15.5.2020

Puheenvuoro: Uusi arki

Kirjoitus on alunperin julkaistu Suomenmaassa 15.5.2020
 

Meil­lä kes­kus­ta­lai­sil­la on eri­tyis­tä an­net­ta­vaa Suo­men jäl­leen­ra­ken­ta­mi­seen. Ha­jau­te­tun yh­teis­kun­ta­ra­ken­teen kiis­tat­to­mat edut sekä ko­ti­mai­sen ruo­an­tuo­tan­non ja kaik­ki­nai­sen huol­to­var­muu­den mer­ki­tys ovat ko­ro­nak­rii­sin myö­tä jo­kai­sel­le sel­vää.

Muu­ta­ma viik­ko ta­ka­pe­rin hät­käh­din vie­des­sä­ni ros­kia. Ros­ka­ka­tok­sem­me pur­su­si tyh­jis­tä pah­vi­laa­ti­kois­ta. Ai­em­min päi­väl­lä lu­ke­ma­ni uu­ti­nen verk­ko­kau­pan lä­pi­lyön­nis­tä konk­re­ti­soi­tui edes­sä­ni.

Ko­ro­na­e­pi­de­mia on mul­lis­ta­nut suo­ma­lais­ten elä­mää mer­kit­tä­väl­lä ta­val­la. Etä­työ ei ole enää tu­le­vai­suu­den tren­di, vaan osa toi­mis­to­työ­tä te­ke­vien jo­ka­päi­väis­tä ar­kea. Eri­lai­set so­vel­luk­set ja yh­tey­den­pi­to­vä­li­neet ovat tul­leet suo­ma­lai­sil­le tu­tuik­si.

Lait­tei­den avul­la voim­me pi­tää yh­teyt­tä myös per­heen­jä­se­niim­me ja ys­tä­viim­me. Moni on ker­to­nut, mi­ten yh­tey­den­pi­to tär­kei­den ja rak­kai­den ih­mis­ten kans­sa on li­sään­ty­nyt, fyy­si­ses­tä etäi­syy­des­tä huo­li­mat­ta.

Us­kon, et­tä ar­kem­me muut­tuu py­sy­väs­ti. Em­me pa­laa enää täy­sin sa­man­lai­seen maa­il­maan kuin luu­lim­me as­tu­vam­me uu­den vuo­si­kym­me­nen al­ka­es­sa.

Kaikilta osin muu­tos ei ole pel­käs­tään huo­no asia. Vaik­ka ko­ro­na­e­pi­de­mia on ai­kam­me mer­kit­tä­vin in­hi­mil­li­nen krii­si, on mei­dän kes­ki­tyt­tä­vä vi­ruk­sen ni­tis­tä­mi­sen ohel­la myös uu­sien mah­dol­li­suuk­sien täy­si­mää­räi­seen hyö­dyn­tä­mi­seen.

Ko­ro­na­e­pi­de­mi­an jäl­kei­ses­sä maa­il­mas­sa on luo­ta­va pa­rem­pia edel­ly­tyk­siä ih­mis­ten hy­vin­voin­nil­le, toi­mi­vam­mal­le ar­jel­le ja luon­non­mu­kai­sel­le elä­mäl­le.

Jo­kai­sel­la suo­ma­lai­sel­la pi­tää ol­la ny­kyis­tä pa­rem­mat mah­dol­li­suu­det teh­dä omia esi­mer­kik­si työn­te­koon, asu­mi­seen ja per­heen ar­keen liit­ty­viä rat­kai­su­ja.

Suomen jäl­leen­ra­ken­ta­mi­nen edel­lyt­tää val­ti­on vah­vaa osal­lis­tu­mis­ta. Tu­le­vien el­vy­tys­rat­kai­su­jen on tu­et­ta­va uu­sien mah­dol­li­suuk­sien täy­si­mää­räis­tä hyö­dyn­tä­mis­tä.

Tämä tar­koit­taa pa­nos­tuk­sia esi­mer­kik­si va­lo­kaa­pe­lei­hin ja vii­den­nen su­ku­pol­ven mo­bii­li­da­ta­yh­teyk­siin sekä kou­lu­jen di­gi­val­miuk­sien kun­toon lait­ta­mi­seen. Asu­mi­ses­sa ja lii­ken­tees­sä pi­tää kor­va­ta ul­ko­mail­ta tuo­ta­via saas­tut­ta­via polt­to­ai­nei­ta uu­siu­tu­vil­la ko­ti­mai­sil­la.

Myös ih­mis­ten, yri­tys­ten ja mui­den yh­tei­sö­jen pa­nos­ta tar­vi­taan yh­tei­ses­sä ura­kas­sa.

Elin­voi­man ja hy­vin­voin­nin tiel­le as­tu­mi­nen edel­lyt­tää uut­ta ajat­te­lua koko yh­teis­kun­nas­sa, myös työ­e­lä­mäs­sä.

Kun työn­te­ke­mi­sen luon­ne muut­tuu, tar­vi­taan enem­män jous­to­ja ja lä­hem­pä­nä ih­mis­tä ta­pah­tu­vaa pää­tök­sen­te­koa. Näin luo­daan edel­ly­tyk­siä uu­den työn syn­ty­mi­sel­le koko maas­sa.

