31.1.2020

Vierailijakolumni: Tuloeroista tase-eroihin

Kolumni on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 31.1.2020

 

"Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on ollut aina ihmisten kokemus ”samaan veneeseen” kuulumisesta. Hyvinvointiyhteiskuntamme keskeinen ajatus on, että jokaisella ihmisellä on oltava yhtäläiset mahdollisuudet asuinpaikasta tai taustasta riippumatta. Tämä luo vakautta ja yhteiskuntarauhaa sekä tarjoaa parhaat lähtökohdat yritteliäisyydelle ja omien unelmien kurkottamiselle."

Kasvavat alueelliset erot herättävät huolta Suomessa ja maailmalla. Monet maaseudun ja lähiöiden ihmiset kokevat, että heidät on jätetty oman onnensa nojaan. Eri puolilla maailmaa onkin syntynyt voimakkaita protestiliikkeitä. On puhuttu jopa alueiden kostosta.

Luin hiljattain toimittaja Annastiina Heikkilän kirjaa ”Miksi Ranska raivoaa?”. Heikkilä kuvaa, miten taloudelliseen ahdinkoon ja arkipäivän haasteisiin ajautunut alempi keskiluokka lähti näyttämään joukkovoimaansa kaduille. Ihmiset kokivat, että heidän maksamillaan veroilla pönkitetään vain eliitin ja keskuskaupunkien asiaa.

Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on ollut aina ihmisten kokemus ”samaan veneeseen” kuulumisesta. Hyvinvointiyhteiskuntamme keskeinen ajatus on, että jokaisella ihmisellä on oltava yhtäläiset mahdollisuudet asuinpaikasta tai taustasta riippumatta. Tämä luo vakautta ja yhteiskuntarauhaa sekä tarjoaa parhaat lähtökohdat yritteliäisyydelle ja omien unelmien kurkottamiselle.

Tasa-arvolla ja sen alueellisella ulottuvuudella on keskeinen merkitys myös minulle. Olen lähtenyt politiikkaan pitääkseni pienimmän puolta.

Yrittäjyys ja työllisyys ovat keskeisiä keinoja tasa-arvon ja alueiden elinvoiman vahvistamisessa. Viime ja tällä vaalikaudella syntyneet yli 150.000 työpaikkaa ovat tuoneet työtä ja turvaa suomalaisperheisiin koko maassa. Kohentunut työllisyys on mahdollistanut merkittävät panokset esimerkiksi eläkkeisiin, perusturvaan, koulutukseen ja tienpitoon.

Toimeentulon ja tuloerojen tarkastelu ei kerro kuitenkaan koko kuvaa yhteiskunnan kehityksestä. Alueellisesti eriytyneessä maassa on tarkasteltava myös tase-eroja.

Mahdollisuus omistamiseen on ollut aina tärkeä osa suomalaista unelmaa. Sata vuotta sitten kahtiajakautuneen Suomen jälleenrakentamisen kulmakiveksi nostettiin torpparien mahdollisuus oman tilan ja lisämaiden hankintaan.

Ihmisiä on haluttu kannustaa myöhemminkin oman asunnon hankkimiseen ja varallisuuden kerryttämiseen. Vuosina 1945–50 syntyneet suuret ikäluokat ovatkin Suomen historian vauraimpia ihmisiä.

Vaarana on, että kehitys uhkaa pysähtyä. Pääoma- ja varallisuuserot eri alueilla asuvien ihmisten välillä ovat huolestuttavassa kasvussa. Jopa kolme miljoonaa suomalaista asuu alueilla, joissa asuntojen arvo on laskussa.

Harvaan asutulla maaseudulla voi olla vaikea saada asuntoaan kaupaksi. Pankilta ei tahdo saada luottoa uuden kodin rakentamiseen tai ostamiseen. Moni kaupunkilainen voi saada perinnöksi maaseudulta huonokuntoisen rakennuksen tai kiinteistön, jota on mahdoton saada myydyksi.

Useissa kaupungeissa asuminen on puolestaan liian kallista. Asumismenot syövät merkittävän osan perheiden toimeentulosta. Myös valtio joutuu tukemaan vuosittain yli 800.000 suomalaisen asumista yhteensä yli kahdella miljardilla eurolla. Varsinkin nuorilla on vaikea päästä kiinni omaan asuntoon.

