Puheenvuoro: Keskustan politiikka- ja toimintapäivät - "Meidän jokaisen työpanosta tarvitaan"

 Keskustan politiikka- ja toimintapäivät 8.2.2020

 

Arvoisat politiikka- ja toimintapäivien osallistujat, rakkaan Keskusta-perheemme jäsenet! Toivotan teidät tervetulleiksi. 

Meillä on koolla tänään hieno porukka luotaamassa tulevaisuuden Suomea ja Keskustaa.

Ennen kuin suuntaamme työpajoihin ja kuulemaan alustajiamme näkemyksiä, haluan avata teille hallituksen linjaa ja meille äärimmäisen tärkeää Keskustan uudistustyötä.

Hyvät ystävät,

---

Olen syntynyt vuonna 1987. Ikäluokkani on kahden laman lapsia. Varhaisia kasvuvuosiamme varjosti 1990-luvun alun epävarmuus. Pienyrittäjäperheen tyttärenä lama koetteli suoraan ja konkreettisesti. Koulussa piti pyyhekumitkin pilkkoa. Siitä jäi lapsenkin mieleen, että nyt on niukkaa. Sitten kun ikäluokkani alkoi aikuistua, löivät finanssikriisin laineet Suomeen hurjalla tavalla. Monella ikätoverillani on ollut vaikea löytää omaa paikkaansa jatkuvien pettymysten jälkeen.

Tästä hieman kitsaasta elämänasenteesta ei ole tietenkään haittaa nykyisessä valtiovarainministerin tehtävässäni. Rahaa ei ole törsättäväksi.

 

Eivätkä suomalaiset liikaa pyydä. Vain, että hyvän elämän rakennuspalikat ovat kunnossa: Työn, joka turvaa toimeentulon. Kodin, jossa on hyvä asua. Perheen ja läheiset, jotka antavat merkityksen elämälle. Sekä turvallisen ja viihtyisän lähiympäristön. Näkymän, että hyvä on jatkossakin. 

Perushyveitä ovat nöyryys ja tunnollisuus. Vaikka julkisuus nostaakin esille tavallisuudesta poikkeavia tarinoita – maailmaa kiertäviä luksuselämän viettäjiä tai askeettisesti eläviä paastoajia – seisoo suurin osa ihmisistä jalat tukevasti maassa. Tehden tunnollisesti töitä yhteiseksi hyväksi.

Myös politiikassa ääripäät nostavat päätään. Osa huutaa apuun vahvaa valtiota, joka ottaisi kantaakseen kaikki ihmisten murheet – velkaantumisesta ja löysistä lupauksista viis. 

Politiikan oikealta laidalta luodaan näköalatonta pelkoa. Populismin ja markkinoiden kahleiden ympärille on muotoutumassa yllättävänkin yhtenäinen oikeisto-oppositio. Puheet rajojen kiinni laittamisesta tai jatkuvista suurituloisia hyödyttävistä veronkevennyksistä eivät riitä visioksi Suomelle.

Kuten tavalliset suomalaiset, jotka tekevät joka päivä työtä perheensä ja lähiympäristönsä eteen, toimii Keskusta samalla asenteella koko Suomen eteen. Ei ehkä omaa häntäänsä tarpeeksi nostaen, mutta juurevuutta ja ylpeyttä omasta tekemisestä tuntien.

Toivonliike Keskusta katsoo tulevaan. Liikaa ei pidä luvata, mutta suunnan on oltava selvä: joka päivä pitää rakentaa parempaa Suomea, askel askeleelta.

Keskusta on valtiovarainministeripuolueen asemassa ensimmäistä kertaa yli kolmeenkymmeneen vuoteen. Mikä on se talouspolitiikan linja ja arvomaailma, jota edistämme?

Talousajattelumme pohjaa vahvasti osuustoiminta-aatteeseen, jossa vastuullinen taloudenpito ja yhteishyvä yhdistyvät. Tämä toimintamalli on osoittautunut hyväksi strategiaksi myös kansainvälisen kilpailun aikakaudella.

Toivon, että tämänkaltainen yhteiseen hyvään pohjaava ajattelumalli leviää myös laajemmin suomalaiseen yrityskulttuuriin. Työtaistelutoimien keskellä tämä voi tuntua kaukaiselta, mutta investoinnit ja suomalaisen osaamisen kautta syntyvä vienti lähtee kuitenkin yhteistyöstä ja yhteisen hyvän löytämisestä. 

