Ydinaserajoituksista

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan suurista linjoista on perinteisesti haettu laajaa yksimielisyyttä. Näin oli viime sotien jälkeen ja näin oli myös Nato-jäsenyyttä haettaessa.

Kyse on yleensä niin vakavista asioista, että niillä ei ole aihetta puoluepoliittiseen pelaamiseen. Siksikin ihmetystä on herättänyt, että hallituksen esitystä ydinaserajoituksista ei ole valmisteltu parlamentaarisesti, ja tieto siitä tulee oppositioon lehdistön kautta.

Toiset poliitikot sanovat, että Suomi on poikkeamassa nyt muista Pohjoismaista, toisten mukaan meidät taas saatetaan Pohjoismaiden tasolle.

Tällainen keskustelu, joka tietysti kuuluu vapaaseen demokratiaan, ei ole kuitenkaan omiaan lisäämään kansalaisten luottamusta valtionjohtoon.

Ydinaseilla on tärkeä pelotevaikutus "kauhun tasapainon" ylläpitämiseksi maailmassa. Mutta meillä rajamaana on kaikkein eniten syytä pitää huoli, ettei ydinaseita koskaan käytettäisi. Pahimman vaihtoehdon sattuessa se ydinasesuojakin tarkoittaa sitä, että ydinaseilla isketään myös takaisin.

Olemme äärimmäisen vakavien asioiden äärellä, ja niitä koskevassa päätöksenteossa myös tämä vakavuus on ymmärrettävä.

Siksi toivon, että valtiojohto ymmärtäisi käsitellä asiaa aidon parlamentaarisesti, koska tämä jos, mikä on asia, millä on merkitystä koko kansakunnan olemassaololle.