3.1.2020

Vierailijakolumni: Ratkaisujen vuosikymmen

Kolumni on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 3.1.2020

"Poliitikkojen tehtävä on kristallinkirkas: varmistaa toimivat julkiset palvelut. On kunniakysymys hoitaa elämäntyönsä jo tehneet ikäihmiset hyvin. On kaikkien suomalaisten etu, että jokainen suomalainen lapsi ja nuori saa asuinpaikasta riippumatta mahdollisuuden hyvään koulutukseen."

Suomi on selvinnyt historiansa murroskohdista hämmästyttävällä tavalla. Itsenäisyytemme alkuvuosikymmeninä vältimme äärilaitojen tarjoamat ehdottomuudet eheyttävän ja koko maata rakentavan politiikan avulla. 1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla loimme pohjan koko maan teollistamiselle ja hyvinvointiyhteiskunnan synnylle.

Kulunutta vuosikymmentä leimasi kansainvälisen talouden käänteet. Finanssikriisi laittoi liikkeelle ketjun, joka paljasti taloutemme heikkoudet. Putosimme nopeasti kuin kivi ja työttömyys lähti nousuun. Turhautuneisuus valtasi monen mielen.

Nousu takaisin kansainvälisen kaupan imuun vei meiltä lähes koko vuosikymmenen. Taloutemme saavutti vuoden 2008 tason vasta vuonna 2018. Tässä auttoivat lopulta vasta viime vaalikaudella tehdyt toimet.

Kasvun jatkuminen ei ole mikään itsestäänselvyys. Paljon on kiinni Suomen omista toimista, niin työmarkkinajärjestöjen kuin maan hallituksen. Kestävä talous ja työpaikat ovat lopulta ainoa avain menestykseen. Uskon osaamiseen ja kykyymme pärjätä maailmalla jatkossakin.

Tiedämme kuitenkin jo nyt, että ikärakenteemme tulee seuraavan vuosikymmenen aikana muuttamaan Suomea merkittävästi. Pienet ikäluokat tulevat muokkaamaan yhteiskuntaamme yhtä voimallisesti kuin suuret ikäluokat aikanaan.

Eliniän nousu on saanut epäsuhdan parin syntyvyyden laskusta. Aiemmin vain osaa maata koskenut haaste on levinnyt kaikkialle Suomessa. Ikääntymisen mukanaan tuomat kysymykset on vuosikymmenen suurimpia ratkaistavia asioita. Ongelma ei ole vieras edes väestöään kasvattaville alueille.

Poliitikkojen tehtävä on kristallinkirkas: varmistaa toimivat julkiset palvelut. On kunniakysymys hoitaa elämäntyönsä jo tehneet ikäihmiset hyvin. On kaikkien suomalaisten etu, että jokainen suomalainen lapsi ja nuori saa asuinpaikasta riippumatta mahdollisuuden hyvään koulutukseen.

Pienten ja suurten ikäluokkien on löydettävä toisensa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä. Kun lapsia syntyy vähemmän ei ole mahdollista antaa kustannusten kasvulle avointa piikkiä. Se ei ole reilua seuraavia sukupolvia kohtaan.

Kun jo nyt käytämme palveluihin paljon yhteistä rahaa, tulee ensin katsoa, voidaanko samalla rahalla saada aikaan nykyistä parempia tuloksia. Tärkeää on edistää ikääntyneiden toimintakykyä. Myös teknologia tulee auttamaan meitä. Se vaatii ennakkoluulotonta otetta ja vapauttaa samalla käsipareja itse hoivaan. Järkevää on vahvistaa terveyskeskuksia, jotta ne lähellä olevat peruspalvelut toimisivat sujuvasti.

Ikääntymisestä ja matalasta syntyvyydestä seuraa myös alueellisia eroja. Niitä voidaan välttää, mikäli meillä suomalaisilla on kyky nähdä yhteinen hyvä. Olen luottavainen. Monien meidän vanhemmat haluavat ikääntyä kotiseudullaan, vaikka jälkikasvu olisikin muuttanut toisaalle. Palveluita myös arvostetaan. Suomalaiset tukevat vahvasti järjestelmää, jossa veroilla ylläpidetään hyvinvointivaltiota.

Loppuun tärkein. Meidän ei pidä ottaa ennusteita annettuina. Syntyvyys ei ole poliitikkojen päätettävissä oleva asia, mutta perhepolitiikan ja joustavan työelämän keinoin tulee viestiä lapsimyönteisestä otteesta yhteiskunnassamme.

