3.1.2020

Vierailijakolumni: Ratkaisujen vuosikymmen

Kolumni on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 3.1.2020

"Poliitikkojen tehtävä on kristallinkirkas: varmistaa toimivat julkiset palvelut. On kunniakysymys hoitaa elämäntyönsä jo tehneet ikäihmiset hyvin. On kaikkien suomalaisten etu, että jokainen suomalainen lapsi ja nuori saa asuinpaikasta riippumatta mahdollisuuden hyvään koulutukseen."

Suomi on selvinnyt historiansa murroskohdista hämmästyttävällä tavalla. Itsenäisyytemme alkuvuosikymmeninä vältimme äärilaitojen tarjoamat ehdottomuudet eheyttävän ja koko maata rakentavan politiikan avulla. 1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla loimme pohjan koko maan teollistamiselle ja hyvinvointiyhteiskunnan synnylle.

Kulunutta vuosikymmentä leimasi kansainvälisen talouden käänteet. Finanssikriisi laittoi liikkeelle ketjun, joka paljasti taloutemme heikkoudet. Putosimme nopeasti kuin kivi ja työttömyys lähti nousuun. Turhautuneisuus valtasi monen mielen.

Nousu takaisin kansainvälisen kaupan imuun vei meiltä lähes koko vuosikymmenen. Taloutemme saavutti vuoden 2008 tason vasta vuonna 2018. Tässä auttoivat lopulta vasta viime vaalikaudella tehdyt toimet.

Kasvun jatkuminen ei ole mikään itsestäänselvyys. Paljon on kiinni Suomen omista toimista, niin työmarkkinajärjestöjen kuin maan hallituksen. Kestävä talous ja työpaikat ovat lopulta ainoa avain menestykseen. Uskon osaamiseen ja kykyymme pärjätä maailmalla jatkossakin.

Tiedämme kuitenkin jo nyt, että ikärakenteemme tulee seuraavan vuosikymmenen aikana muuttamaan Suomea merkittävästi. Pienet ikäluokat tulevat muokkaamaan yhteiskuntaamme yhtä voimallisesti kuin suuret ikäluokat aikanaan.

Eliniän nousu on saanut epäsuhdan parin syntyvyyden laskusta. Aiemmin vain osaa maata koskenut haaste on levinnyt kaikkialle Suomessa. Ikääntymisen mukanaan tuomat kysymykset on vuosikymmenen suurimpia ratkaistavia asioita. Ongelma ei ole vieras edes väestöään kasvattaville alueille.

Poliitikkojen tehtävä on kristallinkirkas: varmistaa toimivat julkiset palvelut. On kunniakysymys hoitaa elämäntyönsä jo tehneet ikäihmiset hyvin. On kaikkien suomalaisten etu, että jokainen suomalainen lapsi ja nuori saa asuinpaikasta riippumatta mahdollisuuden hyvään koulutukseen.

Pienten ja suurten ikäluokkien on löydettävä toisensa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä. Kun lapsia syntyy vähemmän ei ole mahdollista antaa kustannusten kasvulle avointa piikkiä. Se ei ole reilua seuraavia sukupolvia kohtaan.

Kun jo nyt käytämme palveluihin paljon yhteistä rahaa, tulee ensin katsoa, voidaanko samalla rahalla saada aikaan nykyistä parempia tuloksia. Tärkeää on edistää ikääntyneiden toimintakykyä. Myös teknologia tulee auttamaan meitä. Se vaatii ennakkoluulotonta otetta ja vapauttaa samalla käsipareja itse hoivaan. Järkevää on vahvistaa terveyskeskuksia, jotta ne lähellä olevat peruspalvelut toimisivat sujuvasti.

Ikääntymisestä ja matalasta syntyvyydestä seuraa myös alueellisia eroja. Niitä voidaan välttää, mikäli meillä suomalaisilla on kyky nähdä yhteinen hyvä. Olen luottavainen. Monien meidän vanhemmat haluavat ikääntyä kotiseudullaan, vaikka jälkikasvu olisikin muuttanut toisaalle. Palveluita myös arvostetaan. Suomalaiset tukevat vahvasti järjestelmää, jossa veroilla ylläpidetään hyvinvointivaltiota.

