Vaalimainonta ei ole väärin

Monet politiikassa toimivat ihmiset ovat viime kuukausina huomanneet, että puolueosastojen lehti-ilmoituksiin vaaditaan kaikenlaisia selvityksiä rahoituksesta ja QR-koodien lisäämistä mainoksiin. Samoin useat sosiaalisen median alustat ovat kieltäneet poliittisia asioita koskevan maksullisen mainostamisen.

Tämä on herättänyt aiheellista ärtymystä ja kysymyksen, olemmeko me poliittiset toimijat jotain pahantekijöitä? Paikallisosaston, jonka taloutta pyöritetään yleensä pienillä jäsenmaksutuloilla ja käytännössä aktiivien talkootyöllä, varainkäytön selvittäminen tuntuu lähinnä pilanteolta.

Uusi EU-sääntely poliittisen mainonnan avoimuudesta tavoittelee tietysti oikeaa päämäärää – sitä, ettei EU:n ulkopuolelta vaikuteta epäasiallisesti täällä pidettäviin vaaleihin. Ei varsinkaan niin, että autoritäärisistä maista tuettaisiin vaaleissa ääripuolueita oikealta tai vasemmalta

Sääntely on hyvistä tavoitteistaan huolimatta kuitenkin aiheuttanut monenlaisia hankaluuksia. Puolueiden mainonnasta, vaikka kyse olisi alle 100 euroa maksavasta kokouskutsusta paikallislehdessä, tulee tehdä laajoja raportteja. Muuttuneeseen sääntelytilanteeseen liittyen monet kansainväliset sosiaalisen median toimijat, kuten Facebook, ovat viime aikoina rajoittaneet tai kokonaan estäneet poliittisen mainostamisen omissa järjestelmissään.

Kaiken keskellä on muistettava, että poliittiset puolueet ovat eurooppalaisen demokratian kivijalka. Monet kansalliset puolueet koostuvat pienistä paikallisosastoista, joiden toiminta perustuu ihmisten talkootyöhön. Tällaisia toimijoita ei tulisi kuormittaa turhalla byrokratialla. Demokratiassa puoluetoimintaa ei pitäisi nähdä lähtökohtaisesti jotenkin epäilyttävänä, vaan kannatettavana asiana. Eri puolueiden mainokset eivät ole jotain hämärähommia, vaan kansanvallan juhlaa. Toista on niissä maissa, joissa sallitaan vain yksi puolue tai näennäisoppositio.

EU tekisi nyt viisaasti, jos se seuraisi poliittisen mainonnan avoimuutta koskevan uuden EU-sääntelyn tosiasiallisia vaikutuksia vapaalle kansalaisyhteiskunnalle ja mahdollisia muutostarpeita. Samoin sitä, kuinka paljon EU:n ulkopuolelta tulevaa vaalivaikuttamista nämä uudet sääntelyt tosiasiallisesti pystyvät estämään? Tarpeeton byrokratia vain heikentää ihmisten luottamusta järjestelmään.