31.1.2020

Vierailijakolumni: Tuloeroista tase-eroihin

Kolumni on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 31.1.2020

 

"Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on ollut aina ihmisten kokemus ”samaan veneeseen” kuulumisesta. Hyvinvointiyhteiskuntamme keskeinen ajatus on, että jokaisella ihmisellä on oltava yhtäläiset mahdollisuudet asuinpaikasta tai taustasta riippumatta. Tämä luo vakautta ja yhteiskuntarauhaa sekä tarjoaa parhaat lähtökohdat yritteliäisyydelle ja omien unelmien kurkottamiselle."

Kasvavat alueelliset erot herättävät huolta Suomessa ja maailmalla. Monet maaseudun ja lähiöiden ihmiset kokevat, että heidät on jätetty oman onnensa nojaan. Eri puolilla maailmaa onkin syntynyt voimakkaita protestiliikkeitä. On puhuttu jopa alueiden kostosta.

Luin hiljattain toimittaja Annastiina Heikkilän kirjaa ”Miksi Ranska raivoaa?”. Heikkilä kuvaa, miten taloudelliseen ahdinkoon ja arkipäivän haasteisiin ajautunut alempi keskiluokka lähti näyttämään joukkovoimaansa kaduille. Ihmiset kokivat, että heidän maksamillaan veroilla pönkitetään vain eliitin ja keskuskaupunkien asiaa.

Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on ollut aina ihmisten kokemus ”samaan veneeseen” kuulumisesta. Hyvinvointiyhteiskuntamme keskeinen ajatus on, että jokaisella ihmisellä on oltava yhtäläiset mahdollisuudet asuinpaikasta tai taustasta riippumatta. Tämä luo vakautta ja yhteiskuntarauhaa sekä tarjoaa parhaat lähtökohdat yritteliäisyydelle ja omien unelmien kurkottamiselle.

Tasa-arvolla ja sen alueellisella ulottuvuudella on keskeinen merkitys myös minulle. Olen lähtenyt politiikkaan pitääkseni pienimmän puolta.

Yrittäjyys ja työllisyys ovat keskeisiä keinoja tasa-arvon ja alueiden elinvoiman vahvistamisessa. Viime ja tällä vaalikaudella syntyneet yli 150.000 työpaikkaa ovat tuoneet työtä ja turvaa suomalaisperheisiin koko maassa. Kohentunut työllisyys on mahdollistanut merkittävät panokset esimerkiksi eläkkeisiin, perusturvaan, koulutukseen ja tienpitoon.

Toimeentulon ja tuloerojen tarkastelu ei kerro kuitenkaan koko kuvaa yhteiskunnan kehityksestä. Alueellisesti eriytyneessä maassa on tarkasteltava myös tase-eroja.

Mahdollisuus omistamiseen on ollut aina tärkeä osa suomalaista unelmaa. Sata vuotta sitten kahtiajakautuneen Suomen jälleenrakentamisen kulmakiveksi nostettiin torpparien mahdollisuus oman tilan ja lisämaiden hankintaan.

Ihmisiä on haluttu kannustaa myöhemminkin oman asunnon hankkimiseen ja varallisuuden kerryttämiseen. Vuosina 1945–50 syntyneet suuret ikäluokat ovatkin Suomen historian vauraimpia ihmisiä.

Vaarana on, että kehitys uhkaa pysähtyä. Pääoma- ja varallisuuserot eri alueilla asuvien ihmisten välillä ovat huolestuttavassa kasvussa. Jopa kolme miljoonaa suomalaista asuu alueilla, joissa asuntojen arvo on laskussa.

Harvaan asutulla maaseudulla voi olla vaikea saada asuntoaan kaupaksi. Pankilta ei tahdo saada luottoa uuden kodin rakentamiseen tai ostamiseen. Moni kaupunkilainen voi saada perinnöksi maaseudulta huonokuntoisen rakennuksen tai kiinteistön, jota on mahdoton saada myydyksi.

Useissa kaupungeissa asuminen on puolestaan liian kallista. Asumismenot syövät merkittävän osan perheiden toimeentulosta. Myös valtio joutuu tukemaan vuosittain yli 800.000 suomalaisen asumista yhteensä yli kahdella miljardilla eurolla. Varsinkin nuorilla on vaikea päästä kiinni omaan asuntoon.

Asuntosäästäminen on nähty perinteisesti keskeisenä kansalaishyveenä. Sen on nähty tuovan turvaa vanhuuden päiville ja antavan eväitä myös tuleville sukupolville.

