Terveisiä Pariisista!

Terveisiä Pariisista!

En ole täällä toki huvimatkalla, mutta sain ihailla upeaa rakennustaidetta Élysée-palatsissa. Tosin mieleeni tuli kaiken loiston keskellä, että eipä ole ihme, että vallankumous tapahtui; kuningas Ludvig XV:han hankki palatsin aikanaan Pompadourin markiisittarelle. No, yhtä kaikki, nykyäänhän palatsi toimii Ranskan presidentin virka-asuntona, ja olin paikalla mukana Renew Europe -ryhmän edustajana. Presidentti Macron kutsui meidät tänne vastaanotolle, missä hän käytti puheenvuoron Ranskan ajankohtaisista asioista, ja myös Euroopan nykyisestä tilanteesta ja tulevaisuudennäkymistä.

Minullakin oli tilaisuus jutella lyhyesti presidentin kanssa – ja kutsua hänet käymään Lapissa! (Hän ei kylläkään antanut lupausta vastata kutsuun.)

Ranska on sisäpoliittisesti melkoisessa käymistilassa. Ainahan Ranskassa on kuohunut, ja kansa lähtee helposti kaduille, mutta puoluekenttä on elänyt täällä viime vuosina poikkeuksellisen voimakkaasti. Myös presidentti Macronin perustama puolue on muuttanut muotoaan ja nimeäänkin useita kertoja. Nykyinen hallitus on keskiryhmien muodostama vähemmistöhallitus, joka pysyy jotenkin vallassa, kun sosialistipuolue joutuu vastenmielisesti tukemaan sitä estääkseen laitaoikeiston valtaannousun.

Moni muistelee Yhdysvaltain presidentti Obamaa nyt kaiholla, mutta toisaalta on sanottu, että ilman Obamaa ei olisi tullut Trumpia. Tällä tarkoitetaan sitä, että niitä syitä, jotka johtivat Trumpin valtaan, ei otettu aikaisemmin riittävän vakavasti. Mietin tätä nyt täällä Ranskassa, kun Marine Le Pen johtaa presidentinvaalien gallupeissa. Ja toisella sijalla on Ranskan laitimmaisen vasemmiston vanha keulakuva Jean-Luc Mélenchon. Siinäpä onkin monella pohtimista, että miten toisella kierroksella äänestää, jos tämä uhkakuva toteutuu!

Presidentti Macron on epäilemättä karismaattinen hahmo ja vaikuttava puhuja, joka on vilpittömästi halunnut tehdä parhaansa kotimaansa hyväksi. Monet suomalaiset ovat lukeneet edesmenneen toimittaja Helena Petäistön kirjoituksia hänestä. Mutta millainen tulee olemaan hänen poliittinen perintönsä?

Brexitin jälkeen Saksa ja Ranska ovat pyrkineet syventämään EU:n integraatiota. Vastauksena erilaisiin, sinänsä ratkaisua kaipaaviin ongelmiin, on esitetty yhteisvelkoja ja uusia, tiiviimpiä rakenteita. Tämä on yksi monista syistä, jotka iskivät vastaan Saksi-Anhaltin osavaltiovaaleissa, ja voivat näkyä myös täällä Ranskassa ensi keväänä.