3.1.2020

Vierailijakolumni: Ratkaisujen vuosikymmen

Kolumni on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 3.1.2020

"Poliitikkojen tehtävä on kristallinkirkas: varmistaa toimivat julkiset palvelut. On kunniakysymys hoitaa elämäntyönsä jo tehneet ikäihmiset hyvin. On kaikkien suomalaisten etu, että jokainen suomalainen lapsi ja nuori saa asuinpaikasta riippumatta mahdollisuuden hyvään koulutukseen."

Suomi on selvinnyt historiansa murroskohdista hämmästyttävällä tavalla. Itsenäisyytemme alkuvuosikymmeninä vältimme äärilaitojen tarjoamat ehdottomuudet eheyttävän ja koko maata rakentavan politiikan avulla. 1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla loimme pohjan koko maan teollistamiselle ja hyvinvointiyhteiskunnan synnylle.

Kulunutta vuosikymmentä leimasi kansainvälisen talouden käänteet. Finanssikriisi laittoi liikkeelle ketjun, joka paljasti taloutemme heikkoudet. Putosimme nopeasti kuin kivi ja työttömyys lähti nousuun. Turhautuneisuus valtasi monen mielen.

Nousu takaisin kansainvälisen kaupan imuun vei meiltä lähes koko vuosikymmenen. Taloutemme saavutti vuoden 2008 tason vasta vuonna 2018. Tässä auttoivat lopulta vasta viime vaalikaudella tehdyt toimet.

Kasvun jatkuminen ei ole mikään itsestäänselvyys. Paljon on kiinni Suomen omista toimista, niin työmarkkinajärjestöjen kuin maan hallituksen. Kestävä talous ja työpaikat ovat lopulta ainoa avain menestykseen. Uskon osaamiseen ja kykyymme pärjätä maailmalla jatkossakin.

Tiedämme kuitenkin jo nyt, että ikärakenteemme tulee seuraavan vuosikymmenen aikana muuttamaan Suomea merkittävästi. Pienet ikäluokat tulevat muokkaamaan yhteiskuntaamme yhtä voimallisesti kuin suuret ikäluokat aikanaan.

Eliniän nousu on saanut epäsuhdan parin syntyvyyden laskusta. Aiemmin vain osaa maata koskenut haaste on levinnyt kaikkialle Suomessa. Ikääntymisen mukanaan tuomat kysymykset on vuosikymmenen suurimpia ratkaistavia asioita. Ongelma ei ole vieras edes väestöään kasvattaville alueille.

Poliitikkojen tehtävä on kristallinkirkas: varmistaa toimivat julkiset palvelut. On kunniakysymys hoitaa elämäntyönsä jo tehneet ikäihmiset hyvin. On kaikkien suomalaisten etu, että jokainen suomalainen lapsi ja nuori saa asuinpaikasta riippumatta mahdollisuuden hyvään koulutukseen.

Pienten ja suurten ikäluokkien on löydettävä toisensa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä. Kun lapsia syntyy vähemmän ei ole mahdollista antaa kustannusten kasvulle avointa piikkiä. Se ei ole reilua seuraavia sukupolvia kohtaan.

Kun jo nyt käytämme palveluihin paljon yhteistä rahaa, tulee ensin katsoa, voidaanko samalla rahalla saada aikaan nykyistä parempia tuloksia. Tärkeää on edistää ikääntyneiden toimintakykyä. Myös teknologia tulee auttamaan meitä. Se vaatii ennakkoluulotonta otetta ja vapauttaa samalla käsipareja itse hoivaan. Järkevää on vahvistaa terveyskeskuksia, jotta ne lähellä olevat peruspalvelut toimisivat sujuvasti.

Ikääntymisestä ja matalasta syntyvyydestä seuraa myös alueellisia eroja. Niitä voidaan välttää, mikäli meillä suomalaisilla on kyky nähdä yhteinen hyvä. Olen luottavainen. Monien meidän vanhemmat haluavat ikääntyä kotiseudullaan, vaikka jälkikasvu olisikin muuttanut toisaalle. Palveluita myös arvostetaan. Suomalaiset tukevat vahvasti järjestelmää, jossa veroilla ylläpidetään hyvinvointivaltiota.

Loppuun tärkein. Meidän ei pidä ottaa ennusteita annettuina. Syntyvyys ei ole poliitikkojen päätettävissä oleva asia, mutta perhepolitiikan ja joustavan työelämän keinoin tulee viestiä lapsimyönteisestä otteesta yhteiskunnassamme.