Kasvaviin tase-eroihin on lähdettävä etsimään ratkaisuja. Asuntojen hintojen eriytymisellä voi olla suomalaisen yhteiskunnan ja talouden perusteita mullistavia vaikutuksia. Asiaa on tutkittava vakavasti. Myös kohdennettuja keinoja tarvitaan koko maan elinvoimaisuuden edistämiseksi.

 

Kehysriihessä päätöksiä akuuttiin kriisitilanteeseen vastaamiseksi ja sillan luomiseksi tulevaan

8.4.2020

Koronakriisin myötä suomalainen yhteiskunta on uuden edessä. Tarvitsemme uutta ajattelua, arvokeskustelua ja yhteenkuuluvuutta. Perimmäisin kysymys on yhteiskuntarauhan turvaaminen.

 

Talouden puolella velkaannumme miljardien edestä, vähintään kaksinumeroisella summalla. Kun nyt on välttämätöntä vastata akuuttiin kriisiin miljardien eurojen edestä, on meillä tulevaisuudessa entistäkin suurempi vastuu pitää huolta yhteisestä isänmaastamme.

Lue lisää
Katrin kynästä: Tiukennuksia rajanylitykseen koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi

7.4.2020

Olen saanut runsaasti palautetta lappilaisilta tämän asian tiimoilta sekä lukenut useiden lappilaisten lääkäreiden kannanottoja. Monet kotimaakuntani ihmiset ovat perustellusti huolissaan siitä, että tautia kantautuu helposti rajan ylitse Suomeen. Yhtenä syynä tähän huoleen on se erilainen strategia, jonka Ruotsi on valinnut koronaepidemian suhteen, ja Ruotsin paljon suuremmat kuolleisuusluvut. Tämä on täytynyt ottaa vakavasti.

Lue lisää
Katrin kynästä: Selvitysryhmä arvioimaan koronaviruksen taloudellisia vaikutuksia

6.4.2020

Taloudenkin osalta aivan keskeistä on, että koronavirustestausten määrää lisätään massiivisesti, jotta tietäisimme tarkalleen, miten sulkutoimet ovat vaikuttaneet. Se taas mahdollistaa tiedon, milloin voimme alkaa asteittain purkamaan rajoitteita.

Lue lisää
Osanottoni Pertti Paasion perheelle ja Sosialidemokraattiselle puolueelle.

4.4.2020

Suomalainen valtiomies, entinen ulkoministeri ja SDP:n puheenjohtaja Pertti Paasio on siirtynyt ajasta iäisyyteen. Paasion tunteneet kuvailevat häntä työväenliikkeen kasvattina, taitavana poliitikkona ja humaanina ihmisenä. Hänen elämäntyöstään on opittavaa yli puoluerajojen. Osanottoni Paasion perheelle ja Sosialidemokraattiselle puolueelle.

Turkulainen Pertti Paasio polveutui poliitikkosuvusta, myös hänen isänsä Rafael Paasio oli toiminut SDP:n puheenjohtajana ja kahdesti pääministerinäkin. Pertti Paasio oli kansanedustajana 1975-79 ja 1982-96, ulkoministerinä 1989-91 sekä Euroopan parlamentin jäsenenä 1996-99. Jäätyään pois valtakunnanpolitiikasta hän vaikutti vielä pitkään Turun kunnallispolitiikassa.

Lue lisää
Katrin kynästä: Suomalaisilta laaja tuki kotimaisen ruoantuotannon vahvistamiselle

1.4.2020

Suomalaisen ruoantuotannon turvaamisen on oltava kansallinen tavoite yli kaikkien puoluerajojen, ja sen tulee näkyä poliittisissa päätöksissä. Kiitos maanviljelijöille, jotka tuotte leivän pöytäämme!

Lue lisää
Katrin kynästä: Rajoitukset jatkuvat kuukaudella 13.5.2020 asti

30.3.2020

Epidemian torjunta on meidän jokaisen vastuulla. Kaikkia sääntöjä ja ohjeistuksia pitää noudattaa. Tämä vaatii meiltä kaikilta uhrauksia ja pitkäjännitteisyyttä, mutta Suomen kansa on selvinnyt pahemmastakin.

Lue lisää

Katrista matkan varrella sanottua

"Katri on avarakatseinen, erilaisista ihmisistä ja asioista kiinnostunut politiikko. Arvostan hänen osaamisen ja kiinnostuksen monipuolisuutta: kokemusta kunta- ja aluepolitiikasta, kielitaitoa sekä ymmärrystä kansainvälisestä politiikasta."