Siinä on aineksia myös kansallisen talouspolitiikan ohjenuoraksi. Vahva taloudenpito, työllisyys ja yrittäjyys ovat välttämättömiä lähtökohtia, jotta voimme edistää yhteiskunnan eheyttä, turvallisuutta sekä torjua ilmastonmuutosta.

Keskusta ei ole tinkinyt kunnianhimon tasosta piirunkaan vertaa. 

Velaksi eläminen lopetetaan : julkinen talous on saatava tasapainoon vuoteen 2023 mennessä. 

Tämä edellyttää, että sovitut työllisyystoimet tehdään. 

Pysyviä menoja ei voi lisätä ilman pysyviä tuloja.

Talouspolitiikan arviointineuvosto ja muut ovat esittäneet aiheellistakin huolta hallituksen talouspolitiikan linjasta. Nämä arvioinnit toimivat koko hallitukselle tärkeänä kirittäjänä sovittujen talous- ja työllisyyskirjausten toimeenpanolle. Aikataulussa ei ole joustonvaraa.

 

Hyvät kuulijat, 

Keskustalle on selvää, että Suomen menestyksen pohjavire syntyy yrittäjien ja teollisuuden menestyksestä. Sieltä saatavilla tuloilla rahoitamme terveyskeskukset ja koulut. 

Pidämme huolen siitä, että yrittäjien ja yritysten verotus pysyy kannustavana, eikä teollisuuden toimintaedellytyksiä heikennetä. 

Moni epäili onnistummeko tässä. Epäilyt tuntuvat jääneen nyt yrittäjyyttä ja investointeja edistävien, ei heikentävien päätösten jälkeen. 

Arvostamme yrittäjyyttä, koska ymmärrämme sen merkityksen koko yhteiskunnalle. Tarvitaan investointeja, työtä ja vientiä.  

Olen erittäin huolissani lähes jäätyneestä investointien tasosta. Olemme tämän vuoksi tehneet merkittäviä investointeja kirittäviä toimia. 

Tämän vuoden alusta alkaen yritykset ovat voineet tehdä tuplapoistoja uusista kone- ja laitehankinnoista. Toimi on merkittävä, sillä se helpottaa väliaikaisesti yritysten verotusta parilla sadalla miljoonalla eurolla.

Finnveran pienille ja keskisuurille yrityksille myöntämien lainojen valtiontakauksia on puolestaan nostettu. Hiljattain sainkin viestin matkailualan yrittäjältä, että hän on tekemässä tämän muutoksen myötä kymmenien miljoonien euron hotelli- ja kylpyläinvestoinnin.

Tällä viikolla teimme hallituksessa päätöksen, jonka eteen Keskusta on tehnyt jo pitkään töitä. Teollisuuden sähkövero alennetaan muiden Pohjoismaiden tavoin EU:n sallimalle minimitasolle. Pahimmillaan ero on ollut yli kymmenkertainen. 

Muutos alentaa ainakin 7 000 suomalaisen teollisuustoimijan kustannuksia. Teollisuuden sähköistyminen luo tulevaisuuden näkymää lukuisille teollisuuspaikkakunnille ja vähentää samalla päästöjä merkittävällä tavalla. 

Hyvät ystävät,

Yritysten menestyminen on vielä tätä laajempi kysymys.  Toimeentulon lisäksi työ luo merkitystä elämään. Moni on kertonut, miten työ on vahvistanut itsetuntoa ja tuonut positiivista virettä.

Suomi on pullollaan näitä tarinoita. Keskustan johdolla Suomeen on syntynyt liki 150.000 uutta työpaikkaa viime ja tällä vaalikaudella. Suomen työllisyys on paremmassa tilassa nyt kuin kolmeenkymmeneen vuoteen. 

Uuden punamullan todellinen näytönpaikka on työllisyydessä onnistuminen. Viime kädessä hallitus vastaa siitä, että elokuun budjettiriiheen mennessä tehdään päätökset 30 000 työllistä lisäävistä toimista. Kaikki kivet käännetään. 

Ja tässä kohtaa haluan vielä korostaa: Pysyvien menojen lisäys ilman pysyviä tuloja on mahdoton yhtälö.

---

Ratkaisujen löytämiseksi olemme perehtyneetentistäkin tarkemmin työttömyyden juurisyihin. Merkittävä selitys löytyy Suomen suurimmista kaupungeista. Alueilla, joissa on eniten avoimia työpaikkoja, on poikkeuksellisen korkea työttömyys ja pisimmät työttömyysjaksot. Erityisesti nuoret miehet tuntuvat olevan hukassa.

