21.9.2022

Suomen jakaminen sähkön hinta-alueisiin palvelisi teollisuutta 

Venäjän hyökkäyssodan myötä Eurooppaan tullut energiakriisi on aloittanut keskustelun, pitäisikö myös Suomessa maa jakaa erilaisiin sähkön hinta-alueisiin. Näin on Norjassa ja Ruotsissa, jossa maiden pohjoisosissa on runsaasti sähköntuotantoa vesivoiman muodossa. Norja on jaettu viiteen alueeseen ja Ruotsi neljään. Suomessa koko maa on yhdessä hintaryhmässä.

 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Uusi Rovaniemi-lehdessä 21.9.2022.

Venäjän hyökkäyssodan myötä Eurooppaan tullut energiakriisi on aloittanut keskustelun, pitäisikö myös Suomessa maa jakaa erilaisiin sähkön hinta-alueisiin. Näin on Norjassa ja Ruotsissa, jossa maiden pohjoisosissa on runsaasti sähköntuotantoa vesivoiman muodossa. Norja on jaettu viiteen alueeseen ja Ruotsi neljään. Suomessa koko maa on yhdessä hintaryhmässä.

Kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen on ampunut alas kaikenlaiset pohdinnat Suomen jakamisesta useampaan hinta-alueeseen sähköverkon osalta. Kritiikki alueajattelua vastaan on se, että yleensä laajemmalla markkina-alueella hinta kuitenkin keskimäärin painuu kaikkinensa alhaisemmaksi. Lisäksi usein tuodaan esille, että esimerkiksi Ruotsin siirtoyhteydet pohjoisesta etelään eivät ole yhtä hyvässä kunnossa kuin Suomessa. Ruotsi on ilmeisesti tilannetta korjaamassa, mutta tämä vaatii valtavat panostukset siirtoyhteyksiin.

Jos Suomi olisi jaettu esimerkiksi kahteen sähkön hinta-alueeseen, saattaisi se tarkoittaa sitä, että pohjoisessa sähkön hinta merkittävästi laskisi ja maan eteläosissa jonkin verran kasvaisi. Edullinen sähkö kuitenkin houkuttelisi pohjoiseen teollisuusinvestointeja, mikä palvelee koko kansantaloutta. Nyt teollisuusinvestoinnit menevät Ruotsin pohjoisimpiin maakuntiin Suomen pohjoisosan sijaan. Pohjoisen halpa sähkö ei ole ensisijaisesti aluepoliittinen kysymys, vaan ennen kaikkea kansallinen teollisuuspoliittinen asia, mikä palvelee koko kansantaloutta.

Pohjois-Ruotsin valtavat vesivoimavarat yhdistettynä tuulivoimaan ovat mahdollistaneet maalle sähkön hinnan painumisen etenkin pohjoisessa matalaksi. Pohjois-Ruotsin isoista teollisuusinvestoinneista suurin osa selittynee nimenomaan tällä pohjoisen edullisella sähköllä. Pohjois-Ruotsiin on tulossa suuria akku-, teräs- ja kaivannaisteollisuuden investointeja. Miten Suomi meinaa pärjätä tässä kovassa kansainvälisen teollisuuspolitiikan kilpailussa?

Suomelle kokonaisuutena on tärkeää, että siirtoyhteydet pohjoismaiden välillä toimivat, koska emme ole sähköstä omavaraisia. Tuonnin korvaamiseen ja sähkön omavaraisuuden kasvattamiseen ovat perustuneet Suomen ydinvoimainvestoinnit. Suomeen on rakenteilla ja suunnitteilla myös valtava määrä uutta tuulivoimaa. Tämä lisää sähkön tarjontaa, mutta tuulivoiman heikkous on sen sääriippuvuus ja ennustettavuuden epävarmuus.

Jos Suomi haluaisi olla sähköomavarainen jokainen hetki vuoden kaikkina aikoina, tarkoittaisi se vuositasolla ylikapasiteettia ja Suomesta tulisi merkittävä sähkönviejä. Lisäkapasiteetti on joka tapauksessa välttämätön ja palvelee myös teollisuutta. Esimerkiksi paljon puhutun vedyn valmistusprosesseja voi ajaa edullisen sähkön aikoina. Kansantalouden kannalta sähkön viennin sijaan, on kuitenkin järkevämpää käyttää se Suomessa tapahtuvaan jalostukseen.

Lapin yliopistoon tarvitaan varhaiskasvatuksen opettajakoulutus

19.3.2023

Opettajien ammattijärjestön Lapin piirin vaalipaneelissa 17.3. otin kantaa vaka-opettajien koulutukseen.

 

Lue lisää
Lapin elinkeinot rinnakkain

18.3.2023

Lappi on valtavan monipuolinen. On koskematonta erämaata ja Suomen suurimpia luonnonsuojelualueita.

Samalla väkiluku on hiljalleen laskenut vuosikymmeniä.

Suunnan kääntäminen onnistuu vain työn kautta.

Lappi elää niin teollisuudesta, matkailusta, maa- ja metsätaloudesta, poroista, rajakaupasta.

Meidän tehtävä on yhdistää tämä kaikki.

Tehdään työtä, jotta Lappi tarjoaa elämisen edellytykset tulevillekin sukupolville.

Lue lisää
Eduskuntavaalivideo: Lapin sitkeää tekoa

15.3.2023

Uskallan väittää, että Lappiin liittyvissä asioissa minua ei viilata linssiin. Teollisuutta puolustan ja osaan puolustaa lujaa, matkailua edistän, tajuan talouden ja luonnon reunaehdot. Osaan ottaa turpaankin. Sekin on politiikassa yllättävän tärkeä taito. Vaikeina hetkinä ei pidä jäädä maahan makaamaan, vaan sieltä on aina noustava. Osalle varmasti ärsytykseen asti puolustan kotimaakuntani ihmisten oikeutta elämäntapaansa, koulutukseen ja työllisyysmahdollisuuksiin. Tällä linjalla aion jatkaa, jos kansa suo. Sie päätät, jatkuuko työ.

Lue lisää
Laitetaan uutta putkeen Lapin liikennehankkeiden puolesta!

10.3.2023

Yhteistyöllä olemme saaneet monia tärkeitä Lapin hankkeita aikaiseksi. Valtatie 4 Oulun ja Simon välillä tulee kuntoon. Simon risteyksetkin tulevat valmiiksi. Kemin Ajoksen satama syvätään ja raide Suomesta Ruotsiin sähköistetään.

Nyt on uusien hankkeiden vuoro. Kolarin rata täytyy sähköistää, Käsivarrentie kunnostaa ja monia Itä-Lapin hankkeita saada eteenpäin.

 

Sie päätät, jatkuuko työ!

Lue lisää
Sie päätät, jatkuuko työ!

3.3.2023

Työhuoneen ovi on nyt suljettu ja kuukauden kuluttua tiedämme, saanko sen jälleen avata.

Lue lisää
Emme saa unohtaa, mitä Ukrainassa tapahtuu

24.2.2023

Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta Ukrainaan on tänään kulunut vuosi.

Lue lisää

Katrista matkan varrella sanottua

"Keskustan tulee uudistua, muttei juuriaan saa unohtaa... Uuden puheenjohtajan tulee olla monen mieleen ja kuitenkin kyvykäs jämpteihin nopei-siin päätöksiin, siksi minun valintani on Katri Kulmuni."