Muu­tos­ten kes­kel­lä on huo­leh­dit­ta­va työn­te­ki­jöi­den riit­tä­väs­tä tur­vas­ta, toi­meen­tu­los­ta ja kou­lu­tus­mah­dol­li­suuk­sis­ta.

Suomalaisten hy­vän ar­jen edel­ly­tyk­set syn­ty­vät pa­nos­tuk­sis­ta tu­le­vai­suu­teen – uu­siin mah­dol­li­suuk­siin ja toi­mi­vaan työ­e­lä­mään.

Näil­lä elin­voi­maa li­sää­vil­lä rat­kai­suil­la so­peu­dum­me par­hai­ten myös uu­teen ti­lan­tee­seen ja ai­em­paa ra­jal­li­sem­piin ta­lou­del­li­siin re­surs­sei­hin.

Mei­dän on kai­kin kei­non väl­tet­tä­vä ajau­tu­mis­ta näi­vet­ty­mi­sen tiel­le, ih­mis­ten toi­meen­tu­loa ka­ven­ta­viin ve­ron­ko­ro­tuk­siin tai hei­kom­pi­o­sai­siin is­ke­viin ra­jui­hin leik­kauk­siin, sur­kas­tu­mi­sen tiel­le.

Meil­lä kes­kus­ta­lai­sil­la on eri­tyis­tä an­net­ta­vaa Suo­men jäl­leen­ra­ken­ta­mi­seen. Ha­jau­te­tun yh­teis­kun­ta­ra­ken­teen kiis­tat­to­mat edut sekä ko­ti­mai­sen ruo­an­tuo­tan­non ja kaik­ki­nai­sen huol­to­var­muu­den mer­ki­tys ovat ko­ro­nak­rii­sin myö­tä jo­kai­sel­le sel­vää. 

Mo­ni­paik­kai­suus, joka mah­dol­lis­taa etä­työn te­ke­mi­sen, on vah­vas­ti kes­kus­ta­lai­nen ta­voi­te. Suo­mi tar­vit­see nyt vah­vaa Kes­kus­taa.

"Toivomme molemmat, että tilanne normalisoituisi mahdollisimman nopeasti ja pääsisimme taas elämään ilman näitä puomeja"

24.5.2020

Hallituksen tavoite on minimoida koronatartunnat. Näin on toki kaikkien kulkutautien osalta, vaikka joku muuta väittäisikin.

Tapaan tässä haaparantalaista kansanedustajakollegaani Ida Karkiaista. Kävimme tilannetta läpi poikkeuksellisesti ja aivan kirjaimellisesti rajan yli. Kaksoiskaupunkimme keskellehän on pystytetty raja, mikä tuntuu omituiselta.

Lue lisää
Eurooppa-politiikassa on noussut viime päivänä keskusteluun

22.5.2020

Eurooppa-politiikassa on noussut viime päivänä keskusteluun Saksan liittokansleri Angela Merkelin ja Ranskan presidentti Emmanuel Macronin esitys 500 miljardin euron suuruiseksi EU:n elpymisrahastoksi. Elpymisrahaston kautta annettaisiin mahdollisesti suoria avustuksia jäsenmaille.

Suomi ottaa asiaan virallisesti kantaa, kun saamme eteemme selkeän ja konkreettisen esityksen Euroopan komissiolta. Sellaista ei ole vielä olemassa.

Lue lisää
Nautitaan keväästä turvallisesti!

21.5.2020

Vaikka meidän kaikkien on nyt pidettävä kiinni näistä ohjeistuksista, on varmasti ulkona liikkuminen ja luonnon rauhassa oleskelu kaikille hyväksi. Hyvää helatorstaita!

Lue lisää
Rajoituksia puretaan askel kerrallaan

19.5.2020

Hallitus on linjannut tänään ravintoloiden avaamisesta kesäkuun alusta alkaen. Ensivaiheessa ravintolat voivat ottaa sisään puolet normaalista asiakasmääristä. Ravintolat voivat olla auki klo 23 asti ja anniskella klo 22 asti.

Asiakaspaikkarajoite ei koske ulkotererasseja, mutta ihmisten turvallisuudesta on silti huolehdittava.

Lue lisää
Mitä maksaa? -ohjelmassa mukana keskustelemassa Suomen talouspolitiikasta

18.5.2020

Suomessa on ollut keskustalainen valtiovarainministeri edellisen kerran vuonna 1987, eli omana syntymävuotenani. Moni onkin ollut kiinnostunut siitä, mitä on keskustalainen talouspolitiikka 2020-luvun Suomessa?
 

Lue lisää
Kaatuneiden muistopäivänä: Sankareitamme kunnioittaen

17.5.2020

Tänään vietetään kaatuneiden muistopäivää sodissamme menehtyneiden vainajien muistoksi. Välirauhan keväästä 1940 alkaen päivää on vietetty toukokuun kolmantena sunnuntaina. Mannerheim määräsi tätä päivää vietettävän ”nyt päättyneessä sodassa kaatuneiden sankarivainajien sekä myös kaikkien murroskautena vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä” – Sittemmin päivä on vakiintunut kaikkien Suomea koskeneiden sotien uhrien muistopäiväksi.

Lue lisää

Katrista matkan varrella sanottua

"Toimin aikanaan Katrin johtaman Lapin Keskustanuorten johtokunnan alaisena työntekijänä. Sain hänestä kuvan ahkerana, innostavana ja asiantuntevana keskusta-aatteeseen uskovana henkilönä."