Työttömistä yli puolet asuu neljän suurimman maakunnan alueella, vaikka niissä on 60 prosenttia kaikista avoimista työpaikoista. Pääkaupunkiseudun, Tampereen, Oulun ja Turun työllisyysasteet ovat jopa yli kymmenen prosenttiyksikköä alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa pohjoismaisissa kaupungeissa. Tämä on tuhansia työttömiä enemmän.

Tätä taustaa vasten on epäilemättä niin, että työvoimapalveluita ja muita toimia tarvitaan. Talouden tasapaino edellyttää kuitenkin avoimen yksityisen sektorin onnistumista.

Keskusta haluaa etsiä konkreettisia ratkaisuja. Niinpä jalkaudumme ennen Vantaan puoluekokousta korkean työttömyyden kaupunginosiin. Haluamme kuulla nuoria, työttömiä, yrittäjiä, maahanmuuttajia. Keskustan on mentävä sinne, missä se ei ennen ole ollut.

Arvon keskustalaiset,

Kokoonnuimme alkuviikosta Vuosaaren ilmastoseminaariin etsimään hallituksen ilmastolinjaa.

Olen varma siitä, että autamme asiassa paljon enemmän teknologian kautta kuin minkään muun. Samalla vahvistamme talouttamme ja vientiämme. Näin kannattaa oikeastaan toimia, vaikka ei jostain syystä edes piittaisi koko ilmastonmuutoksesta. 

Tämä on meidän viesti myös nuorille. Meidän aikuisten vastuulla on etsiä ongelmaan ratkaisuja, ei lietsoa maailmanlopun tunnelmaa. Epätoivosta ja vähättelystä seuraa korkeintaan lamaannus tekemisen sijaan. 

Vaikka ratkaisut löytyvät energiasta ja teollisuudesta, jokainen voi myös arjessaan tehdä pieniä tekoja. Ei suomalaisilla ole koskaan ollut varaa törsätä.

Uuden sähköauton hankkiminen on hyvä juttu niille, joilla on siihen varaa. Suurimmalla osalla ei kuitenkaan ole. Suomi on laaja maa ja oma auto välttämätön.

Keskusta tietää, mitä tavallinen arki on. Töihin on päästävä, lapsia vietävä harrastuksiin.

Kukaan ei esittänyt ilmastoseminaarissa, että liikenteen polttoaineveroja tulisi edelleen nostaa. Ja vaikka olisikin, en olisi kannattanut.  

No kurjistuuko Suomi näillä toimilla? Ei kurjistu, päinvastoin haemme investointeja koko maahan. 

Energiayhtiöillä on vireillä lukuisia mielenkiintoisia ja lupaavia hankkeita. Suomeen nousee uusia biojalostamoita, tuulivoimaa ja biokaasua. Maan uumeniin porataan reikiä geotermisen lämmön hyödyntämiseksi, suuret lämpöpumput yleistyvät, metsäenergia kehittyy, Helsinki suunnittelee Nesteen jalostamon hukkalämmön hyödyntämistä. 

Mistä tämä kaikki uusiutuva energia on loppuviimein pois? 

Ennen kaikkea tuonnista. Suomeen tuodaan vuosittain energiaa noin viidellä miljardilla eurolla enemmän kuin täältä viedään. On vain isänmaallista tuottaa energia itse ja puhtaasti kuin tuoda öljyä, kivihiiltä, maakaasua ja sähköä muualta. Jätetään eurot vahvistamaan Suomen taloutta ja tuotantoa, ei viedä niitä muualle.

Hyvät keskustalaiset, 

Keskusta on perhepuolue. Perhe ja läheiset ihmiset tekevät elämästä elämisen arvoisen.

Lapsi- ja perhemyönteisen Suomen rakentaminen on meille tärkeimpiä syitä olla mukana hallituksessa.

Meidän tavoitteemme hallituksessa oli, että tehdään perhevapaauudistus, jonka on oltava perheille parannus.

Tulos tuli ulos tällä viikolla. Tästä onnistumisesta voimme olla todella ylpeitä, keskustalainen jälki on vahva.

Uudistuksen keskeinen kulmakivi on perheiden valinnanvapauden vahvistaminen. Tasa-arvoa lisätään isien perhevapaita pidentämällä. Isien rooli kasvaa. Äidit voivat pitää yhtä paljon perhevapaita kuin tälläkin hetkellä, jos perhe niin haluaa.

