Suomen velkataso erkaantuu Ruotsista

Minua on jo pidemmän aikaa vaivannut Suomessa käytävä julkinen keskustelu taloutemme suunnasta. Koronapandemia ja Venäjän aloittama Ukrainan järkyttävä sota ovat lisänneet velkaamme huomattavasti.

Korona ja Ukrainan sota vaikuttavat kuitenkin myös muihin maihin. Lähimmillä naapureillamme kuten Ruotsilla ja Tanskalla ei kuitenkaan näytä olevan edessä samanlaista velkaantumista kuin Suomella.

Suomen julkinen velka nousee yli 70 prosentin, kun länsinaapurissamme se tulee seuraavien vuosien aikana jopa laskemaan alle 30 prosentin. Ruotsissa on ollut niin koronatukia kuin myös lisäpanostuksia puolustukseen.

Mistä johtuu, että Ruotsi ei vain palaa tasapainoisiin budjetteihin, vaan tekee jopa ylijäämää? Ylijäämä on hieman ennakoitua pienempi, mutta silti Ruotsin valtio painaa Suomesta katsottuna jo valmiiksi matalaa velkasuhdetta yhä alemmas.

Ruotsin talous oli vaikeuksissa 90-luvulla ja velkasuhde oli yli 70 prosenttia. Pitkäjänteisellä työllä julkista velkaa saatiin pienennettyä. Tämä on hämmästyttävä tulos, jonka avain on ollut työmarkkinauudistukset ja työllisyyden nosto. Myös menot on pidetty kurissa.

Matalien korkojen aikana valtion velkaantumisen vaarallisuus on monen päättäjän mielistä unohtunut. Kysyin kerran eräältä kokeneelta demarikansanedustajalta, miten ihmeessä he pystyivät 90-luvulla tekemään taloutta tasapainottavia budjetteja. Hän muistutti valtionlainojen koroista, jotka olivat tuolloin varsin suuri menoerä valtion talousarviossa. Kansanedustajat eivät halunneet vuosittain käsitellä muhkeita korkomenoja, joten velkaantuminen piti taittaa.

Nykyistä hallitusohjelmaa tehtäessä ajateltiin, että ensi vuonna julkinen talous olisi tasapainossa. Tavoitteeseen on seitsemän miljardin matka eikä se ole enää koronasta tai sodasta johtuva poikkeus. Seitsemän miljardin euron alijäämä koskee nimittäin jokaista vuotta aina 2026 asti.

Jos Suomi valitsee passiivisen polun, kun Ruotsi puskee julkista velkaansa alas, erkaantuvat maidemme taloudet toisistaan edelleen. Se ei olisi kannaltamme oikea linjana.