27.3.2020

Vierailijakolumni: Kriisin keskellä nojaamme omaan ruoantuotantoon

Kolumni on julkaistu 27.3.2020 Maaseudun Tulevaisuudessa

 

Isänmaallisia tekoja voi tehdä joka päivä ostamalla ja syömällä kotimaista ruokaa, olipa se lihaa, kalaa, kasviksia tai mitä tahansa. Hamstrata ei kuitenkaan tarvitse, sillä ruokaketju pelaa myös kriisin keskellä.

Arkeen kuuluvien asioiden arvon ymmärtää usein vasta, kun ne ovat uhattuina. Koronavirus ja sen torjumiseksi tehtävät välttämättömät rajoitustoimenpiteet koettelevat suomalaisia perusarvoja: terveyttä, turvallisuutta, työtä ja vapautta.

Kriisin keskellä oppii näkemään, mikä on tärkeää. Viime päivinä olen nähnyt varsin yllättävienkin tahojen kertovan, miten merkittäviä asioita omavaraisuus, kotimainen ruoantuotanto ja huoltovarmuus ovat. Poissa ovat olleet ne puheet, joissa kotimaiseen tuotantoon panostamista pidetään kalliina ja vanhanaikaisena.

Puhtaan ruoan ja veden saatavuus ovat poikkeusoloissa olennaisia asioita. Suomalainen ruokajärjestelmä toimii hyvin. Ruoka ei lopu kesken, vaikka osa kauppojen hyllyistä onkin ajoittain väliaikaisesti tyhjillään.

Huoltovarmuuteen on panostettu Suomessa vuosien ja vuosikymmenten saatossa paljon. Suomessa ruoan omavaraisuusaste on edelleen 80 prosenttia, kun esimerkiksi naapurimaamme Ruotsi tuottaa itse vain puolet maassa syödystä ruoasta. Tämä antaa meille huomattavasti paremmat lähtökohdat koronaviruksen kaltaisen poikkeustilan kohtaamiseen.

Koronaepidemia koettelee myös suomalaisia ruoantuottajia. Kriisi tulee ainakin aluksi lisäämään vaikeuksia jo ennestäänkin kuormittuneiden viljelijöiden harteille.

Tulevan satokauden onnistuminen on erittäin tärkeää, jotta kotimainen ruoantuotanto säilyy vahvana jatkossakin. Ensimmäinen huolenaiheemme ovat kevään kylvötyöt. Ne täytyy saada tehdyksi. Moni viljelijä pohtii jo kuumeisesti, mistä saa nyt työvoimaa kasvusesongiksi, kun Eurooppa on sulkeutunut.

Maatiloilla, puutarhoissa ja kalastusaluksilla akuutti huoli kausityövoiman saatavuudesta on suuri. Monien tilojen kevään työt ovat riippuvaisia ulkomaisista kausityöntekijöistä, joita on ollut Suomessa vuosittain yli 15 000. Vastaavaa työpanosta tarvitaan, jotta alkutuotanto jatkuisi häiriöittä.

Pidemmällä aikavälillä tilanteessa on nähtävissä myös mahdollisuuden siemen. Moni viljelijä on jopa kysynyt, että tarvittiinko tällainen suuri, koko kansaa kohtaava koettelemus, jotta Suomessa päästään siihen, missä muissa maissa jo ollaan: oman elintarviketuotannon arvostukseen ja maanviljelijöiden kunnioittamiseen elinkeinojen perustana.

Monessa maassa tilanne on aivan toinen. Maataloudesta ja omasta tuotannosta ollaan kiitollisia. Esimerkiksi Ranskassa Pariisin maatalousnäyttely on kesän suosituimpia tapahtumia. Oma tuotanto on kansallinen ylpeydenaihe.

Isänmaallisia tekoja voi tehdä joka päivä ostamalla ja syömällä kotimaista ruokaa, olipa se lihaa, kalaa, kasviksia tai mitä tahansa. Hamstrata ei kuitenkaan tarvitse, sillä ruokaketju pelaa myös kriisin keskellä.

