17.4.2020

Vierailijakolumni: Uuden edessä

Kirjoitus on alunperin julkaistu MTV Uutisten nettikolumnina 17.4.2020

 

"Tässä vaiheessa valtiovallan on ollut välttämätöntä tehdä kaikki voitava epidemian leviämisen ehkäisemiseksi. Ihmisten terveyden ja turvallisuuden kannalta välttämättömät toimet tullaan tekemään. Samalla yrityksille halutaan luoda siltaa tulevaan. Yhteiskuntamme ei pysy pystyssä ilman työtä ja työpaikkoja."

Valtiovarainministeriö julkaisi eilen ennusteensa Suomen tulevasta talouskehityksestä. Taloutumme supistuu tänä vuonna arviolta 5,5 prosentilla. Tulevien sukupolvien maksettavaksi otetaan uutta julkista velkaa 16,6 miljardin euron verran.

Arvioihin sisältyy paljon epävarmuutta. Koronavirus on vielä monella tapaa tuntematon. Mitä kauemmin epidemia kestää, sitä syvemmin se iskee suomalaisten hyvinvointiin. Rajoitustoimenpiteiden venyminen nakertaa ihmisten toimeentuloa. Tulevan ennakoinnin vaikeus hankaloittaa tavallisten ihmisten arkea ja yritysten tulevan toiminnan suunnittelua.

Tässä vaiheessa valtiovallan on ollut välttämätöntä tehdä kaikki voitava epidemian leviämisen ehkäisemiseksi. Ihmisten terveyden ja turvallisuuden kannalta välttämättömät toimet tullaan tekemään. Samalla yrityksille halutaan luoda siltaa tulevaan. Yhteiskuntamme ei pysy pystyssä ilman työtä ja työpaikkoja.

Tehdyt rajoitustoimenpiteet näyttävät purreen, mutta pahin tautihuippu on vielä edessä. Meiltä jokaiselta vaaditaan nyt poikkeuksellisen vahvaa kärsivällisyyttä ja vastuunkantoa. Rajoitustoimenpiteiden pituuteen voi vaikuttaa noudattamalla ohjeita ja määräyksiä. Emme saa erehtyä kuvittelemaan, että jos joku rajoitustoimi poistetaan, niin se antaisi meille oikeuden suhtautua muihin käskyihin välinpitämättömästi.

Rajoitteiden asteittainen purku edellyttää, että koronavirustestausta lisätään merkittävästi. Vain näin tiedämme, miten eri toimet vaikuttavat. Valtiovarainministerinä voin luvata, ettei testaaminen jää rahasta kiinni.

Kriisin myötä olemme kokonaan uuden edessä. Suomi ei ole enää entisensä. Talouden puolella tämä tarkoittaa, että meillä on akuuttiin kriisiin vastattuamme entistäkin suurempi vastuu kantaa huolta yhteisen isänmaamme tulevaisuudesta. Talouspolitiikan isoa kuvaa ja aiemmin sovittuja toimia arvioidaan tulevassa budjettiriihessä. Vahva julkinen talous on köyhän paras ystävä, joten määräänsä enempää emme voi velkaantua.

Yhteiskuntana meidän on osattava palata peruskysymysten äärelle, niin sanottuihin ruisleipäasioihin. Kriisin keskellä olemme näyttäneet suomalaisia perushyveitä: neuvokkuutta, nöyryyttä ja toisista välittämistä. Omavaraisuuden, kotimaisen ruuantuotannon tai paikkariippumattoman työn kaltaiset asiat ovat jälleen nousseet arvoon arvaamattomaan.

Koronaepidemia on opettanut, ettei mikään ole itsestään selvää. Virus on saanut koko elämänmuotomme polvilleen. Tulevaisuuden Suomen jälleenrakentamisessa onkin välttämätöntä, että tunnustamme haavoittuvaisuutemme ja vahvistamme yhteiskuntamme resilienssiä, iskunsietokykyä. Yksi keino tähän on se, että taloudessa, tuotannossa, teknologiassa ja ihmisten asumisessa kaikessa huomioidaan omavaraisuus. Koko Suomen hyvinvoinnin edellytysten vahvistamiselle on nyt entistä enemmän perusteita.

"Toivomme molemmat, että tilanne normalisoituisi mahdollisimman nopeasti ja pääsisimme taas elämään ilman näitä puomeja"

24.5.2020

Hallituksen tavoite on minimoida koronatartunnat. Näin on toki kaikkien kulkutautien osalta, vaikka joku muuta väittäisikin.

Tapaan tässä haaparantalaista kansanedustajakollegaani Ida Karkiaista. Kävimme tilannetta läpi poikkeuksellisesti ja aivan kirjaimellisesti rajan yli. Kaksoiskaupunkimme keskellehän on pystytetty raja, mikä tuntuu omituiselta.

Lue lisää
Eurooppa-politiikassa on noussut viime päivänä keskusteluun

22.5.2020

Eurooppa-politiikassa on noussut viime päivänä keskusteluun Saksan liittokansleri Angela Merkelin ja Ranskan presidentti Emmanuel Macronin esitys 500 miljardin euron suuruiseksi EU:n elpymisrahastoksi. Elpymisrahaston kautta annettaisiin mahdollisesti suoria avustuksia jäsenmaille.

Suomi ottaa asiaan virallisesti kantaa, kun saamme eteemme selkeän ja konkreettisen esityksen Euroopan komissiolta. Sellaista ei ole vielä olemassa.

Lue lisää
Nautitaan keväästä turvallisesti!

21.5.2020

Vaikka meidän kaikkien on nyt pidettävä kiinni näistä ohjeistuksista, on varmasti ulkona liikkuminen ja luonnon rauhassa oleskelu kaikille hyväksi. Hyvää helatorstaita!

Lue lisää
Rajoituksia puretaan askel kerrallaan

19.5.2020

Hallitus on linjannut tänään ravintoloiden avaamisesta kesäkuun alusta alkaen. Ensivaiheessa ravintolat voivat ottaa sisään puolet normaalista asiakasmääristä. Ravintolat voivat olla auki klo 23 asti ja anniskella klo 22 asti.

Asiakaspaikkarajoite ei koske ulkotererasseja, mutta ihmisten turvallisuudesta on silti huolehdittava.

Lue lisää
Mitä maksaa? -ohjelmassa mukana keskustelemassa Suomen talouspolitiikasta

18.5.2020

Suomessa on ollut keskustalainen valtiovarainministeri edellisen kerran vuonna 1987, eli omana syntymävuotenani. Moni onkin ollut kiinnostunut siitä, mitä on keskustalainen talouspolitiikka 2020-luvun Suomessa?
 

Lue lisää
Kaatuneiden muistopäivänä: Sankareitamme kunnioittaen

17.5.2020

Tänään vietetään kaatuneiden muistopäivää sodissamme menehtyneiden vainajien muistoksi. Välirauhan keväästä 1940 alkaen päivää on vietetty toukokuun kolmantena sunnuntaina. Mannerheim määräsi tätä päivää vietettävän ”nyt päättyneessä sodassa kaatuneiden sankarivainajien sekä myös kaikkien murroskautena vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä” – Sittemmin päivä on vakiintunut kaikkien Suomea koskeneiden sotien uhrien muistopäiväksi.

Lue lisää

Katrista matkan varrella sanottua

”Katri tietää paljon asioita ja kertoo selkeästi ja ymmärrettävästi. Kokenut yhteisten asioiden hoitaja. Katria on helppo lähestyä ja hän arvostaa kaikkia, hän on luotettava ja ystävällinen.”