24.4.2020

Vierailijakolumni: Kriisin jälkeen edessämme on jälleenrakennus

Kolumni on julkaistu 24.4.2020 Maaseudun Tulevaisuudessa

 

Meillä on huomattavasti paremmat lähtökohdat kohdata uusi kriisitilanne kuin aiemmilla sukupolvilla. Kiitos kuuluu suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentajille. Olemme monilla mittareilla yksi maailman parhaista maista.

Tulevana maanantaina Suomen liput nousevat salkoon kansallisen veteraanipäivän kunniaksi. Sotiemme päättymisestä tulee kuluneeksi 75 vuotta.

Tänä päivänä olemme kovemmissa poikkeusoloissa kuin koskaan sotavuosien jälkeen. Moni asia on kuitenkin toisin kuin sotien runtelemassa maassa.

Meillä on huomattavasti paremmat lähtökohdat kohdata uusi kriisitilanne kuin aiemmilla sukupolvilla. Kiitos kuuluu suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentajille. Olemme monilla mittareilla yksi maailman parhaista maista.

Hyvinvointimme tärkein selittävä tekijä löytyy yhteisestä arvo- ja asennemaailmasta. Suomalaiset asettavat yhteisen edun oman etunsa edelle. Välitämme ja pidämme huolta toisistamme.

Luottamus on toimivan yhteiskunnan perusta. Poliittinen päätöksenteko toimii. Suomalainen konsensus on näyttänyt viime viikkoina jälleen kykynsä nopeisiin ja vaikuttaviin päätöksiin.

Myös taloudellinen hyvinvointimme pohjautuu suomalaisten hyveiden noudattamiseen. Ennen koronan iskua yhteiskunnan pyörien pysäyttämistä taloutemme oli ehkä vahvemmalla ja vakaammalla pohjalla kuin koskaan aiemmin.

Nämä suomalaisen yhteiskunnan vahvuustekijät auttavat meitä kohtaamaan viheliäisen, monella tapaa tuntemattoman viruksen. Samalla korona kuitenkin uhkaa hyvän arkemme perusteita, terveyttä ja turvallisuutta.

Koronaepidemia jättää syvät jäljet suomalaiseen yhteiskuntaan. Pehmentäessämme ihmisten työhön ja toimeentuloon kohdistuvaa iskua velkaannumme miljardien edestä, kaksinumeroisella summalla. Mitä pidempään kriisi kestää, sen syvempi taloudellinen pudotus on.

Tässä hetkessä on tärkeintä saada epidemia hallintaan, jotta pääsemme mahdollisimman pian takaisin normaaliin arkeen. Tarvitaan mahdollisimman laajaa testausta, tautiketjujen jäljittämistä ja taudinkantajien mahdollisimman tehokasta eristämistä.

Kriisin jälkeen meillä on edessämme vuosia kestävä jälleenrakennustyö. Lyhyellä tähtäimellä tämä tarkoittaa tulevaisuuden odotuksista tinkimistä. Meidän pitää harjoittaa perushyvettämme eli nuukuutta.

Osa tärkeistä uudistuksista pitää jättää odottamaan parempia taloudellisia aikoja ja mahdollisuuksia. Emme voi ajatella niin, että velan jatkuva lisääminen ja verojen siirtäminen tulevien sukupolvien maksettavaksi ovat ainoa keino rakentaa tulevaisuuden Suomea.

Pidemmällä aikavälillä kansankuntamme kohtalonkysymys on, millaisen kestävän pohjan onnistumme luomaan hyvinvoinnillemme. Esimerkiksi talouden ja teollisuuden tuotantoketjujen kansainvälistyminen on luonut meillä vaurautta, mutta kriisin keskellä olemme huomanneet haavoittuvaisuutemme. Vastaavalla tavalla haavoittuvaisuutta voi lisätä esimerkiksi keskittyminen.

Tulevaisuuden Suomea ja Eurooppaa rakennettaessa nousevat luontaisesti keskiöön omavaraisuuden ja tasapainoisen aluekehityksen teemat. Koronaepidemia on osoittanut, miten merkittäviä kysymyksiä ympäri maan ulottuvat palvelut, kotimainen ruuantuotanto, huoltovarmuus ja keskeisen elinkeinotoiminnan omavaraisuus ovat.

Toinen tärkeä oppi löytyy ihmisten mahdollisuudesta yrittää ja tehdä töitä parhaaksi katsomallaan tavalla. Koronan aikana moni suomalainen on siirtynyt paikkariippumattomaan etätyöhön. Tämä luo tulevaisuudessakin parempia edellytyksiä ihmisten omille valinnoille ja koko Suomen hyvinvoinnille.

Lue Katrin Yhteinen Keskusta -kirja tästä

3.9.2020

Vaikka Keskusta on ”tunnepuolue”, se ei saa kuitenkaan olla ”tunnelmointipuolue”. Kauniiden, mutta sisällöttömien vertauskuvien ja itsestään selvien latteuksien toistelulla emme pääse eteenpäin. Meillä täytyy olla selkeät yhteiskunnalliset tavoitteet.

Kerron näistä tavoitteista oheisessa pamfletissa. 

Lue lisää
Katri kertoo Keskustan linjasta

2.9.2020

Alueellinen tasa-arvo, syvä vihreys ja edistyksellisyys.

Lue lisää
Mitä Suomen Keskustan pitäisi olla?

2.9.2020

Mitä jos olisimme ihan oma itsemme, tavallisten suomalaisten ja tavallisen arjen asialla

Lue lisää
Suomi ei saa jakautua voittajiin ja häviäjiin

2.9.2020

Tunnistan Suomessakin merkkejä USA:n, Britannian tai Ranskan kaltaiselta jakautumisesta.

Meillä ei ole varaa olla arvostamatta tämän maan eteen tehtävää työtä, oli se sitten minkälaista tahansa.

Leipää tälle maalle tuottaville on annettava niiden ansaitsema arvo. 

Lue lisää
Hallituksen tulee keskittyä nyt täysimääräisesti talouteen ja työllisyyteen!

31.8.2020

Suomen talous sukeltaa nyt kovaa vauhtia. Valitettavasti YT-uutisia tullaan näkemään vielä paljon. Taloustilanne on muuttumassa nopeamminkin kuin moni meistä ymmärtää.

Lue lisää
Huumeiden käytön lisääntymiseen on reagoitava tiukasti

28.8.2020

Myös Suomessa on samasta merkkejä. Huumeiden käyttö kasvaa suurten kaupunkien lisäksi koko Suomessa. Huumeet ovat läsnä yhä pienemmissä suomalaisissa kaupungeissa, joista ne etenevät edelleen yhä pienempiin kuntiin. Samaan aikaan käytön yleistymisen kanssa yhä nuoremmat joutuvat huumeiden kanssa tekemisiin.

Lue lisää

Katrista matkan varrella sanottua

"Arvostan keskustan alkuperäisten arvojen esiin nostoa ja maaseudun elinvoimasta huolehtimisesta ja uskon Katrin olevan pystyvin em. arvoja edistämään."