Välikysymys aluepolitiikasta

Viime kevään hallitusneuvotteluissa harvaanasuttujen alueiden osalta laitoin omankin toivoni perussuomalaisten varaan. Kokoomuksessa ei tunnetusti aluepolitiikkaa korkealle arvosteta.

Hallituksen keskeisimmät leikkaukset osuvat kuitenkin isosti maaseutukuntiin. Suurimmat leikkaukset tehdään sosiaali- ja terveyspalveluihin, mikä johtaa terveysasemien lakkauttamisiin ympäri maan. Oman terveysaseman menetystä kovempaa iskua on vaikea kuvitella ikääntyville seuduille.

Näkymää kasvuunkaan on vaikea hahmottaa.

Tiestö pitäisi saada iskuun, jotta kauemmaksi uskaltaisi investoida. Totuus on toinen. Kansanedustaja Pekka Aittakumpu sai vastikään Väylävirastolta arvion, jonka mukaan Suomen maanteiden korjausvelka kasvaa noin 500 miljoonalla eurolla vuoden 2027 loppuun mennessä.

Samoin Suomen kehityseroja tasaavia aluekehitysrahoja leikataan. Leikkaukset olisivat voineet olla vielä suurempia, mutta esteenä on ollut se, että aluerahoituksen suurista linjauksista päätetään EU:n tasolla. EU:n vahva asema koheesiopolitiikassa on suojellut aluepolitiikkaa nykyistä suuremmilta leikkauksilta.

Kaikkein vaikeinta on sulattaa sitä, että hallitus laiminlyö nykytilanteessa itäisen Suomen.

Itäistä Suomea uhkaa ikävä ja kova kierre. Venäjän aiheuttama tilanne osuu kipeimmin Suomen itäiseen osaan. Aiemmin kaupasta, teollisuudesta ja matkailusta elantonsa saanut Itä-Suomi kärsii idän kaupan ja kulun loppumisesta.

Samaan aikaan uudet teolliset investoinnit suuntautuvat vahvasti läntiseen Suomeen. Iso osa tästä johtuu sähköntuotannon esteestä, koko maan puolustukselle tärkeä Itä-Suomen tutkajärjestelmä ei ole mahdollistanut tuulivoiman rakentamista.

Ja mikä on hallituksen vastaus tilanteeseen: Länsi-Suomen kehittämiseen kohdennetaan hyvinkin rahaa, kiinnilyödyn rajan läheiseen Itä-Suomeen ei.

Hallituksen tulisi ryhdistäytyä. EU:n koheesiopolitiikan uusista linjoista neuvotellaan pian. Suomen tulee näissä neuvotteluissa nostaa vahvasti esille itäisen Suomen ja itärajan asia.

Työn on jo parlamentin puolella aloittanut europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen.

Maurin avaus uudesta ohjelmasta EU:n itäisille ulkorajamaakunnille on tervetullut, mutta ilman hallituksen tukea asia ei edisty.

Vertailukohtaa tarpeelle voi hakea Iso-Britannian eron myötä luodusta noin 5 miljardin euron Brexit-rahastosta, joka luotiin pehmentämään eron vaikutuksista eniten kärsineille alueille ja sektoreille manner-Euroopassa.

Itäraja on nyt käytännössä suljettu, eikä sitä varmasti tulla lähiaikoina avaamaan. Vaikutukset ovat pysyvämmät ja dramaattisemmat kuin mitä Iso-Britannian EU-ero aiheutti, siellähän tuli vain tullit, mutta raja pysyi siis tietenkin auki.

Itäisen Suomen kysymys on merkittävä koko EU:n kannalta. Tilanteen EU-maiden pisimmällä ulkorajalla luulisi herättävän kiinnostusta myös Suomen hallituksessa.