3.1.2020

Vierailijakolumni: Ratkaisujen vuosikymmen

Kolumni on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 3.1.2020

"Poliitikkojen tehtävä on kristallinkirkas: varmistaa toimivat julkiset palvelut. On kunniakysymys hoitaa elämäntyönsä jo tehneet ikäihmiset hyvin. On kaikkien suomalaisten etu, että jokainen suomalainen lapsi ja nuori saa asuinpaikasta riippumatta mahdollisuuden hyvään koulutukseen."

Suomi on selvinnyt historiansa murroskohdista hämmästyttävällä tavalla. Itsenäisyytemme alkuvuosikymmeninä vältimme äärilaitojen tarjoamat ehdottomuudet eheyttävän ja koko maata rakentavan politiikan avulla. 1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla loimme pohjan koko maan teollistamiselle ja hyvinvointiyhteiskunnan synnylle.

Kulunutta vuosikymmentä leimasi kansainvälisen talouden käänteet. Finanssikriisi laittoi liikkeelle ketjun, joka paljasti taloutemme heikkoudet. Putosimme nopeasti kuin kivi ja työttömyys lähti nousuun. Turhautuneisuus valtasi monen mielen.

Nousu takaisin kansainvälisen kaupan imuun vei meiltä lähes koko vuosikymmenen. Taloutemme saavutti vuoden 2008 tason vasta vuonna 2018. Tässä auttoivat lopulta vasta viime vaalikaudella tehdyt toimet.

Kasvun jatkuminen ei ole mikään itsestäänselvyys. Paljon on kiinni Suomen omista toimista, niin työmarkkinajärjestöjen kuin maan hallituksen. Kestävä talous ja työpaikat ovat lopulta ainoa avain menestykseen. Uskon osaamiseen ja kykyymme pärjätä maailmalla jatkossakin.

Tiedämme kuitenkin jo nyt, että ikärakenteemme tulee seuraavan vuosikymmenen aikana muuttamaan Suomea merkittävästi. Pienet ikäluokat tulevat muokkaamaan yhteiskuntaamme yhtä voimallisesti kuin suuret ikäluokat aikanaan.

Eliniän nousu on saanut epäsuhdan parin syntyvyyden laskusta. Aiemmin vain osaa maata koskenut haaste on levinnyt kaikkialle Suomessa. Ikääntymisen mukanaan tuomat kysymykset on vuosikymmenen suurimpia ratkaistavia asioita. Ongelma ei ole vieras edes väestöään kasvattaville alueille.

Poliitikkojen tehtävä on kristallinkirkas: varmistaa toimivat julkiset palvelut. On kunniakysymys hoitaa elämäntyönsä jo tehneet ikäihmiset hyvin. On kaikkien suomalaisten etu, että jokainen suomalainen lapsi ja nuori saa asuinpaikasta riippumatta mahdollisuuden hyvään koulutukseen.

Pienten ja suurten ikäluokkien on löydettävä toisensa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä. Kun lapsia syntyy vähemmän ei ole mahdollista antaa kustannusten kasvulle avointa piikkiä. Se ei ole reilua seuraavia sukupolvia kohtaan.

Kun jo nyt käytämme palveluihin paljon yhteistä rahaa, tulee ensin katsoa, voidaanko samalla rahalla saada aikaan nykyistä parempia tuloksia. Tärkeää on edistää ikääntyneiden toimintakykyä. Myös teknologia tulee auttamaan meitä. Se vaatii ennakkoluulotonta otetta ja vapauttaa samalla käsipareja itse hoivaan. Järkevää on vahvistaa terveyskeskuksia, jotta ne lähellä olevat peruspalvelut toimisivat sujuvasti.

Ikääntymisestä ja matalasta syntyvyydestä seuraa myös alueellisia eroja. Niitä voidaan välttää, mikäli meillä suomalaisilla on kyky nähdä yhteinen hyvä. Olen luottavainen. Monien meidän vanhemmat haluavat ikääntyä kotiseudullaan, vaikka jälkikasvu olisikin muuttanut toisaalle. Palveluita myös arvostetaan. Suomalaiset tukevat vahvasti järjestelmää, jossa veroilla ylläpidetään hyvinvointivaltiota.