Asuntosäästäminen on nähty perinteisesti keskeisenä kansalaishyveenä. Sen on nähty tuovan turvaa vanhuuden päiville ja antavan eväitä myös tuleville sukupolville.

Kasvaviin tase-eroihin on lähdettävä etsimään ratkaisuja. Asuntojen hintojen eriytymisellä voi olla suomalaisen yhteiskunnan ja talouden perusteita mullistavia vaikutuksia. Asiaa on tutkittava vakavasti. Myös kohdennettuja keinoja tarvitaan koko maan elinvoimaisuuden edistämiseksi.

 

Suomen metsäteollisuushistorian kaikkien aikojen suurin investointi Suomeen

11.2.2021

Kemiin investoidaan 1,6 miljardia euron biotuotetehtaaseen.

Lue lisää
Työtä kotiseudun hyväksi - olen ehdolla kuntavaaleissa

1.2.2021

Jo ennen kuin tulin mukaan politiikkaan, olin torniolainen. Ja jos joskus poliittinen toimintani päättyisi, niin kotini olisi silloinkin Torniossa. Täällä ovat sukujuureni, täällä olen saanut elää ja asua, vaikka viime vuosina olenkin viettänyt osan ajastani kansanedustajan tehtävien vuoksi Helsingissä. 

Jos toimintani Tornion kaupunginvaltuustossa voi edistää kotikaupunkini ja sen ihmisten etua ja kehitystä, niin olen velvollinen asettumaan ehdokkaaksi. Enkä ainoastaan velvollinen, vaan teen sen sydämen palosta.

Olen siis ehdolla tulevissa huhtikuun kuntavaaleissa. Haluan tehdä työtä minut kasvattaneen kotiseudun hyväksi, jos torniolaiset antavat minulle vaaleissa luottamuksen. Ratkaisu on jälleen äänestäjien käsissä.

Lue lisää
Korona laittaa rajankin testiin

22.10.2020

Korona on laittanut monen väylänvartisen elämän mullin mallin. Kevään sinnittely tiukkojen koronarajoitusen kanssa näyttää valitettavasti saavan nyt syksyllä jatkoa. Rauhallisen koronakesän jälkeen virus on lähtenyt taas isoissa kaupungeissa leviämään. Sieltä se etenee muuallekin. 

 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Meän Torniolaaksossa 22.10.2020

Lue lisää
Keskustan ryhmäpuheenvuoro: Puoliväliriihessä päätökset 30 000 työllisestä lisää - talouden vakauttamisesta parlamentaarinen näkemys

7.10.2020

Arvoisa puhemies,

Me päättäjät voimme toimia nyt kahdella tavalla.

Voimme joko luoda koteihin toivoa ja varmuutta, tai lisätä huolta ja epävarmuutta.

Keskusta sanoo: Kyllä Suomi selviytyy.



Lue koko puheenvuoro: 

Lue lisää
Pääkaupunkien yhteistyötä rajaseutujen ratkaisuille

30.9.2020

"Länsi- ja pohjoisrajan ihmiset ovat joutuneet korona-aikana poikkeuksellisen paineen keskelle. Monen rajalla elävän elämänpiiri puolittui, kun tavanomaisille asioille ei voinutkaan kuukausiin lähteä Ruotsiin tai Norjaan.

 

Koronan hellittäessä sisärajavalvontaa lievennettiin, mutta epidemian jälleen voimistuessa Pohjoismaissa sisärajavalvonta on tällä viikolla palannut myös Suomen ja Ruotsin sekä Norjan välisille rajoille."

Kirjoitus on alunperin julkaistu Kemi-Tornio Kaupunkilehdessä 30.9.2020. Lue lisää klikkaamalla. 

Lue lisää
Lue Katrin Yhteinen Keskusta -kirja tästä

3.9.2020

Vaikka Keskusta on ”tunnepuolue”, se ei saa kuitenkaan olla ”tunnelmointipuolue”. Kauniiden, mutta sisällöttömien vertauskuvien ja itsestään selvien latteuksien toistelulla emme pääse eteenpäin. Meillä täytyy olla selkeät yhteiskunnalliset tavoitteet.

Kerron näistä tavoitteista oheisessa pamfletissa. 

Lue lisää

Katrista matkan varrella sanottua

”Katri tietää paljon asioita ja kertoo selkeästi ja ymmärrettävästi. Kokenut yhteisten asioiden hoitaja. Katria on helppo lähestyä ja hän arvostaa kaikkia, hän on luotettava ja ystävällinen.”