Tarvitsemmeko uusia veroja?

Koronan aikana luotu EU:n elpymis- ja palautumistukiväline (RRF) on EU:n elpymisvälineen (Next Generation EU) suurin ohjelma. Sen lainakustannukset on maksettava takaisin vuodesta 2028 eteenpäin. Takaisinmaksu tekee komission arvion mukaan 25–30 miljardin euron vuotuisen loven EU:n budjettiin.

Jo aiemmin keskusteluissa on noussut esille EU:n uusien omien varojen käyttöönotto, jotta EU voisi monipuolistaa ja uudistaa talousarvionsa tulonlähteitä, mutta jäsenmaiden kesken ei ole löydetty yksimielisyyttä niiden sisällöstä.

Nykyisin EU:n omat varat muodostuvat perinteisistä omista varoista eli nykyisin käytännössä EU:n ulkorajoilla perittävistä tulleista, arvonlisäveropohjaan perustuvasta maksusta, kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen perustuvasta maksusta ja bruttokansantuloon perustuvasta maksusta.

Komissio on ehdottanut jo aiemmin omia varoja koskevan päätöksen muuttamista siten, että 25 prosenttia EU:n päästökaupan tuloista ja 75 prosenttia hiilirajamekanismin avulla saatavista tuloista ohjataan EU:n talousarvioon. Lisäksi komissio on ehdottanut, että otetaan käyttöön uusi omien varojen lähde, joka vastaa 15:tä prosenttia EU:n jäsenvaltioille kansainvälisen verokehyksen uudistamista koskevan sopimuksen mukaisesti kohdennettavasta osuudesta suurimpien ja kannattavimpien monikansallisten yritysten jäännösvoitoista.

Nyt Euroopan komission kerrotaan valmistelevan (HS 14.7.2025) suuryrityksille uutta EU-veroa, joka kohdistuisi yli 50 miljoonan euron liikevaihtoa tekeviin yrityksiin. Tuotot olisi tarkoitus käyttää juuri EU:n elpymispaketin lainojen takaisinmaksuun vuodesta 2028 alkaen.

Vero määräytyisi yrityksen liikevaihdon mukaan ja kiristyisi asteittain niin, että kovinta veroa maksaisivat yli 750 miljoonan euron liikevaihtoa tekevät yritykset. Vero kohdistuisi myös EU:ssa toimiviin ulkomaisiin yrityksiin.

Komissio ehdottaa myös elektroniikkajäte- ja tupakkaveroja sekä päästökauppa- ja tullitulojen ohjaamista EU-budjettiin. Komissio haluaisi myös nostaa EU:n muovijäteveroa.

On epäselvää, sisältyykö osa näistä aloitteista jo aiemmin tehtyihin ehdotuksiin. Neuvottelut EU:n uudesta monivuotiseen budjetista vuosille 2028–2034 alkavat keskiviikkona.

Huomioiden eurooppalainen kilpailukyky ja Trumpin määräämät tuontitullit sekä Suomen julkisen talouden tilanne, Suomi tuskin voi tukea ainakaan kaikkia näitä aloitteita. Esimerkiksi EU:n budjettiin ohjattavat nykyistä suuremmat päästökauppatulot olisivat poissa kansallisesta budjetista ja kasvattaisivat siten osaltaan Suomen budjettialijäämää entisestään.

Lisäksi on hyvä pohtia, kuinka paljon eurooppalaista kilpailukykyä tällainen uusi vero palvelisi. USA varmasti ainakin olisi tyytyväinen, kun sääntelyn lisäksi myös verottaisimme kansainvälisiä yrityksiä uudella verolla.

Se, että komissio esittäisi unionin budjetin pienentämisestä tai jäädyttämistä, olisi todella reipasta, mutta tämänkaltainen budjettikuri kaikkien uusien menopaineiden ohella on valitettavasti toiveajattelua.