Toivon, että kriisin selättämisen jälkeen kotimaista ruoantuotantoa arvostetaan enemmän kuin ennen. Poikkeustila korostaa myös, kuinka tärkeää on oikeudenmukaisesti toimiva ruokajärjestelmä. Siksi myös toimia sen eteen jatketaan.

Uskon, että suoramyynti tiloilta ja erilaiset osuuskunnat ruoanmyynnissä lisääntyvät. Meidän päättäjien on omalta osaltamme kannettava vastuumme siitä, että alkutuotannon arvostus pysyy ja näkyy myös poliittisissa teoissa.

"Toivomme molemmat, että tilanne normalisoituisi mahdollisimman nopeasti ja pääsisimme taas elämään ilman näitä puomeja"

24.5.2020

Hallituksen tavoite on minimoida koronatartunnat. Näin on toki kaikkien kulkutautien osalta, vaikka joku muuta väittäisikin.

Tapaan tässä haaparantalaista kansanedustajakollegaani Ida Karkiaista. Kävimme tilannetta läpi poikkeuksellisesti ja aivan kirjaimellisesti rajan yli. Kaksoiskaupunkimme keskellehän on pystytetty raja, mikä tuntuu omituiselta.

Lue lisää
Eurooppa-politiikassa on noussut viime päivänä keskusteluun

22.5.2020

Eurooppa-politiikassa on noussut viime päivänä keskusteluun Saksan liittokansleri Angela Merkelin ja Ranskan presidentti Emmanuel Macronin esitys 500 miljardin euron suuruiseksi EU:n elpymisrahastoksi. Elpymisrahaston kautta annettaisiin mahdollisesti suoria avustuksia jäsenmaille.

Suomi ottaa asiaan virallisesti kantaa, kun saamme eteemme selkeän ja konkreettisen esityksen Euroopan komissiolta. Sellaista ei ole vielä olemassa.

Lue lisää
Nautitaan keväästä turvallisesti!

21.5.2020

Vaikka meidän kaikkien on nyt pidettävä kiinni näistä ohjeistuksista, on varmasti ulkona liikkuminen ja luonnon rauhassa oleskelu kaikille hyväksi. Hyvää helatorstaita!

Lue lisää
Rajoituksia puretaan askel kerrallaan

19.5.2020

Hallitus on linjannut tänään ravintoloiden avaamisesta kesäkuun alusta alkaen. Ensivaiheessa ravintolat voivat ottaa sisään puolet normaalista asiakasmääristä. Ravintolat voivat olla auki klo 23 asti ja anniskella klo 22 asti.

Asiakaspaikkarajoite ei koske ulkotererasseja, mutta ihmisten turvallisuudesta on silti huolehdittava.

Lue lisää
Mitä maksaa? -ohjelmassa mukana keskustelemassa Suomen talouspolitiikasta

18.5.2020

Suomessa on ollut keskustalainen valtiovarainministeri edellisen kerran vuonna 1987, eli omana syntymävuotenani. Moni onkin ollut kiinnostunut siitä, mitä on keskustalainen talouspolitiikka 2020-luvun Suomessa?
 

Lue lisää
Kaatuneiden muistopäivänä: Sankareitamme kunnioittaen

17.5.2020

Tänään vietetään kaatuneiden muistopäivää sodissamme menehtyneiden vainajien muistoksi. Välirauhan keväästä 1940 alkaen päivää on vietetty toukokuun kolmantena sunnuntaina. Mannerheim määräsi tätä päivää vietettävän ”nyt päättyneessä sodassa kaatuneiden sankarivainajien sekä myös kaikkien murroskautena vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä” – Sittemmin päivä on vakiintunut kaikkien Suomea koskeneiden sotien uhrien muistopäiväksi.

Lue lisää

Katrista matkan varrella sanottua

”Olin Katrin kanssa kampanjatilaisuuksissa Tervolassa ja Ylitorniolla.  Se oli mukava kokemus. Katri on innokas ja sanavalmis nuori, jolla on hyvät verkostot maakunnassa ja pääkaupungissakin. Hän osaa kohdata ihmisiä ja selvittää asioita Lapin kannalta. Hänestä tulee aikaansaava edustaja Arkadianmäelle!”