Loppuun tärkein. Meidän ei pidä ottaa ennusteita annettuina. Syntyvyys ei ole poliitikkojen päätettävissä oleva asia, mutta perhepolitiikan ja joustavan työelämän keinoin tulee viestiä lapsimyönteisestä otteesta yhteiskunnassamme.

Paljon auttaa myös luottamus siihen, että Suomi menee parempaan suuntaan. On pidettävä huoli, että pienenevästä ikäluokasta aiempaa useampi pääsee mukaan työelämään. Nuoria ei saa hukata eikä osaamista pelätä. Suomen on vain tartuttava uuteen kasvuun rohkeasti kiinni ja haettava sitä maailmanmarkkinoilta yrittäjyyttä edistäen.

Kolumni: Toivon näköaloja ilmastokeskusteluun

5.2.2020

Kolumni on julkaistu 5.2.2020 Uusi Rovaniemi -lehdessä

 

"Keskustan linja on, että ilmastohaasteeseen on vastattava konkreettisten ratkaisujen kautta. Toimiva ilmasto- ja energiapolitiikka on sitä paitsi myös elinkeino- ja aluepolitiikkaa, joka luo uutta työtä ja investointeja koko maahan. Kivihiilestä ja öljystä luopuminen vähitellen on keskeinen vastauksemme ilmastohaasteeseen, mutta ei suinkaan ainoa."
 

 

Lue lisää
Vierailijakolumni: Tuloeroista tase-eroihin

31.1.2020

Kolumni on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 31.1.2020

 

"Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on ollut aina ihmisten kokemus ”samaan veneeseen” kuulumisesta. Hyvinvointiyhteiskuntamme keskeinen ajatus on, että jokaisella ihmisellä on oltava yhtäläiset mahdollisuudet asuinpaikasta tai taustasta riippumatta. Tämä luo vakautta ja yhteiskuntarauhaa sekä tarjoaa parhaat lähtökohdat yritteliäisyydelle ja omien unelmien kurkottamiselle."

Lue lisää
Puhe keskustan puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän yhteiskokouksessa

23.1.2020

Eduskunnassa 23.1.2020.

"Keskustalaisuus on ratkaisukeskeistä edistysmielisyyttä. Keskusta on aina osannut peilata arvojaan muuttuneeseen yhteiskuntaan ja toimia ratkaisijana yhteiskunnan kohtalonkysymyksissä."

Lue lisää
Puhe OP Ryhmän Tutkimussäätiön teemaseminaarissa

22.1.2020

Valtiovarainministeri Katri Kulmunin puhe OP Ryhmän Tutkimussäätiön teemaseminaarissa Helsingissä 22. tammikuuta.

Lue lisää
Puheenvuoro: Keskustan puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokous

8.12.2019

"Keskustalle kaikista tärkeintä on suomalaisten arki. Tavallisten, kovaa työtä tekevien miesten ja naisten arki. Heidän arki, jotka eivät vielä töihin ole päässeet. Arjen kysymykset, joita ihmiset miettivät kahvipöydissään. Niihin kysymyksiin Keskustan pitää antaa vastauksia. Vastauksia siitä, että kuoppaiset tiet saadaan korjattua. Lohtua työttömälle, että töihin kyllä pääsee. Kannustusta sille yksinyrittäjälle, että hän kyllä jaksaa. Turvaa ikääntyviä vanhempiaan pohtivalle, että saavathan he varmasti hyvää hoivaa. Näissä arkisissa tavallisissa asioissa keskustan täytyy olla Suomen paras."

Lue lisää
Puheenvuoro: Keskustan puoluevaltuusto Kalajoella

23.11.2019

"Uskon, että kestävä uusi rakentuu koetellun vanhan päälle.
 

Kyllä tätä maata kantavat myös tästä eteenpäin suomalainen sisu ja sydän. Samasta yrittämisen ja välittämisen omintakeisesta ja ainutkertaisesta yhdistelmästä myös Keskusta on yli sata vuotta sitten syntynyt. "

Lue lisää

Katrista matkan varrella sanottua

"Minulla on ilo olla mukana Katrin tukijoukossa ja olen huomannut Katrin olevan rauhallinen, hyvä kuuntelija sekä hyväntahtoinen ihminen.Hänellä on aito halu auttaa ja viedä asioita eteenpäin. Kannatan lämpimästi Katria."