Paljon auttaa myös luottamus siihen, että Suomi menee parempaan suuntaan. On pidettävä huoli, että pienenevästä ikäluokasta aiempaa useampi pääsee mukaan työelämään. Nuoria ei saa hukata eikä osaamista pelätä. Suomen on vain tartuttava uuteen kasvuun rohkeasti kiinni ja haettava sitä maailmanmarkkinoilta yrittäjyyttä edistäen.

Suomen metsäteollisuushistorian kaikkien aikojen suurin investointi Suomeen

11.2.2021

Kemiin investoidaan 1,6 miljardia euron biotuotetehtaaseen.

Lue lisää
Työtä kotiseudun hyväksi - olen ehdolla kuntavaaleissa

1.2.2021

Jo ennen kuin tulin mukaan politiikkaan, olin torniolainen. Ja jos joskus poliittinen toimintani päättyisi, niin kotini olisi silloinkin Torniossa. Täällä ovat sukujuureni, täällä olen saanut elää ja asua, vaikka viime vuosina olenkin viettänyt osan ajastani kansanedustajan tehtävien vuoksi Helsingissä. 

Jos toimintani Tornion kaupunginvaltuustossa voi edistää kotikaupunkini ja sen ihmisten etua ja kehitystä, niin olen velvollinen asettumaan ehdokkaaksi. Enkä ainoastaan velvollinen, vaan teen sen sydämen palosta.

Olen siis ehdolla tulevissa huhtikuun kuntavaaleissa. Haluan tehdä työtä minut kasvattaneen kotiseudun hyväksi, jos torniolaiset antavat minulle vaaleissa luottamuksen. Ratkaisu on jälleen äänestäjien käsissä.

Lue lisää
Korona laittaa rajankin testiin

22.10.2020

Korona on laittanut monen väylänvartisen elämän mullin mallin. Kevään sinnittely tiukkojen koronarajoitusen kanssa näyttää valitettavasti saavan nyt syksyllä jatkoa. Rauhallisen koronakesän jälkeen virus on lähtenyt taas isoissa kaupungeissa leviämään. Sieltä se etenee muuallekin. 

 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Meän Torniolaaksossa 22.10.2020

Lue lisää
Keskustan ryhmäpuheenvuoro: Puoliväliriihessä päätökset 30 000 työllisestä lisää - talouden vakauttamisesta parlamentaarinen näkemys

7.10.2020

Arvoisa puhemies,

Me päättäjät voimme toimia nyt kahdella tavalla.

Voimme joko luoda koteihin toivoa ja varmuutta, tai lisätä huolta ja epävarmuutta.

Keskusta sanoo: Kyllä Suomi selviytyy.



Lue koko puheenvuoro: 

Lue lisää
Pääkaupunkien yhteistyötä rajaseutujen ratkaisuille

30.9.2020

"Länsi- ja pohjoisrajan ihmiset ovat joutuneet korona-aikana poikkeuksellisen paineen keskelle. Monen rajalla elävän elämänpiiri puolittui, kun tavanomaisille asioille ei voinutkaan kuukausiin lähteä Ruotsiin tai Norjaan.

 

Koronan hellittäessä sisärajavalvontaa lievennettiin, mutta epidemian jälleen voimistuessa Pohjoismaissa sisärajavalvonta on tällä viikolla palannut myös Suomen ja Ruotsin sekä Norjan välisille rajoille."

Kirjoitus on alunperin julkaistu Kemi-Tornio Kaupunkilehdessä 30.9.2020. Lue lisää klikkaamalla. 

Lue lisää
Lue Katrin Yhteinen Keskusta -kirja tästä

3.9.2020

Vaikka Keskusta on ”tunnepuolue”, se ei saa kuitenkaan olla ”tunnelmointipuolue”. Kauniiden, mutta sisällöttömien vertauskuvien ja itsestään selvien latteuksien toistelulla emme pääse eteenpäin. Meillä täytyy olla selkeät yhteiskunnalliset tavoitteet.

Kerron näistä tavoitteista oheisessa pamfletissa. 

Lue lisää

Katrista matkan varrella sanottua

"Katri on juurensa tunteva, tarmokas ja kompromissikykyinen, työtä pelkäämätön nainen, jolla on sydän paikallaan. "Ei ole järki iässä, se on päässä." -Katri käyttää päätään ajatteluun; se ei ole vain koristeena. Mielestäni Katri on kiinnostava persoona, kielitaitoinen ja ymmärtää keskustalaisen aluepolitiikan juuri samalla tavalla kuin minäkin. Ei yksinäinen puu valkeeta ota, sanotaan. Katri ei pysty yksin nostamaan Keskustan kannatusta viiden vuoden takaisiin lukemiin, mutta minä uskon, että hän on juuri oikea henkilö johtamaan Keskustaa tässä ajassa."