Suomenmaa: Kulmuni on eduskuntaan valmiimpi kuin koskaan

Huoli maakunnan tulevaisuudesta ja vahva halu ajaa Lapin etua.

Siinä lyhykäisyydessään syy, miksi Katri Kulmuni haluaisi tulla valituksi eduskuntavaaleissa 2015.

Paikka Arkadianmäellä oli jo lähellä, kun Kulmuni kampanjoi tietään kansanedustajaksi vuonna 2011.

– Lohi ui ohi, Kulmuni naurahtaa ja viittaa rovaniemeläiseen kansanedustajaan Markus Loheen.

HÄN myöntää, että tuolloin rannalle jäänti harmitti, mutta ei enää.

Viimeiset neljä vuotta ovat olleet hänelle antoisat.

Niihin on mahtunut opintoja ja tutkinto pietarilaisesta yliopistosta. Lisäksi gradu Lapin yliopistosta on hyväksymistä vaille valmiina.

Myös politiikasta Kulmuni on kerryttänyt lisäkokemusta. Kunnallisvaaleista nuori nainen ponnahti suoraan Tornion kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi.

Omien sanojensa mukaan hän on kansanedustajan tehtävään nyt valmiimpi kuin koskaan.

Kerättyä tietoa ja taitoa voi hyödyntää valtakunnallisesti – pohjoisen ääntä unohtamatta.

– Valtakunnan politiikka on tällä hetkellä pääkaupunkiseutukeskeistä. Etelä sanelee liikaa pohjoisen tekemisiä.

Olemmeko tehneet riittävästi hajautetun yhteiskunnan puolesta?

Kansanedustajaehdokas Katri Kulmuni (kesk.)

KANSANEDUSTAJAEHDOKAS pohtii, onko keskustakin menettänyt viime vuosina teräänsä työssään haja-asutusalueiden hyväksi.

– Olemmeko tehneet riittävästi hajautetun yhteiskunnan puolesta, puolustaneet riittävästi alueita ja pyrkineet kehittämään niitä?

Kulmunin mielestä puolue ei ole pystynyt riittävän selvästi kertomaan keskittämisen aiheuttamista haittapuolista.

– Suurissa kaupungeissa on etenkin keskittymisestä johtuvia haasteita, ja ne poikkeavat pohjoisen tai muiden syrjäseutujen ongelmista.

KULMUNIN mukaan keskusta on haluttu nähdä säilyttäjän, mutta myös uudistajan roolissa.

– Jossakin vaiheessa uudistamisesta on kuitenkin tullut keskittämistä.

Sote- ja kuntauudistus vaativat hänen mukaansa keskustalta uudenlaista ryhdistäytymistä.

– Elämisen edellytykset pitää pystyä säilyttämään kaikkialla. Palveluja on kehitettävä. Muutama kiertävä bussi sinne tänne ei kuitenkaan riitä.

SANOMATTAKIN lienee selvää, että myös nuoren naisen vaaliteemat kumpuavat Lapin luonnosta, sen arvoista ja pohjoisen elämän haasteista.

– Luonnonvaroista voi hyötyä koko kansakunta, mutta meidät jätetään tänne alueille heitteille.

Kulmuni painottaa, että valtiolla täytyy Lapin luonnonvarojen hyödyntämisen ohella olla myös velvoitteita.

– Se ei voi olla vain omistajapolitiikkaa, jolla tahkotaan mahdollisimman suurta voittoa. Siihen liittyy aina myös huolehtiminen alueen sosiaalisista ja ympäristöasioista.

Luonnonvaroista voi hyötyä koko kansakunta, mutta meidät jätetään tänne alueille heitteille.

Kansanedustajaehdokas Katri Kulmuni (kesk.)

JA JOS puhutaan pohjoisesta, on puhuttava myös rajaseudusta.

– Suomessa kansainvälisyydestä puhuttaessa tarkoitetaan yleensä kauppaa ja toimintaa Helsingistä etelään päin. Meillä kansainvälisyys suuntautuu Ruotsiin, Norjaan ja Venäjälle, Kulmuni muistuttaa.

Torniojokilaakso on hänen mukaansa yhtenäistä aluetta, jossa ihmiset liikkuvat vilkkaasti rajojen yli.

– Silti liiketoiminnassa on vieläkin paljon käytännön esteitä, jotka tuottavat yrittäjille hankaluuksia. Esimerkiksi rekkojen painorajoitusten kanssa on ollut ongelmia.

ALUEEN asukkaat ovat tottuneet myös lukuisiin muihin käytännön ongelmiin.

– Jos esimerkiksi opiskelet ammattikoulussa Kolarissa, et voi työskennellä oppisopimuksella Pajalassa.

Kulmuni ei voi ymmärtää, miten kahdessa samankaltaisessa EU-maassa voi olla tyystin erilaiset säännökset.

NUOREN ehdokkaan mukaan Ruotsissa ja Norjassa pohjoista arvostetaan, toisin kuin Suomessa.

Esimerkiksi Ruotsin pohjoisimman maakunnan väkiluku kasvoi viime vuonna.

Sama kehitys on näkyvissä myös Pohjois-Norjassa. Samaa ei voi sanoa kotimaasta, jossa väki valuu pakotettuna virtana pois Lapin perukoilta.

– Suomessa keskustelu arktisuudesta on kiva strateginen linjaus, joka näkyy korulauseissa ja juhlapuheissa. Käytännössä ei tehdä sellaisia politiikkatekoja, jotka edistäisivät Pohjois-Suomen vaikuttavuuden kasvua.

Kulmunin mukaan panostuksia pohjoiseen kaivataan kipeästi. Esimerkiksi taistelu lentokenttien säilyttämisestä on iänikuinen ongelma.

– Ruotsissa on tehty valtavat julkiset raideinvestoinnit. Siellä nähdään, että pohjoisesta on muutakin kuin geopoliittista hyötyä. Lisäksi siellä on isoja valtionyhtiöitä.

Satu Itkonen

Suomenmaa