Turvapaikkajärjestelmää koskevia äänestyksiä

Strasbourgin täysistunnossa on äänestetty kahdesta turvapaikkajärjestelmään liittyvästä esityksestä. Äänestin parlamentin enemmistön tavoin komission esittämien tiukennusten puolesta. Kuvassa istun täysistuntosalissa äänestyksen aikana omalla paikallani numero 570.

Käsittelyn perustana oli kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietintö. Myös Suomen eduskunnan hallintovaliokunta on viime syksynä ottanut kantaa komission ehdotukseen turvallisen kolmannen maan käsitteen soveltamisen muuttamisesta, ja lähes kaikkien puolueiden edustajat ovat suhtautuneet asiaan ainakin lähtökohtaisesti myönteisesti. (HaVL 18/2025)

Pidän tärkeänä, että pidämme kiinni ihmisoikeuksista ja kansainvälisestä oikeudesta, mutta samalla on myönnettävä, että turvapaikkajärjestelmässä on ongelmia ja sitä on käytetty myös siirtolaisuuden väylänä. Jäsenvaltiot tarvitsevat keinoja turvapaikkamenettelyiden hoitamiseksi tehokkaammin. Esitys lisää myös jäsenmaiden omaa päätösvaltaa siihen, miten he suhtautuvat ns. yhteyskriteeriin (hakijan ja turvalliseksi katsotun maan välinen yhteys) omista lähtökohdistaan käsin. Esityksen tarkoituksena on myös nopeuttaa käsittelyjä ja lopettaa menettely, jolla eräisiin päätöksiin kohdistuva muutoksenhaku keskeyttää automaattisesti maasta poistamisen. Hakijalla on edelleen oikeus pyytää lykkäämistä tuomioistuimessa, mutta pitkittyneitä oikeudenkäyntejä ja menettelyjä, joilla on vain tarkoitus pitkittää palauttamista ilman uskottavia perusteita, halutaan karsia.

Haluan kiinnittää huomion äänestysjakaumiin näitä kahta asiaa koskevissa äänestyksissä. Äänestystuloksethan merkitään täällä yleensä pöytäkirjaan, ellei kyse ole esim. ns. kädennostoäänestyksistä, joilla osa asioista ratkaistaan. Nämä asiat olivat sellaisia, että niiden äänestysjakaumat merkittiin ylös.

Nykyään melko usein, etenkin ärhäköissä somekeskusteluissa, näkee masinoituja väitteitä, kuinka Keskusta on nykyään osa "punavihreää blokkia". Tätä harrastavat erityisesti perussuomalaiset, mutta joskus myös kokoomuslaiset. Todellisuudessahan olemme tehneet jo 1930-luvulta lähtien niin punamulta- kuin porvariyhteistyötä hallituksissa sen mukaan, mitä kansan vaaleissa antama kannatus ja kulloinkin muodostetut hallitusohjelmat ovat mahdollistaneet.

Täällä parlamentissakin olen äänestänyt, asiasta riippuen, hyvinkin vaihtelevien enemmistöjen tai vähemmistöjen mukana. Myönnän toki, että syvempi yhteistyö parlamentin äärimmäisten laitojen (sekä vasemman että oikean) kanssa ei erityisemmin innosta, koska täällä ääripäät ovat todella jyrkkiä, siis paljon jyrkempiä kuin vaikka Suomen Eduskunnassa.

Joka tapauksessa näissä kysymyksissä Keskustan molemmat mepit äänestivät komission esitysten puolesta ja parlamentin enemmistön mukana. Turvallisten maiden listaa koskevassa äänestyksessä äänet jakautuivat 408 puolesta, 184 vastaan, 60 tyhjää. Suomalaisista mepeistä puolesta äänestivät Keskustan meppien lisäksi myös SDP:n ja PS:n sekä osa Kokoomuksen mepeistä, vastaan äänestivät Vasemmistoliiton ja Vihreiden mepit. Turvallisen kolmannen maan käsitettä koskeva esitys meni läpi äänin 396 puolesta, 226 vastaan, 30 tyhjää. Suomalaisista mepeistä tässä puolesta äänestivät Keskustan meppien lisäksi ainoastaan osa Kokoomuksen mepeistä ja PS:n meppi. (Laitan kommentteihin linkin, josta löytyvät kaikki äänestykset.)

Rajalinjat siis elävät asiasta riippuen - ja täällä myös meidän suomalaisten meppien kesken tulee erilaisia jakautumia eri äänestyksissä. Silti on tärkeää pystyä hyvään yhteistyöhön kaikkien kanssa, sillä kohta voikin tulla sellainen asia, jossa löydät yhteistä pohjaa ja tarvitset tukea sellaiselta meppikollegalta, jonka kanssa olet ollut toisessa äänestyksessä aivan eri mieltä.