Ympäristöosaamista voisi viedä Venäjälle

Venäjällä ei kierrätetä mitään poliitikkoja lukuun ottamatta. Kotitalousjätteen lajittelu on tässä 140 miljoonan asukkaan maassa tuntematon käsite. Kaikki lehdet sekä metalliset, muoviset, lasiset purkit ja purnukat biojätteistä puhumattakaan joutuvat samoihin roskakasoihin. Jätehuollon tyhjentämät roskat päätyvät kaatopaikoille kaupungin laitamille rottien iloksi.

Pohjoismaalaiseen kansanvalistukseen kuuluu, että kierrätystä opetellaan ala-asteelta saakka. Minulla onkin ollut nyt omantuntoni kanssa ongelmia, kun olen massan mukana heittänyt kaikki jätteeni samaan suureen roskaläjään kotikerrostaloni nurkkaan. Välillä olen vakavissani miettinyt muovipullojen kuljettamista mukanani Suomeen pullonpalautukseen.

Venäläiset puhuvat läntisestä naapuristaan yleensä erittäin myönteisesti. Suomea kehutaan kauniiksi, puhtaaksi, rauhalliseksi ja turvalliseksi maaksi. Venäläisten matkailijoiden räjähdysmäinen kasvu itärajalla, Helsingissä ja Lapissa ei ole jäänyt huomaamatta. Luonnollisesti myös venäläiset itse toivoisivat maansa olevan roskista puhdas. Rikollisuuden toivotaan vähenevän ja turvallisuuden lisääntyvän. Poliittista tavoitteellisuutta ja tahtoa näiden asioiden ajamiseen tässä maassa ei kuitenkaan ole.

Venäjä on pinta-alaltaan maailman laajin valtio. Suurin osa asutuksesta on keskittynyt maan Euroopan puoleiselle alueelle. Venäjällä on kosolti tilaa ja autioita asuttamattomia alueita. Uhkana on, että nämäkin sotketaan uusilla uljailla kaatopaikoilla. Väentiheys ei ole ongelma eikä sekään, että pitäisi olla erityisen säästäväinen tai tehokas. Monessa muussa maailman valtiossa ei yksinkertaisesti ole tilaa säilyttää jätteitä. On siis täytynyt kehittää keinoja niistä eroon pääsemiseksi.

Kokonsa vuoksi Venäjälle ovat siunaantuneet maailman suurimmat tunnetut ja vielä tuntemattomatkin energiavarannot. On kiistanalaista, onko Venäjä poliittinen tai taloudellinen suurvalta. Energiasuurvalta se on ehdottomasti. Energia, jos mikä, on yksi parhaista poliittisista aseista.

Venäjällä ei liiemmin uhrata ajatuksia energiatehokkuudelle. Energiaa on niin paljon, ettei maata haittaa, että vain 40 prosenttia sen kaasukuljetuksista päätyy lopulta kuluttajille. 60 prosenttia Venäjän viemästä energiasta haihtuu savuna ilmaan siitä syystä, ettei maa viitsi panostaa kaasukuljetusten energiatehokkuuteen! Rahanarvoista kaasua kyllä riittää.

Venäjällä energiaa törsätään hämmentävän paljon eikä kotitalousjätteitä kierrätetä. Säästäväisyyteen kasvatetulle suomalaiselle tämä on käsittämätöntä. Suomelle kuvio avaa kuitenkin monia mahdollisuuksia. Suomi on yksi energiatehokkuuden ja vihreän teknologian edelläkävijöistä. Meillä vihreään talouteen panostetaan. Näillä uusilla energiatehokkuuden ja kierrätyksen malleilla on valtavat mahdollisuudet paitsi Venäjällä, myös kauempana idässä - Kiinassa.

Venäläinen ystäväperheeni kertoi lomaterveisinään Suomen olevan kuin sadusta. Niin kaunista maassa oli heidän mielestään ollut. Keskustelun polveiltua venäläisten mökkimurtoihin Imatralla, sain vastata ihmettelevään kysymyksen: ”Onko Suomessakin rosvoja?” Rikolliset eivät sovi hyvään imagoomme.

Maineemme rauhallisena ja luonnoltaan puhtaana maana ei ole pahitteeksi ympäristöteknologian vientiin erikoistuneille yrityksillemme. Näille kansainvälisille markkinoille niitä mahtuu vielä runsaasti lisää, kunhan valtiovallalla ja yrityksillä on kykyä katsoa tulevaisuuteen.

Kirjoitus on julkaistu kolumnina Lounais-Lapissa.