Loppuun tärkein. Meidän ei pidä ottaa ennusteita annettuina. Syntyvyys ei ole poliitikkojen päätettävissä oleva asia, mutta perhepolitiikan ja joustavan työelämän keinoin tulee viestiä lapsimyönteisestä otteesta yhteiskunnassamme.

Paljon auttaa myös luottamus siihen, että Suomi menee parempaan suuntaan. On pidettävä huoli, että pienenevästä ikäluokasta aiempaa useampi pääsee mukaan työelämään. Nuoria ei saa hukata eikä osaamista pelätä. Suomen on vain tartuttava uuteen kasvuun rohkeasti kiinni ja haettava sitä maailmanmarkkinoilta yrittäjyyttä edistäen.

Vihreä apilalippu korkealle, kuntavaalit odottavat!

13.6.2020

Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmunin puhe puoluevaltuustossa Helsingissä 13.6.2020.

 

Koko maan kehittäminen on asia, joka erottaa Keskustaa ratkaisevalla tavalla muista puolueista. Toki Keskusta on kokonaisuus. Alueellisuuteen yhdistyy sosiaalireformistinen linja, joka tukee vahvaa perusturvaa ja , jokaisen mahdollisuuksia. Köyhän asiaa on elinikäinen oppiminen. 

Ja kun tähän yhdistää vielä vihreyden, on keskustan kolmio valmis. 

Lue lisää
Keskustan puoluekokous valitsee puheenjohtajan - olen käytettävissä

6.6.2020

Haluan jatkossakin Keskustan puheenjohtajana edistää koko Suomen tasapainoista kehittämistä. Myös tulevassa sote-ratkaisussa keskustalainen palveluja asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta puolustava linja täytyy saada vahvasti näkymään. Ihmisläheinen, keskustalainen vaihtoehto eheyttää ja kiinteyttä suomalaista yhteiskuntaa. Mutta meidän oma järjestöväkemme tarvitaan täysipainoisesti mukaan tähän työhön.

Lue lisää
Koko Suomi liikkeelle

2.6.2020

Tähän asti talouspolitiikan ensisijaisena tavoitteena on ollut akuuttiin kriisin vastaaminen sekä ihmisten ja yritysten kannatteleminen yli pahimman. Nyt Suomen avautuessa haluamme tukea yhteiskunnan ja talouden elpymistä, vahvistaa luottamusta tulevaan.

Hallituksen tänään sopimassa yhteensä 5,5 miljardin euron elvytyslisätalousarviossa on kysymys siitä, että koko Suomi laitetaan jälleen liikkeelle. Tuemme Suomen palaamista takaisin kasvun tielle ja teemme valintoja, jotka tukevat maamme jälleenrakentamista koronan jälkeisessä ajassa.
 

Lue lisää
"Toivomme molemmat, että tilanne normalisoituisi mahdollisimman nopeasti ja pääsisimme taas elämään ilman näitä puomeja"

24.5.2020

Hallituksen tavoite on minimoida koronatartunnat. Näin on toki kaikkien kulkutautien osalta, vaikka joku muuta väittäisikin.

Tapaan tässä haaparantalaista kansanedustajakollegaani Ida Karkiaista. Kävimme tilannetta läpi poikkeuksellisesti ja aivan kirjaimellisesti rajan yli. Kaksoiskaupunkimme keskellehän on pystytetty raja, mikä tuntuu omituiselta.

Lue lisää
Eurooppa-politiikassa on noussut viime päivänä keskusteluun

22.5.2020

Eurooppa-politiikassa on noussut viime päivänä keskusteluun Saksan liittokansleri Angela Merkelin ja Ranskan presidentti Emmanuel Macronin esitys 500 miljardin euron suuruiseksi EU:n elpymisrahastoksi. Elpymisrahaston kautta annettaisiin mahdollisesti suoria avustuksia jäsenmaille.

Suomi ottaa asiaan virallisesti kantaa, kun saamme eteemme selkeän ja konkreettisen esityksen Euroopan komissiolta. Sellaista ei ole vielä olemassa.

Lue lisää

Katrista matkan varrella sanottua

"Katri on itsenäisesti ajatteleva politiikko. Hänellä on yhteistyökykyä ja taito kuunnella myös muiden näkemyksiä. Katri on harkitseva, linjakas ja hän osaa perustella mielipiteensä."