Valtiolla on valtion rahat ja kunnilla kuntien rahat

Lausui Anneli Jäätteenmäki eräässä vuoden 2003 eduskuntavaalitentissä. Simppeli yksinkertaistus jäi elämään. Yksinkertaistuksia tarvitaan, koska koukeroisella kielellä rajataan keskustelu vain sitä osaaviin. Vakausmekanismi, ohjauskorko ja kuntien valtionosuudet ovat termejä, jotka vaikuttavat meihin kaikkiin. Talouden munkkilatinalla vaiennetaan kuitenkin valtaosa kansalaisista. Talouspolitiikka jää usein etäiseksi, kun keskustelun miehittävät vaikeaa termistöä viljelevät asiantuntijat.

Juuri nyt puhutaan velkaantumisesta. Jokseenkin samat ohjeet toimivat valtiolle, kunnalle ja tavalliselle ihmiselle. On osattava toimia tulojensa mukaan eikä yli varojen eläminen kanna loputtomiin. Jos oma varallisuus ei riitä tulevaisuuden rakentamiseksi, otetaan avuksi lainaa. Lähtökohtaisesti laina pitää aina maksaa pois. Jos ottaa luottoa liiaksi, joutuu liriin.

Hallitus yrittää taittaa omaa velkaantumistaan leikkaamalla kuntien valtionosuuksia. Hallintokielestä tulkattuna tämä tarkoittaa valtion ongelmien siirtämistä kunnille. Heikennettäessä valtionosuuksia, kunnat joutuvat keräämään puuttuvat rahat nostamalla kunnallisveroa, karsimalla kuntalaisten palveluista tai velkaantumalla itse.

Tiukentuneet verot ja korotetut maksut näkyvät edelleen kotitalouksien kukkaroissa. Kuntaliiton varatoimitusjohtajan Timo Kietäväisen mukaan kuntien valtionosuuskiristykset ovat 3,8 miljardia euroa. Tämän aukon täyttäminen tarkoittaisi kunnissa neljän tuloveroprosenttiyksikön korotusta yhdeksi vuodeksi! Talouden koukerot jättävät kertomatta, että valtionosuusleikkaukset merkitsevät eri asiaa pieni- ja suurituloisten kunnille. Saman loven kattamiseksi pienipalkkaisten kunnat joutuvat nostamaan veroprosenttiaan pahimmillaan kolme kertaa enemmän kuin äveriäämpien kunnat.

Avaamatta jää myös valtionosuuksien romahduttamisen taustalla oleva perinteinen valtapolitiikka. Pienille pohjoisen kunnille leikkaukset ovat raadollisempia kuin etelän isoille kaupungeille. Kun valtio leikkaa kunnilta, heikennetään käytännössä esimerkiksi koulutuksen tai terveydenhuollon tasa-arvoa. Kuten Jäätteenmäki sutkautti, valtiolla on valtion rahaa, kunnilla kuntien rahaa - ja kodeilla omaa rahaa. Nämä kaikki varat ovat kuitenkin yhteydessä toisiinsa. Tätä talouden terminologit eivät sano ääneen.

Kirjoitus on julkaistu Kemi-Torniolaisessa.