27.4.2022

Venäjän idea ei muutu

Kirjoitus on alunperin julkaistu Uusi Rovaniemi -lehdessä 27.4.2022

 

Edesmennyt presidenttimme Mauno Koivisto oli Venäjän tuntija. Hän oli kohdannut venäläisen vihollisen silmästä silmään sodassa. Koivisto osasi venäjää ja tunsi maan historiaa. Tasavallan presidenttinä hän oli 1980-luvun keskeisimpiä toimijoita Suomen ja Venäjän välisissä suhteissa. 

Lähes kaksikymmentä vuotta sitten julkaistussa kirjassaan ”Venäjän idea” Koivisto jaotteli etenkin imperialistisen Venäjän ideaa kolmeen. Yhdistäväksi tekijäksi hän nimesi eksapansion, laajentumisen. Ensinnäkin Venäjä hakee aina lisämaata. Toiseksi  se haluaa levittää slaavilaista kieltä ja kolmanneksi ortodoksiuskontoa. 

Kieltämättä tämä Venäjän idea vaikuttaa hyvin samankaltaiselta aikakaudesta toiseen, vaikka hallintomallit maassa ovat muuttuneet. Keisarivallan Venäjä kävi armottomia laajentumissotia ja teki voimallisia venäläistämistoimia. Tästä Suomikin sai osansa vuosisatojen aikana esimerkiksi isonvihan hävityksinä ja autonomian ajan venäläistämistoimissa. 

Neuvostoliitto runnoi rautaesiripun läpi keskisen Euroopan ja yritti levittää uskonnon sijaan kommunismia. Nyky-Venäjä käy totaalisen tuomittavaa ja mielipuolista valloitussotaa Ukrainassa ja kuvittelee taistelevansa länsimaisia liberaaleja arvoja vastaan. Venäjän idea vaikuttaa siis valitettavan samalta aikakaudesta tai hallintomallista riippumatta.

Olimme lopulta kuitenkin yllättyneitä Venäjän laajamittaisesta hyökkäyksestä Ukrainaan, vaikka Ukrainan itäosissa onkin sodittu jo kahdeksan vuotta. Se, että toivomme Venäjän aina menevän parempaan suuntaan, näyttää historian jälleen toistaessa itseään lähinnä toiveajattelulta. Lopulta Venäjä aina hyvin brutaalilla tavalla näyttää, ettei sen idea laajentumisesta ole muuksi muuttunut. 

Seuraavista vuosista, kenties vuosikymmenistä tulee jääkylmä Venäjän ja Euroopan välisissä suhteissa. Länsimaat eivät voi millään tasolla toimia Venäjän kanssa niin kauan, kun maata johtavat sotarikoksiin syyllistyneet. Pahimmatkin diktaattorit kuitenkin kaatuvat aikanaan, mutta muuttuuko Venäjän idea?

Ukrainan sodan seurauksena itärajan kunnat joutuvat miettimään kansainvälistä yhteistyösuuntaansa uudestaan. Itärajan jähmettyessä Suomen maayhteyksistä Ruotsiin ja Norjaan tulee entistä tärkeämmät. Suomihan on Lappia lukuunottamatta nyt käytännössä saari. Tämä laittaa koko maamme elinkeinorakenteen, teollisuuden toimitusvirrat ja huoltovarmuuden aivan uudenlaisen paineen alle. 

Suomen tuleva Nato-jäsenyys asettaa myös maakuntamme uudenlaiseen tilanteeseen. Etenkin jos - ja kun - myös Ruotsi hakee puolustusliiton jäsenyyttä, syntyy Pohjois-Eurooppaan varsin laaja NATO:n harjoitusalue. Suomessa alkaa pian keskustelu myös NATO:n liittymissopimuksesta. Mihin tulee joukot ja, jos niin minkälaiset ja tukikohdat - löytyykö niitä jatkossa myös Lapista?

 

Mitä tehdä nousevalle sähkön hinnalle?

2.8.2022

Eurooppalaiset valmistautuvat talveen huolestuneina. Meidän ongelmamme on pienempi kuin ukrainalaisilla, jotka kuolevat paraikaa kotimaansa puolesta. Sodan vaikutukset näkyvät monin tavoin ja meille yksi suurimmista on kohonnut energian hinta. Läpi 2000-luvun Venäjä on pystynyt kiristämään Keski-Eurooppaa kaasulla.

Kirjoitus on alunperin julkaistu Uusi Rovaniemi -lehdessä.

Lue lisää
Äänestä aluevaaleissa Lapissa 366

9.1.2022

Lapin jokaisessa kunnassa on oltava terveysasema jatkossakin ja ympärivuorokauden päivystävät keskussairaalat Kemissä ja Rovaniemellä.

Se on Lapin ja minun linja. Äänestä tämän puolesta aluevaaleissa numerolla 366!

Ennakkoäänestys 12.-18. tammikuuta ja varsinainen vaalipäivä 23. tammikuuta.

Lue lisää
Mikä muuttuu aluevaaleissa?

4.1.2022

Muutaman viikon kuluttua Suomessa äänestetään historian ensimmäisissä aluevaaleissa Helsinkiä lukuunottamatta.

 

Vuoden 2023 alusta aloittavat hyvinvointialueet vastaavat pääasiassa maakunnittain sosiaali- ja terveyspalveluista sekä palo- ja pelastustoimesta. Näillä alueilla ei ole yleistä toimivaltaa kuten kunnilla, joten toistaiseksi hyvinvointialueiden toimintakenttä on hyvin rajattu.

 

Lapissa keskeistä ja paljon keskustelua herättänyttä on se, että jokaisessa kunnassa säilyy terveyskeskus jatkossakin. Se on tärkeää niin Tornionlaakson kunnille Pellolle ja Ylitorniolle kuin jokaiselle lappilaiselle kunnalle. 

 

Kolumni on alunperin julkaistu Meän Torniolaaksossa. Lue koko kolumni:

Lue lisää
Mistä on kysymys tammikuun aluevaaleissa?

29.12.2021

Alle kuukauden kuluttua pääkaupunkia lukuunottamatta Suomessa äänestetään historian ensimmäisissä aluevaaleissa. Tuleva aluehallinto ei omaa yleistä toimivaltaa, kuten kunta, vaan hyvinvointialue keskittyy ainoastaan sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä palo- ja pelastustoimen järjestämiseen. Jokainen äänioikeutettu lappilainen voi äänestää satojen ehdokkaiden joukosta omaansa Lapissa.

 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Uusi Rovaniemi -lehdessä. Lue koko kolumni:

Lue lisää
Mukana aluevaaleissa

9.12.2021

Ensimmäiset aluevaalit käydään tammikuussa. Olen pohtinut elämäntilanteeni ja ajankäytön näkökulmasta omalta osaltani asiaa tarkkaan.

Lue lisää
Mitä tapahtuu Pohjois-Ruotsissa?

10.11.2021

Ruotsin tuleva pääministeri, ensimmäinen nainen tehtävässään ja pitkäaikainen valtiovarainministeri Magdalena Andersson piti äsken linjapuheensa. Pitkässä puheessa oli oikeastaan vain kaksi poliittista teemaa. Ensimmäinen osa käsitteli maahanmuuttajien epäonnistunutta integroitumista ja segregaatiota, mikä on Ruotsissa purkautunut jengiväkivaltana ja rikollisuutena. Aihe on ollut maassa vuosikausia suurimpia yhteiskunnallisia teemoja. 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Uusi Rovaniemi -lehdessä.

Lue lisää

Katrista matkan varrella sanottua

"Katri on suoraselkäinen nainen, jollaista Keskusta tarvitsee."