5.4.2011

Tarvitsemme Kerttu Saalastin henkeä

Maalaisliitto-Keskustan vaikutus monissa Suomen historian vaiheissa on ollut suorastaan ratkaiseva. Se on tehnyt rakentavaa työtä demokratian puolesta vuorollaan niin kuningasvaltaa, fasismia kuin kommunismiakin vastaan. Keskustan riveistä on noussut myös useita huomattavia suomalaisia valtiomiehiä ja ajattelijoita, Santeri Alkio, Kyösti Kallio, Urho Kekkonen ja Johannes Virolainen muun muassa.

Olen monesti sanonut, että emme enää elä talonpoikaisyhteiskunnassa, mutta sen talonpoikaisyhteisön arvot, yhteisöllisyys, toisista huolehtiminen jne. ovat edelleen tärkeitä, oikeastaan vieläkin tarpeellisempia kuin silloin ennen.

Tietenkään ei pidä haikalla liikaa mennyttä, mutta siitä on otettava opiksi. Vaikka yhteiskunta on toinen, niin ihminen on pohjimmiltaan sama. Siksi entisten aikojen poliittisista toimijoista voi oppia paljon. Varsinkin niistä ihmisistä, joiden johdolla rakennettiin sellaista Suomea, jossa jokainen ihminen oli yhtä arvokas - asuipa haja-asutusalueella tai pääkaupungissa. On surullista, että siitä arvopohjasta on niin paljon luovuttu.

Yksi sellainen henkilö, jonka yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kannattaisi ottaa oppia, on opetusneuvos Kerttu Saalasti (1907-95). Kampanjani puitteissa järjestettiin jokin aika sitten Kerttu Saalasti -ilta, johon osallistui Saalastin elämäkerran kirjoittanut entinen kulttuuriministerimme Tytti Isohookana-Asunmaa. Kerttu Saalasti oli maatilan emäntä ja suuren perheen äiti, joka toimi aikanaan pitkään kansanedustajana ja opetusministerinä. Hänen ansioihinsa luetaan mm. Oulun yliopiston perustaminen ja saman hengen tuotosta on myös Lapin yliopiston synty.

Sotien jälkeen haluttiin, että kaikkialla maassa on mahdollista saada korkeakouluopetusta. Se oli poliittisen tahdon tulos. Nyt tuntuu, että katse on etupäässä etelän yliopistoissa ja pärjätköön muut miten pärjäävät. Kajaanin opettajankoulutusyksikkökin lopetettiin. Eli ollaan palaamassa samanlaiseen aikaan kuin mitä elettiin ennen kuin Kerttu Saalasti ja Johannes Virolainen alkoivat vaikuttaa suomalaisessa sivistyspolitiikassa. Ei keskittämispolitiikka on mikään moderni keksintö. Se on taantumuksen tuote. Nykyään kuulee sanottavan, ettei korkeakoulupolitiikassa saa huomioida vain aluepoliittisia tekijöitä, mutta vähitellen alkaa tuntua siltä, että niitä ei huomioida ensinkään.

Kerttu Saalasti toimi myös sosiaalipolitiikan alalla. Hänen pitkäaikaisena tavoitteenaan oli naisten kotona tekemän työn arvostuksen nostaminen ja äidinpalkka, joka toteutuikin aikanaan kotihoidontuen muodossa. Kerttu Saalasti oli myös niin sanottu siltarumpupoliitikko. Hän ajoi uutterasti oman vaalipiirinsä asioita ja pyrki saamaan sinne uutta työllisyyttä. Kerrotaan, että kotiseudulleen tulevaa Hituran kaivosta hän ajoi jopa sanomalla silmäätekeviä kätellessään “Hitura, Hitura” oman nimensä sijaan. “Kotiinpäin vetoa” oman vaalipiirin puolesta kansanedustajan pitääkin tehdä. Jopa sen uhalla, että joutuu pääkaupunkilaisten epäsuosioon. Tietenkin pitää toimia rakentavasti niin, että tuloksia voi syntyä. Pelkkä huutelu ja mielenosoittelu ei siihen johda. Kerttu Saalasti tiesi tämän.

Kerttu Saalastia pidettiin konservatiivina, mutta toisaalta hän oli aika radikaali. Hänellä oli myös kykyjä ennakoida asioiden kehitystä vuosikymmenten päähän. Mielenkiintoista on ollut huomata, miten Saalasti jo 1970-luvulla puhui Pohjois-Suomen matkailun puolesta ja varoitti meitä kehittämästä sitä “suuren maailman” turistirysien suuntaan. Puhdas luonto, rauha ja hiljaisuus ovat matkailuvalttejamme. Tähän kannattaisi satsata markkinoissa vielä nykyistä enemmän.

