota ilman siitä käytävää laajempaa keskustelua.

Haluavatko Euroopan kansa tai haluavatko suomalaiset tällaista kehitystä? Tehdäänkö koronakriisin varjolla muutakin kuin koronaelvytystä, tai avataanko tietä siihen suuntaan?

Mikäli tällaista laajaa keskustelua EU:n toimivallasta, tavoitteista ja suunnasta ei käydä, tulee se johtamaan EU:n heikentyvään hyväksyttävyyteen.

Nyt edenneet ratkaisut eivät tee EU:sta vielä liittovaltiota, mutta askel siihen suuntaan on otettu, eikä tästä ole käyty riittävää keskustelua. Nyt perussopimuksia ei olla muuttamassa, mutta uskon, että tulemme lähivuosina näkemään tähän liittyviä esityksiä.

Toivon, että EU:n tulevasta suunnasta käytäisiin nyt nähtyä paljon laajempaa keskustelua.

Mielipide: Terveysasema joka kunnassa ja kaksi keskussairaalaa 

24.6.2021

Lapin Kansan toimittaja Armi Auvinen kirjoitti uutisanalyysissaan 22.06. Lapin maakunnan kahdesta keskussairaalasta. Lapin maakuntalehdeltä voisi toivoa ja olettaa maakunnallista näkemystä.

 

Länsi-Pohjan keskussairaala on aivan yhtä paljon Lapin maakuntaa kuin Lapin keskussairaala tai Muonion ja Ivalon terveyskeskukset, jotka toimittaja jostain syystä asetti vastakkain nimenomaan Kemin keskussairaalan kanssa. 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Lapin Kansassa 24.6.2021 

Lue lisää
Vaalilehti: Äänestä Vahvan tornion puolesta

13.6.2021

Tervetuloa tutustumaan vaalilehteeni!

Äänestä vahvan Tornion puolesta

Rajakaupunki on rikkautta

Toimivat peruspalvelut

Hyvät yhteydet

 

Olen ehdolla kuntavaaleissa numerolla 74.

 

Ennakkoäänestys 26.5.-8.6.2021
Varsinainen vaalipäivä 13.6.2021

Lue lisää
Kuntavaaliteemani

12.6.2021

Rajakaupunki on rikkautta, toimivat peruspalvelut ja hyvät yhteydet. Lue lisää ajatuksistani!

Lue lisää
Kolumni: Koronaväsymys painaa

11.3.2021

Tällä viikolla tuli jälleen voimaan kolmen viikon poikkeukselliset rajoitustoimet. Suomi on vuoden jälkeen ajautunut taas poikkeusoloihin ja ravintolat on laitettu kiinni elinkeinovapautta rajoittamalla. Se on ollut vaikeaa, mutta välttämätöntä. 

 

Myös Lapin ravintolat menivät kiinni, vaikka jokaisessa kunnassa ei olekaan yhtä huono tilanne koronan kanssa. Lapin koronavirustartunnat ovat pysyneet nyt hyvin hallinnassa. Etenkin Länsi-Lapin tilanteeseen eniten lienee vaikuttanut Ruotsin tiukentunut rajakontrolli. Ruotsiin ei pääse ilman koronatodistusta ja Suomeen tultaessa ohjataan testiin.


Kirjoitus on julkaistu alunperin Meän Torniolaaksossa 10.3.2021.

Lue lisää
Suomen metsäteollisuushistorian kaikkien aikojen suurin investointi Suomeen

11.2.2021

Kemiin investoidaan 1,6 miljardia euron biotuotetehtaaseen.

Lue lisää
Työtä kotiseudun hyväksi - olen ehdolla kuntavaaleissa

1.2.2021

Jo ennen kuin tulin mukaan politiikkaan, olin torniolainen. Ja jos joskus poliittinen toimintani päättyisi, niin kotini olisi silloinkin Torniossa. Täällä ovat sukujuureni, täällä olen saanut elää ja asua, vaikka viime vuosina olenkin viettänyt osan ajastani kansanedustajan tehtävien vuoksi Helsingissä. 

Jos toimintani Tornion kaupunginvaltuustossa voi edistää kotikaupunkini ja sen ihmisten etua ja kehitystä, niin olen velvollinen asettumaan ehdokkaaksi. Enkä ainoastaan velvollinen, vaan teen sen sydämen palosta.

Olen siis ehdolla tulevissa huhtikuun kuntavaaleissa. Haluan tehdä työtä minut kasvattaneen kotiseudun hyväksi, jos torniolaiset antavat minulle vaaleissa luottamuksen. Ratkaisu on jälleen äänestäjien käsissä.

Lue lisää

Katrista matkan varrella sanottua

”Reipas Katri on aidosti innostunut Lapin kehittämisestä, uskaltaa pitää rehdin aluepolitiikan puolta, haluaa tehdä parhaansa heikoimpien hyväksi ja omaa vahvan tahdon. Katrissa on niin sanotusti paketti kasassa.”