4.11.2015

Suoraan kansainvälisille kentille

Finnair teki ensimmäistä kertaa aikoihin ylijäämäisen osavuosikatsauksen. Koko vuoden tuloksen arvioidaan olevan nollan tietämillä. Se on saavutus firmalle, joka on vuodesta toiseen rämpinyt alijäämällä. Tästä hyvästä uutisesta huolimatta perjantai-iltani myös pilasi Finnair. Ei sillä, että lento olisi ollut myöhässä, vaan sillä, mitä Finnairin toimitusjohtaja uutisen yhteydessä televisiossa totesti. Käytännössä toimitusjohtaja ilmoitti haluavansa eroon alle 100 000 matkustajan kentistä. Kemi-Tornio on yksi näistä.

Suomi on tippunut totaalisesti kelkasta tarjotakseen halpalentoyhtiöille mahdollisuuksia operoida Suomesta suoraan kansainvälisille kentille. Halpalentoyhtiöiden läpimurto on perustunut hieman toisenlaiseen toimintaan, kuin mille kansalliset lentoyhtiöt ovat toimintansa rakentaneet. Kansalliset lentoyhtiöt pitävät kiinni omastaan. Suomen ilmatilassa kotimaisia matkustajia lennättää 80 prosenttisesti sinivalkoiset siivet. Muissa maissa kotimaan liikenteen osuus kansallisilla lentoyhtiöllä on noin puolet tuosta.

Lentoliikenne on kasvuala. Se porhaltaa noin 5% vauhdilla vuosittain eteenpäin. Suomessa lentoliikenne kasvaa ainoastaan 2,4% vuodessa. Vertailtaessa naapureihimme Ruotsiin ja Norjaan tilanne tulee selvästi esiin. Norjassa viimeisen 15 vuoden aikana matkustajamäärät ovat kasvaneet lähes 11 miljoonalla reissaajalla. Ruotsissa melken 5 miljoonaa matkustajaa on tullut lisää samassa ajassa. Suomessa kasvuluku on ollut vain 200 000 uutta matkalaista.

Muissa pohjoismaissa on ymmärretty lentokenttien kansantaloudellinen vaikutus. Lentoliikennestrategiassa kuviteltiin saavutettavan säästöjä, jos maakuntakenttiä laitetaan kylmäksi. Laskelmista oli unohtunut aluetaloudelliset vaikutukset. 2/3 Suomen bruttokansantuotteesta tulee Uudenmaan ulkopuolelta. Se on vientiä ja matkailua. Jos ei ole lentokenttiä, joilta bisnestä tehdä ei BKT porskuta. On laskettu, että 10% kasvu lentoliikenteeseen kasvattaisi BKT:a Suomessa 0,5%.

Lentoliikennestrategia lähtee siitä, että Helsinki-Vantaan ja maakuntakenttien välillä pitää olla säännöllistä reittiliikennettä. Näinkin, mutta lisänä pitäisi olla myös suoria kansainvälisiä yhteyksiä Eurooppaan. Tämä on Lapin matkailulle ja teollisuudelle todella suuri kysymys.

Finnairille toteaisin lopuksi, että ei ole reilua puhua 100 000 matkustajasta, kun se ei ole edes teoreettisesti nyt mahdollinen. Potkurikoneen kyytiin mahtuu 68 matkustajaa. Vuoroja on kaksi suuntansa päivässä ja viikonloppuisin yksi. Vaikka koneet olisivat joka päivä täynnä, ei matkustajia siltikään mahtuisi kyytiin 100 000. Jos tavoite halutaan saavuttaa, kannattaisi varmaan ensin mahdollistaa edes noin niin kuin teoriassa se, vaikkapa vuoroja lisäämällä.

 

Kirjoitus on julkaistu kolumnina Kemi-Tornio-kaupunkilehdessä 4.11.2015