Paljon auttaa myös luottamus siihen, että Suomi menee parempaan suuntaan. On pidettävä huoli, että pienenevästä ikäluokasta aiempaa useampi pääsee mukaan työelämään. Nuoria ei saa hukata eikä osaamista pelätä. Suomen on vain tartuttava uuteen kasvuun rohkeasti kiinni ja haettava sitä maailmanmarkkinoilta yrittäjyyttä edistäen.

Kehysriihessä päätöksiä akuuttiin kriisitilanteeseen vastaamiseksi ja sillan luomiseksi tulevaan

8.4.2020

Koronakriisin myötä suomalainen yhteiskunta on uuden edessä. Tarvitsemme uutta ajattelua, arvokeskustelua ja yhteenkuuluvuutta. Perimmäisin kysymys on yhteiskuntarauhan turvaaminen.

 

Talouden puolella velkaannumme miljardien edestä, vähintään kaksinumeroisella summalla. Kun nyt on välttämätöntä vastata akuuttiin kriisiin miljardien eurojen edestä, on meillä tulevaisuudessa entistäkin suurempi vastuu pitää huolta yhteisestä isänmaastamme.

Lue lisää
Katrin kynästä: Tiukennuksia rajanylitykseen koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi

7.4.2020

Olen saanut runsaasti palautetta lappilaisilta tämän asian tiimoilta sekä lukenut useiden lappilaisten lääkäreiden kannanottoja. Monet kotimaakuntani ihmiset ovat perustellusti huolissaan siitä, että tautia kantautuu helposti rajan ylitse Suomeen. Yhtenä syynä tähän huoleen on se erilainen strategia, jonka Ruotsi on valinnut koronaepidemian suhteen, ja Ruotsin paljon suuremmat kuolleisuusluvut. Tämä on täytynyt ottaa vakavasti.

Lue lisää
Katrin kynästä: Selvitysryhmä arvioimaan koronaviruksen taloudellisia vaikutuksia

6.4.2020

Taloudenkin osalta aivan keskeistä on, että koronavirustestausten määrää lisätään massiivisesti, jotta tietäisimme tarkalleen, miten sulkutoimet ovat vaikuttaneet. Se taas mahdollistaa tiedon, milloin voimme alkaa asteittain purkamaan rajoitteita.

Lue lisää
Osanottoni Pertti Paasion perheelle ja Sosialidemokraattiselle puolueelle.

4.4.2020

Suomalainen valtiomies, entinen ulkoministeri ja SDP:n puheenjohtaja Pertti Paasio on siirtynyt ajasta iäisyyteen. Paasion tunteneet kuvailevat häntä työväenliikkeen kasvattina, taitavana poliitikkona ja humaanina ihmisenä. Hänen elämäntyöstään on opittavaa yli puoluerajojen. Osanottoni Paasion perheelle ja Sosialidemokraattiselle puolueelle.

Turkulainen Pertti Paasio polveutui poliitikkosuvusta, myös hänen isänsä Rafael Paasio oli toiminut SDP:n puheenjohtajana ja kahdesti pääministerinäkin. Pertti Paasio oli kansanedustajana 1975-79 ja 1982-96, ulkoministerinä 1989-91 sekä Euroopan parlamentin jäsenenä 1996-99. Jäätyään pois valtakunnanpolitiikasta hän vaikutti vielä pitkään Turun kunnallispolitiikassa.

Lue lisää
Katrin kynästä: Suomalaisilta laaja tuki kotimaisen ruoantuotannon vahvistamiselle

1.4.2020

Suomalaisen ruoantuotannon turvaamisen on oltava kansallinen tavoite yli kaikkien puoluerajojen, ja sen tulee näkyä poliittisissa päätöksissä. Kiitos maanviljelijöille, jotka tuotte leivän pöytäämme!

Lue lisää
Katrin kynästä: Rajoitukset jatkuvat kuukaudella 13.5.2020 asti

30.3.2020

Epidemian torjunta on meidän jokaisen vastuulla. Kaikkia sääntöjä ja ohjeistuksia pitää noudattaa. Tämä vaatii meiltä kaikilta uhrauksia ja pitkäjännitteisyyttä, mutta Suomen kansa on selvinnyt pahemmastakin.

Lue lisää

Katrista matkan varrella sanottua

”Katri on määrätietoinen ja rohkea aatteellinen linjanvetäjä, joka kuuntelee ja sitoutuu yhteisiin päätöksiin. Hän on kielitaitoinen ja kansainvälisyyteen kasvanut karsimaattinen monilahjakkuus. Tuen vahvasti hänen valintaansa.”