31.1.2020

Vierailijakolumni: Tuloeroista tase-eroihin

Kolumni on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 31.1.2020

 

"Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on ollut aina ihmisten kokemus ”samaan veneeseen” kuulumisesta. Hyvinvointiyhteiskuntamme keskeinen ajatus on, että jokaisella ihmisellä on oltava yhtäläiset mahdollisuudet asuinpaikasta tai taustasta riippumatta. Tämä luo vakautta ja yhteiskuntarauhaa sekä tarjoaa parhaat lähtökohdat yritteliäisyydelle ja omien unelmien kurkottamiselle."

Kasvavat alueelliset erot herättävät huolta Suomessa ja maailmalla. Monet maaseudun ja lähiöiden ihmiset kokevat, että heidät on jätetty oman onnensa nojaan. Eri puolilla maailmaa onkin syntynyt voimakkaita protestiliikkeitä. On puhuttu jopa alueiden kostosta.

Luin hiljattain toimittaja Annastiina Heikkilän kirjaa ”Miksi Ranska raivoaa?”. Heikkilä kuvaa, miten taloudelliseen ahdinkoon ja arkipäivän haasteisiin ajautunut alempi keskiluokka lähti näyttämään joukkovoimaansa kaduille. Ihmiset kokivat, että heidän maksamillaan veroilla pönkitetään vain eliitin ja keskuskaupunkien asiaa.

Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on ollut aina ihmisten kokemus ”samaan veneeseen” kuulumisesta. Hyvinvointiyhteiskuntamme keskeinen ajatus on, että jokaisella ihmisellä on oltava yhtäläiset mahdollisuudet asuinpaikasta tai taustasta riippumatta. Tämä luo vakautta ja yhteiskuntarauhaa sekä tarjoaa parhaat lähtökohdat yritteliäisyydelle ja omien unelmien kurkottamiselle.

Tasa-arvolla ja sen alueellisella ulottuvuudella on keskeinen merkitys myös minulle. Olen lähtenyt politiikkaan pitääkseni pienimmän puolta.

Yrittäjyys ja työllisyys ovat keskeisiä keinoja tasa-arvon ja alueiden elinvoiman vahvistamisessa. Viime ja tällä vaalikaudella syntyneet yli 150.000 työpaikkaa ovat tuoneet työtä ja turvaa suomalaisperheisiin koko maassa. Kohentunut työllisyys on mahdollistanut merkittävät panokset esimerkiksi eläkkeisiin, perusturvaan, koulutukseen ja tienpitoon.

Toimeentulon ja tuloerojen tarkastelu ei kerro kuitenkaan koko kuvaa yhteiskunnan kehityksestä. Alueellisesti eriytyneessä maassa on tarkasteltava myös tase-eroja.

Mahdollisuus omistamiseen on ollut aina tärkeä osa suomalaista unelmaa. Sata vuotta sitten kahtiajakautuneen Suomen jälleenrakentamisen kulmakiveksi nostettiin torpparien mahdollisuus oman tilan ja lisämaiden hankintaan.

Ihmisiä on haluttu kannustaa myöhemminkin oman asunnon hankkimiseen ja varallisuuden kerryttämiseen. Vuosina 1945–50 syntyneet suuret ikäluokat ovatkin Suomen historian vauraimpia ihmisiä.

Vaarana on, että kehitys uhkaa pysähtyä. Pääoma- ja varallisuuserot eri alueilla asuvien ihmisten välillä ovat huolestuttavassa kasvussa. Jopa kolme miljoonaa suomalaista asuu alueilla, joissa asuntojen arvo on laskussa.

Harvaan asutulla maaseudulla voi olla vaikea saada asuntoaan kaupaksi. Pankilta ei tahdo saada luottoa uuden kodin rakentamiseen tai ostamiseen. Moni kaupunkilainen voi saada perinnöksi maaseudulta huonokuntoisen rakennuksen tai kiinteistön, jota on mahdoton saada myydyksi.

Useissa kaupungeissa asuminen on puolestaan liian kallista. Asumismenot syövät merkittävän osan perheiden toimeentulosta. Myös valtio joutuu tukemaan vuosittain yli 800.000 suomalaisen asumista yhteensä yli kahdella miljardilla eurolla. Varsinkin nuorilla on vaikea päästä kiinni omaan asuntoon.

