Työmarkkinoista sananen

Vaikka poliittisten lakkojen rajoitukset tulisivat voimaan piankin, syksyn TES-neuvottelut avaavat lakkokierteen uudelleen. Talouden nousu siirtyy ja vahingot kansantaloudelle ja työpaikoissa lasketaan miljardiluokassa.

Olen koko ajan sanonut, että hallituksella on kaikki oikeus antaa eduskunnalle haluamansa esitykset ilman minkäänlaista työmarkkinajärjestöjen hyväksyntää. Esityksistä myös vastuun kantaa maan hallitus, samoin kuin niiden seurauksista.

Ay-liike ei tule asiassa peruuttamaan. Ei ole olemassa minkäänlaista näkymää hallituspohjaan, joka yhtä lailla veisi omasta tahdostaan läpi vastaavalla tavalla ay-liikkeen agendaa, kuin hallitus vie nyt työnantajan.

Mikäli seuraava hallituspohja olisi sinipunan varaan rakentuva, ei kokoomus tule peruuttamaan omista uudistuksistaan. Entinen työmiesten puolue perussuomalaiset tuntuu menneen kokoomuksesta oikealta ohi. En usko, että edes Keskusta, mikäli tästä nyt ylipäätään voimistuisi, suostuisi vasemmistolaiseen hallitukseen, jonka agendalla olisi uudistuksista peruuttaminen. Mitään puhtaasti vasemmistopuolueista koostuvaa hallitusta Suomeen ei onneksi lähimainkaan tulla muodostamaan.

Tässä tilanteessa ay-liikkeellä on motiivi kaikin keinoin painostaa nimenomaan nykyhallitusta, omien sanojensa mukaan elinkeinoelämän kautta. En itsekkään pidä siitä, että 7 000 hengen voimin saadaan Suomen vienti jäihin viikoiksi, mutta tämä motiivi ja jo nähdyt lakot ovat fakta, joka on syytä huomioida.

Mielestäni puhtaan loogisesti ajateltuna olisi järkevää yrittää löytää tietä ulos tilanteesta. Epäilemättä tämä edellyttäisi palkansaajien huomioimista. Mitään yrittämisessä ei menettäisi, hallitus yhä edelleen käyttäisi enemmistöhallituksen asemaansa ja vie uudistukset läpi lopulta juuri haluamassaan muodossa.

Voitettavaa olisi paljon. Tilanteen rauhoittaminen tulisi juuri oikeaan talouden kasvun näkökulmasta. Syksyn TES-neuvotteluihin lähdettäisiin huomattavasti ennustettavammalta pohjalta. Uudistusten yleinen hyväksyttävyys kasvaisi.

En suoraan sanottuna tiedä, mikä pelisilmän puute johti vajaa vuosi sitten lopputulemaan, jossa työntekijän asemaa ei edes silmälumeeksi yritetty parantaa. Ei sitten yhden yhtä kohtaa. Uudistuksen olisi voinut rakentaa kohtalaisen vähällä huomattavasti tasapainoisemmaksi.

Jo lähtökohtaisesti yksipuolisesti rakennetun agendan lisäksi hallitus on pitkin vuotta omin teoin ja sanoin kärjistänyt tilannetta. Tästä on tehty tarkoituksella arvovaltakysymys. Puheet ay-mafiasta ja (ainakin toistaiseksi) laillisen lakko-oikeuden käytön demonisointi eivät tee keskusteluyhteyden avaamista piiruakaan helpommaksi.

Ja loppuun varmuuden vuoksi. Mielestäni tarve työelämälainsäädännön uudistamiselle on selvä ja Keskusta tukee monia näistä uudistuksista.

Suomi ei ole edelleenkään sopeutunut devalvaatioiden jälkeiseen aikaan. Emme ole pärjänneet kansainvälisillä markkinoilla, ainakaan tavalla joka mahdollistaisi nykyisen kaltaisen julkisen sektorin rahoittamisen.

Liian heikko kasvu näkyy kaikkialla: Suomen julkinen talous velkaantuu kestämättömällä tavalla, ja myös suomalaisten oman varallisuuden kasvu on jäänyt merkittävästi muista pohjoismaista. Muiden pohjoismaiden tavoin Suomen tulisi kyetä uudistamaan työmarkkinoitaan. Suomen etenkin, koska olemme yhteisvaluutta eurossa.

Kyse on nyt tavasta, jolla tämä tehdään. Eikö kannattaisi edes yrittää pienemmän riesan tietä, jos hyöty onnistumisesta tiedetään suureksi. Esteenä yrittämiselle taitaa olla lähinnä kirosana nimeltä arvovalta.