Politiikassa joudutaan tekemään kompromisseja. Ei Kerttu Saalastikaan saanut läpi läheskään kaikkia tavoitteitaan. Epäilemättä hän joutui monesti olemaan mukana sellaisessa, joka oli hänelle epämiellyttävää. Mutta vaikka hän teki kompromisseja asioista, hän ei tehnyt kompromisseja arvoistaan. Hän tunnusti tosiasiat, poliittiset voimasuhteet ja kunnioitti varsinkin sitä , että demokratiassa eri mieltä oleminen kuuluu pelin henkeen. Silti hän muisti omat käsityksensä oikeasta ja väärästä. On eri asia ymmärtää ja hyväksyä. Juuri se, että Kerttu Saalastin aatteellisuus pysyi kirkkaana, kantavana voimana poliittisista realiteeteista huolimatta, nostaa Kerttu Saalastin kaikille poliitikoille kelpaavaksi esimerkiksi. Sellaisillekin, jotka eivät kaikessa ole samaa mieltä Kertun kanssa.

Mielipide: Terveysasema joka kunnassa ja kaksi keskussairaalaa 

24.6.2021

Lapin Kansan toimittaja Armi Auvinen kirjoitti uutisanalyysissaan 22.06. Lapin maakunnan kahdesta keskussairaalasta. Lapin maakuntalehdeltä voisi toivoa ja olettaa maakunnallista näkemystä.

 

Länsi-Pohjan keskussairaala on aivan yhtä paljon Lapin maakuntaa kuin Lapin keskussairaala tai Muonion ja Ivalon terveyskeskukset, jotka toimittaja jostain syystä asetti vastakkain nimenomaan Kemin keskussairaalan kanssa. 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Lapin Kansassa 24.6.2021 

Lue lisää
Vaalilehti: Äänestä Vahvan tornion puolesta

13.6.2021

Tervetuloa tutustumaan vaalilehteeni!

Äänestä vahvan Tornion puolesta

Rajakaupunki on rikkautta

Toimivat peruspalvelut

Hyvät yhteydet

 

Olen ehdolla kuntavaaleissa numerolla 74.

 

Ennakkoäänestys 26.5.-8.6.2021
Varsinainen vaalipäivä 13.6.2021

Lue lisää
Kuntavaaliteemani

12.6.2021

Rajakaupunki on rikkautta, toimivat peruspalvelut ja hyvät yhteydet. Lue lisää ajatuksistani!

Lue lisää
Kolumni: Koronaväsymys painaa

11.3.2021

Tällä viikolla tuli jälleen voimaan kolmen viikon poikkeukselliset rajoitustoimet. Suomi on vuoden jälkeen ajautunut taas poikkeusoloihin ja ravintolat on laitettu kiinni elinkeinovapautta rajoittamalla. Se on ollut vaikeaa, mutta välttämätöntä. 

 

Myös Lapin ravintolat menivät kiinni, vaikka jokaisessa kunnassa ei olekaan yhtä huono tilanne koronan kanssa. Lapin koronavirustartunnat ovat pysyneet nyt hyvin hallinnassa. Etenkin Länsi-Lapin tilanteeseen eniten lienee vaikuttanut Ruotsin tiukentunut rajakontrolli. Ruotsiin ei pääse ilman koronatodistusta ja Suomeen tultaessa ohjataan testiin.


Kirjoitus on julkaistu alunperin Meän Torniolaaksossa 10.3.2021.

Lue lisää
Suomen metsäteollisuushistorian kaikkien aikojen suurin investointi Suomeen

11.2.2021

Kemiin investoidaan 1,6 miljardia euron biotuotetehtaaseen.

Lue lisää
Työtä kotiseudun hyväksi - olen ehdolla kuntavaaleissa

1.2.2021

Jo ennen kuin tulin mukaan politiikkaan, olin torniolainen. Ja jos joskus poliittinen toimintani päättyisi, niin kotini olisi silloinkin Torniossa. Täällä ovat sukujuureni, täällä olen saanut elää ja asua, vaikka viime vuosina olenkin viettänyt osan ajastani kansanedustajan tehtävien vuoksi Helsingissä. 

Jos toimintani Tornion kaupunginvaltuustossa voi edistää kotikaupunkini ja sen ihmisten etua ja kehitystä, niin olen velvollinen asettumaan ehdokkaaksi. Enkä ainoastaan velvollinen, vaan teen sen sydämen palosta.

Olen siis ehdolla tulevissa huhtikuun kuntavaaleissa. Haluan tehdä työtä minut kasvattaneen kotiseudun hyväksi, jos torniolaiset antavat minulle vaaleissa luottamuksen. Ratkaisu on jälleen äänestäjien käsissä.

Lue lisää

Katrista matkan varrella sanottua

"Pitää katsoa tulevaisuuteen. Puolueen on uudistuttava vastaamaan tämänpäivän haasteisiin. Siksi uusia avauksia tekevä, yhteistyökykyinen, kuunteleva ja kansainvälisyyteen kasvanut Katri Kulmuni on ehdokkaani Keskustan puheenjohtajaksi."

Viitamäki Irma-Liisa Viitamäki Irma-Liisa
» Lue lisää kommentteja Katrista