3.3.2020

Vierailijakolumni: Tasapuolinen aluekehitys on tahdon asia

Kolumni on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 28.02.2020

 

"Monipaikkaisessa ja paikkariippumattomassa työssä on paljon mahdollisuuksia. Moderni teknologia mahdollistaa työskentelyn kotiseudulta käsin.

Keskustan ministerit ovat laittaneet omilla hallinnonaloillaan liikkeelle selvityksiä, jotka edistävät monipaikkaisen työn tekemistä koko maassa."

Tehtävässäni on tärkeää pysyä koko Suomen taajuudella. Pyrinkin kiertämään eri puolilla maata vähintään yhden päivän viikossa.

Viime viikonloppuna olin liikkeellä Itä-Suomessa. Pohjois-Savon ja -Karjalan kiertueeseen mahtui lukuisia tilaisuuksia ja tapaamisia.

Alueella koetaan suurta ylpeyttä omasta tekemisestä. Paikalliset yritykset niittävät mainetta maailmalla asti. Kohentunut työllisyystilanne luo toivon näköaloja moniin perheisiin.

Silti tulevasta kannetaan suurta huolta. Väestö ikääntyy. Ikäluokat pienenevät. Asunnot menettävät arvoaan.

Ihmisillä on kokemus, että valtio ja julkinen sektori ovat kääntämässä heille selkäänsä. Yritysten investointien rinnalla valtion panostukset ovat jääneet vaatimattomiksi. Virastoja on suljettu ja palvelut näivettyneet. Kuoppiakin on edelleen paljon korjaamatta.

Pidän tärkeimpänä tehtävänäni kehitykseen vaikuttamista. Valtion on kannettava vastuunsa koko Suomen tasapainoisesta kehittämisestä. Ihmisten on voitava luottaa siihen, että heistä välitetään.

Tämä edellyttää ruisleipäasioiden hoitamista: poliisien määrän lisäämistä, teiden kuntoon laittamista, koulutukseen panostamista sekä parempaa hoitoa ja hoivaa. Tätä kaikkea me hallituksessa nyt teemmekin.

Lisäksi tarvitaan uusia konkreettisia tekoja koko maan elinvoiman vahvistamiseksi. Painopisteen pitää olla erityisesti asumisessa, työnteossa ja uudessa osaamisessa.

Olen laittanut liikkeelle selvitystyön, jonka pohjalta etsitään ratkaisuja asuntojen eriytyneisiin arvoihin.

Kolme miljoonaa suomalaista asuu alueilla, joilla asuntojen arvot ovat laskussa.  Tämä uhkaa murtaa suomalaisen yhteiskunnan perusteita.

Asuntosäästäminen on nähty perinteisenä kansalaishyveenä, joka tuo turvaa vanhuuden päiville ja antaa eväitä tuleville sukupolville.

Suuret ikäluokat ovatkin Suomen historian vaurain sukupolvi. Meidän on pidettävä huoli, ettei kehitys pysähdy.

Monipaikkaisessa ja paikkariippumattomassa työssä on paljon mahdollisuuksia. Moderni teknologia mahdollistaa työskentelyn kotiseudulta käsin.

Keskustan ministerit ovat laittaneet omilla hallinnonaloillaan liikkeelle selvityksiä, jotka edistävät monipaikkaisen työn tekemistä koko maassa.

Monipaikkaisuuden avulla voidaan vahvistaa myös valtion palvelujen saavutettavuutta nopeallakin aikataululla. Virastot eivät voi olla fyysisesti läsnä koko maassa, mutta työntekijät voivat.

Osaajapula on koko maata vaivaava vitsaus. Avoimiin työpaikkoihin ei löydy tekijöitä.

Työllisyyden vahvistaminen edellyttää koulutukseen panostamisesta. Koulutuksen on oltava vahvemmin siellä, missä osaajista ja tekijöistä on pulaa.

Tuoreena ratkaisuna Keskusta on esimerkiksi esittänyt toisen asteen koulutuksen lähiopiskelumallia. Peruskoulunsa päättävillä nuorilla pitää olla mahdollisuus suorittaa ammatillisen koulutuksen yleissivistävän opinnot kotinsa lähellä.

Tasapuolinen aluekehitys on tahdon asia. Keskustan tahto on selvä.

"Toivomme molemmat, että tilanne normalisoituisi mahdollisimman nopeasti ja pääsisimme taas elämään ilman näitä puomeja"

24.5.2020

Hallituksen tavoite on minimoida koronatartunnat. Näin on toki kaikkien kulkutautien osalta, vaikka joku muuta väittäisikin.

Tapaan tässä haaparantalaista kansanedustajakollegaani Ida Karkiaista. Kävimme tilannetta läpi poikkeuksellisesti ja aivan kirjaimellisesti rajan yli. Kaksoiskaupunkimme keskellehän on pystytetty raja, mikä tuntuu omituiselta.

Lue lisää
Eurooppa-politiikassa on noussut viime päivänä keskusteluun

22.5.2020

Eurooppa-politiikassa on noussut viime päivänä keskusteluun Saksan liittokansleri Angela Merkelin ja Ranskan presidentti Emmanuel Macronin esitys 500 miljardin euron suuruiseksi EU:n elpymisrahastoksi. Elpymisrahaston kautta annettaisiin mahdollisesti suoria avustuksia jäsenmaille.

Suomi ottaa asiaan virallisesti kantaa, kun saamme eteemme selkeän ja konkreettisen esityksen Euroopan komissiolta. Sellaista ei ole vielä olemassa.

Lue lisää
Nautitaan keväästä turvallisesti!

21.5.2020

Vaikka meidän kaikkien on nyt pidettävä kiinni näistä ohjeistuksista, on varmasti ulkona liikkuminen ja luonnon rauhassa oleskelu kaikille hyväksi. Hyvää helatorstaita!

Lue lisää
Rajoituksia puretaan askel kerrallaan

19.5.2020

Hallitus on linjannut tänään ravintoloiden avaamisesta kesäkuun alusta alkaen. Ensivaiheessa ravintolat voivat ottaa sisään puolet normaalista asiakasmääristä. Ravintolat voivat olla auki klo 23 asti ja anniskella klo 22 asti.

Asiakaspaikkarajoite ei koske ulkotererasseja, mutta ihmisten turvallisuudesta on silti huolehdittava.

Lue lisää
Mitä maksaa? -ohjelmassa mukana keskustelemassa Suomen talouspolitiikasta

18.5.2020

Suomessa on ollut keskustalainen valtiovarainministeri edellisen kerran vuonna 1987, eli omana syntymävuotenani. Moni onkin ollut kiinnostunut siitä, mitä on keskustalainen talouspolitiikka 2020-luvun Suomessa?
 

Lue lisää
Kaatuneiden muistopäivänä: Sankareitamme kunnioittaen

17.5.2020

Tänään vietetään kaatuneiden muistopäivää sodissamme menehtyneiden vainajien muistoksi. Välirauhan keväästä 1940 alkaen päivää on vietetty toukokuun kolmantena sunnuntaina. Mannerheim määräsi tätä päivää vietettävän ”nyt päättyneessä sodassa kaatuneiden sankarivainajien sekä myös kaikkien murroskautena vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä” – Sittemmin päivä on vakiintunut kaikkien Suomea koskeneiden sotien uhrien muistopäiväksi.

Lue lisää

Katrista matkan varrella sanottua

"Katri ymmärtää kenttätyön merkityksen. Hän on välitön persoona ja ihmisten kohtaaminen hänelle on luontevaa."