24.4.2020

Vierailijakolumni: Kriisin jälkeen edessämme on jälleenrakennus

Kolumni on julkaistu 24.4.2020 Maaseudun Tulevaisuudessa

 

Meillä on huomattavasti paremmat lähtökohdat kohdata uusi kriisitilanne kuin aiemmilla sukupolvilla. Kiitos kuuluu suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentajille. Olemme monilla mittareilla yksi maailman parhaista maista.

Tulevana maanantaina Suomen liput nousevat salkoon kansallisen veteraanipäivän kunniaksi. Sotiemme päättymisestä tulee kuluneeksi 75 vuotta.

Tänä päivänä olemme kovemmissa poikkeusoloissa kuin koskaan sotavuosien jälkeen. Moni asia on kuitenkin toisin kuin sotien runtelemassa maassa.

Meillä on huomattavasti paremmat lähtökohdat kohdata uusi kriisitilanne kuin aiemmilla sukupolvilla. Kiitos kuuluu suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentajille. Olemme monilla mittareilla yksi maailman parhaista maista.

Hyvinvointimme tärkein selittävä tekijä löytyy yhteisestä arvo- ja asennemaailmasta. Suomalaiset asettavat yhteisen edun oman etunsa edelle. Välitämme ja pidämme huolta toisistamme.

Luottamus on toimivan yhteiskunnan perusta. Poliittinen päätöksenteko toimii. Suomalainen konsensus on näyttänyt viime viikkoina jälleen kykynsä nopeisiin ja vaikuttaviin päätöksiin.

Myös taloudellinen hyvinvointimme pohjautuu suomalaisten hyveiden noudattamiseen. Ennen koronan iskua yhteiskunnan pyörien pysäyttämistä taloutemme oli ehkä vahvemmalla ja vakaammalla pohjalla kuin koskaan aiemmin.

Nämä suomalaisen yhteiskunnan vahvuustekijät auttavat meitä kohtaamaan viheliäisen, monella tapaa tuntemattoman viruksen. Samalla korona kuitenkin uhkaa hyvän arkemme perusteita, terveyttä ja turvallisuutta.

Koronaepidemia jättää syvät jäljet suomalaiseen yhteiskuntaan. Pehmentäessämme ihmisten työhön ja toimeentuloon kohdistuvaa iskua velkaannumme miljardien edestä, kaksinumeroisella summalla. Mitä pidempään kriisi kestää, sen syvempi taloudellinen pudotus on.

Tässä hetkessä on tärkeintä saada epidemia hallintaan, jotta pääsemme mahdollisimman pian takaisin normaaliin arkeen. Tarvitaan mahdollisimman laajaa testausta, tautiketjujen jäljittämistä ja taudinkantajien mahdollisimman tehokasta eristämistä.

Kriisin jälkeen meillä on edessämme vuosia kestävä jälleenrakennustyö. Lyhyellä tähtäimellä tämä tarkoittaa tulevaisuuden odotuksista tinkimistä. Meidän pitää harjoittaa perushyvettämme eli nuukuutta.

Osa tärkeistä uudistuksista pitää jättää odottamaan parempia taloudellisia aikoja ja mahdollisuuksia. Emme voi ajatella niin, että velan jatkuva lisääminen ja verojen siirtäminen tulevien sukupolvien maksettavaksi ovat ainoa keino rakentaa tulevaisuuden Suomea.

Pidemmällä aikavälillä kansankuntamme kohtalonkysymys on, millaisen kestävän pohjan onnistumme luomaan hyvinvoinnillemme. Esimerkiksi talouden ja teollisuuden tuotantoketjujen kansainvälistyminen on luonut meillä vaurautta, mutta kriisin keskellä olemme huomanneet haavoittuvaisuutemme. Vastaavalla tavalla haavoittuvaisuutta voi lisätä esimerkiksi keskittyminen.

