Tengeliönjoen kalatiet

Viime viikolla uutisoitiin Tengeliönjoen kalateiden avaamisesta Ylitorniossa. Asialle toi erityistä huomiota korkean tason edustus, kun Ruotsin kuningas saapui vihkimään kalatietä suomalaisten ministerien kanssa ja päästämään taimenia veteen säännöstelypadon yläpuolelle. Tengeliönjokihan laskee Aavasaksan kohdalla Suomen ja Ruotsin väliseen rajajokeen, Tornionjokeen. Suomella ja Ruotsissa on ollut pitkään meneillään yhteinen vesistönkunnostushanke, joka on suurin koko Euroopassa ja osittain myös EU:n rahoittama. Taustalla ovat paikalliset toimijat, jotka ovat tehneet sinnikästä työtä kalateiden rakentamiseksi.

Jokiluontoa ei ole tietenkään aikanaan ilkeyttään muutettu, vaan suomalainen metsäteollisuus tarvitsi jokia uiton tarpeisiin ja sotien jälkeen maa tarvitsi omaa energiantuotantoa. Tuolloin koskien perkaaminen ja vesivoimalaitosten rakentaminen merkitsi kuitenkin samalla suurta vaikutusta luontoon ja alueen ihmisten elämään.

Vaellusesteiden poistaminen ei sellaisenaan tarkoita sitä, että kalat uivat entisille paikoille lisääntymään sadan vuoden tauon jälkeen. On arveltu, että vaelluskalakantojen paluu jokeen voi kestää vuosikymmeniä. Kalateiden avaamisen lisäksi oleellinen kysymys on se, kuinka paljon esimerkiksi lohia kalastetaan Itämerellä, mitä olen EU-parlamentissakin tuonut voimakkaasti esiin.

Toivottavasti nyt ollaan kuitenkin jälleen askeleen lähempänä sitä, että uusia vaelluskalakantoja saadaan palaamaan Pohjois-Suomen jokiin.