Asuntosäästäminen on nähty perinteisesti keskeisenä kansalaishyveenä. Sen on nähty tuovan turvaa vanhuuden päiville ja antavan eväitä myös tuleville sukupolville.

Kasvaviin tase-eroihin on lähdettävä etsimään ratkaisuja. Asuntojen hintojen eriytymisellä voi olla suomalaisen yhteiskunnan ja talouden perusteita mullistavia vaikutuksia. Asiaa on tutkittava vakavasti. Myös kohdennettuja keinoja tarvitaan koko maan elinvoimaisuuden edistämiseksi.

 

Vihreä apilalippu korkealle, kuntavaalit odottavat!

13.6.2020

Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmunin puhe puoluevaltuustossa Helsingissä 13.6.2020.

 

Koko maan kehittäminen on asia, joka erottaa Keskustaa ratkaisevalla tavalla muista puolueista. Toki Keskusta on kokonaisuus. Alueellisuuteen yhdistyy sosiaalireformistinen linja, joka tukee vahvaa perusturvaa ja , jokaisen mahdollisuuksia. Köyhän asiaa on elinikäinen oppiminen. 

Ja kun tähän yhdistää vielä vihreyden, on keskustan kolmio valmis. 

Lue lisää
Keskustan puoluekokous valitsee puheenjohtajan - olen käytettävissä

6.6.2020

Haluan jatkossakin Keskustan puheenjohtajana edistää koko Suomen tasapainoista kehittämistä. Myös tulevassa sote-ratkaisussa keskustalainen palveluja asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta puolustava linja täytyy saada vahvasti näkymään. Ihmisläheinen, keskustalainen vaihtoehto eheyttää ja kiinteyttä suomalaista yhteiskuntaa. Mutta meidän oma järjestöväkemme tarvitaan täysipainoisesti mukaan tähän työhön.

Lue lisää
Koko Suomi liikkeelle

2.6.2020

Tähän asti talouspolitiikan ensisijaisena tavoitteena on ollut akuuttiin kriisin vastaaminen sekä ihmisten ja yritysten kannatteleminen yli pahimman. Nyt Suomen avautuessa haluamme tukea yhteiskunnan ja talouden elpymistä, vahvistaa luottamusta tulevaan.

Hallituksen tänään sopimassa yhteensä 5,5 miljardin euron elvytyslisätalousarviossa on kysymys siitä, että koko Suomi laitetaan jälleen liikkeelle. Tuemme Suomen palaamista takaisin kasvun tielle ja teemme valintoja, jotka tukevat maamme jälleenrakentamista koronan jälkeisessä ajassa.
 

Lue lisää
"Toivomme molemmat, että tilanne normalisoituisi mahdollisimman nopeasti ja pääsisimme taas elämään ilman näitä puomeja"

24.5.2020

Hallituksen tavoite on minimoida koronatartunnat. Näin on toki kaikkien kulkutautien osalta, vaikka joku muuta väittäisikin.

Tapaan tässä haaparantalaista kansanedustajakollegaani Ida Karkiaista. Kävimme tilannetta läpi poikkeuksellisesti ja aivan kirjaimellisesti rajan yli. Kaksoiskaupunkimme keskellehän on pystytetty raja, mikä tuntuu omituiselta.

Lue lisää
Eurooppa-politiikassa on noussut viime päivänä keskusteluun

22.5.2020

Eurooppa-politiikassa on noussut viime päivänä keskusteluun Saksan liittokansleri Angela Merkelin ja Ranskan presidentti Emmanuel Macronin esitys 500 miljardin euron suuruiseksi EU:n elpymisrahastoksi. Elpymisrahaston kautta annettaisiin mahdollisesti suoria avustuksia jäsenmaille.

Suomi ottaa asiaan virallisesti kantaa, kun saamme eteemme selkeän ja konkreettisen esityksen Euroopan komissiolta. Sellaista ei ole vielä olemassa.

Lue lisää

Katrista matkan varrella sanottua

"Olen oppinut tuntemaan Katrin ahkerana ja päämäärätietoisena naisena. Katri on vuosien varrella kasvanut, kehittynyt ja opiskellut asioita."