Tulevaisuuden Suomea ja Eurooppaa rakennettaessa nousevat luontaisesti keskiöön omavaraisuuden ja tasapainoisen aluekehityksen teemat. Koronaepidemia on osoittanut, miten merkittäviä kysymyksiä ympäri maan ulottuvat palvelut, kotimainen ruuantuotanto, huoltovarmuus ja keskeisen elinkeinotoiminnan omavaraisuus ovat.

Toinen tärkeä oppi löytyy ihmisten mahdollisuudesta yrittää ja tehdä töitä parhaaksi katsomallaan tavalla. Koronan aikana moni suomalainen on siirtynyt paikkariippumattomaan etätyöhön. Tämä luo tulevaisuudessakin parempia edellytyksiä ihmisten omille valinnoille ja koko Suomen hyvinvoinnille.

"Toivomme molemmat, että tilanne normalisoituisi mahdollisimman nopeasti ja pääsisimme taas elämään ilman näitä puomeja"

24.5.2020

Hallituksen tavoite on minimoida koronatartunnat. Näin on toki kaikkien kulkutautien osalta, vaikka joku muuta väittäisikin.

Tapaan tässä haaparantalaista kansanedustajakollegaani Ida Karkiaista. Kävimme tilannetta läpi poikkeuksellisesti ja aivan kirjaimellisesti rajan yli. Kaksoiskaupunkimme keskellehän on pystytetty raja, mikä tuntuu omituiselta.

Lue lisää
Eurooppa-politiikassa on noussut viime päivänä keskusteluun

22.5.2020

Eurooppa-politiikassa on noussut viime päivänä keskusteluun Saksan liittokansleri Angela Merkelin ja Ranskan presidentti Emmanuel Macronin esitys 500 miljardin euron suuruiseksi EU:n elpymisrahastoksi. Elpymisrahaston kautta annettaisiin mahdollisesti suoria avustuksia jäsenmaille.

Suomi ottaa asiaan virallisesti kantaa, kun saamme eteemme selkeän ja konkreettisen esityksen Euroopan komissiolta. Sellaista ei ole vielä olemassa.

Lue lisää
Nautitaan keväästä turvallisesti!

21.5.2020

Vaikka meidän kaikkien on nyt pidettävä kiinni näistä ohjeistuksista, on varmasti ulkona liikkuminen ja luonnon rauhassa oleskelu kaikille hyväksi. Hyvää helatorstaita!

Lue lisää
Rajoituksia puretaan askel kerrallaan

19.5.2020

Hallitus on linjannut tänään ravintoloiden avaamisesta kesäkuun alusta alkaen. Ensivaiheessa ravintolat voivat ottaa sisään puolet normaalista asiakasmääristä. Ravintolat voivat olla auki klo 23 asti ja anniskella klo 22 asti.

Asiakaspaikkarajoite ei koske ulkotererasseja, mutta ihmisten turvallisuudesta on silti huolehdittava.

Lue lisää
Mitä maksaa? -ohjelmassa mukana keskustelemassa Suomen talouspolitiikasta

18.5.2020

Suomessa on ollut keskustalainen valtiovarainministeri edellisen kerran vuonna 1987, eli omana syntymävuotenani. Moni onkin ollut kiinnostunut siitä, mitä on keskustalainen talouspolitiikka 2020-luvun Suomessa?
 

Lue lisää
Kaatuneiden muistopäivänä: Sankareitamme kunnioittaen

17.5.2020

Tänään vietetään kaatuneiden muistopäivää sodissamme menehtyneiden vainajien muistoksi. Välirauhan keväästä 1940 alkaen päivää on vietetty toukokuun kolmantena sunnuntaina. Mannerheim määräsi tätä päivää vietettävän ”nyt päättyneessä sodassa kaatuneiden sankarivainajien sekä myös kaikkien murroskautena vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä” – Sittemmin päivä on vakiintunut kaikkien Suomea koskeneiden sotien uhrien muistopäiväksi.

Lue lisää

Katrista matkan varrella sanottua

"Keskusta tarvitsee valovoimaisen, vahvalta aatepohjalta puoluetta uuteen nousuun luotsaavan puheenjohtajan. Siksi Katri Kulmuni."