Uudistuksessa ei ole pakkokiintiöintejä tai leikkauksia. 

Kotihoidontuki säilyy nykymallisena. Uskomme, että perheet tietävät itse parhaiten. Vanhaa vaalimainosta mukaillen: ”Valtioko isännäksi koteihimme? Ei – se on Keskustan kanta!” – Tällä linjalla seisomme edelleen!

Hyvät ystävät,

Borta bra men hemma bäst. Oma koti on maailman keskipiste ja ihmisen tärkein paikka. 

Asumisen vapaus on tinkimätön periaate. Jokaisella suomalaisella pitää olla mahdollisuudet hyvään ja kohtuuhintaiseen asumiseen koko maassa. Yhdelle se tarkoittaa hirsitaloa maaseudulla tai kehyskunnassa, toiselle kivitaloa keskellä kaupunkia.

Mikäli ihminen vain pystyy elämään sopusoinnussa luonnon ja lähiympäristön kanssa, ei sitä pidä lähteä ylhäältä päin rajoittamaan. 

Politiikan keinoin pitää tukea ihmisten unelmien toteutumista. Tuoreen kyselyn mukaan lähes miljoonaa suomalaista haluaisi muuttaa maalle. Samaan aikaan suurimpien kaupunkien keskustoissa asuntojen hinnat ovat nuorten parien ulottumattomissa. 

Tähän on vastattava koko Suomen tasapainoisella kehityksellä. Monipaikkaisen ja paikkariippumattoman työn, väylien ja tietoliikenneyhteyksien ja parempien palvelujen edistäminen luovat edellytyksiä ihmisten omille valinnoille.

Yhtään aluetta, maaseutua taikka lähiötä ei ole varaa jättää oman onnensa nojaan. Maailmalla on puhuttu jopa alueiden kostosta. Keskustan tulee olla yhteiskuntaa kiinteyttävä voima.

Moni teistä on varmaankin katsonut YLE-areenasta alkuvuoden aikana Iso-Britannian EU-erosta kertovan elokuvan ”Brexit – temppu ja miten se tehtiin”. Elokuva kertoo koskettavallakin tavalla siitä, miten alueellisesta eriytymisestä ja perinteisten työpaikkojen katoamisesta johtuva ihminen turhautuminen kanavoitui EU:n vastustamiseen.  Ranskassa keskiluokan ahdinko sai ihmiset pukemaan keltaiset liivit ylleen ja näyttämään joukkovoimaansa kaduille.

---

Mahdollisuus omistamiseen on ollut aina tärkeä osa suomalaista unelmaa. Sata vuotta sitten kahtiajakautuneen Suomen jälleenrakentamisen kulmakiveksi nostettiin jokaisen oma maapala. Ihminen, joka hoitaa omaa kasvimaataan, ei halua tehdä vallankumousta.

Myös myöhemmin on haluttu kannustaa oman asunnon hankkimiseen ja varallisuuden kerryttämiseen. Suuret ikäluokat ovatkin Suomen historian vauraimpia ihmisiä.

Kehitys uhkaa kuitenkin nyt pysähtyä. Jopa kolme miljoonaa suomalaista asuu alueilla, joissa asuntojen arvo on laskussa.

Tämän vuoksi Keskusta on tuonut keskusteluun asuntojen tase-erot. Osassa maata omaa asuntoa voi olla vaikea saada kaupaksi. Pankilta ei tahdo saada luottoa uuden kodin rakentamiseen tai ostamiseen. 

Useissa kaupungeissa asuminen on puolestaan liian kallista.

Asuntosäästäminen on nähty perinteisesti keskeisenä kansalaishyveenä. Sen on nähty tuovan turvaa vanhuuden päiville ja antavan eväitä myös tuleville sukupolville. Asuntojen hintojen eriytymisellä voi olla suomalaisen yhteiskunnan ja talouden perusteita mullistavia vaikutuksia. 

Kasvaviin tase-eroihin onkin löydettävä ratkaisuja. Heränneen keskustelun vuoksi laitan liikkeelle asiaa koskevan selvityksen. Selvitystyön pohjalta on mietittävä keinoja koko maan elinvoiman vahvistamiseksi.

--- 

Hyvät aatesisaret ja -veljet! Rakkaat kepulaiset!

Sana vielä kansanliikkeestä. 

Kun eräs nuorukainen kysyi Äiti Teresalta, mitä hän voisi tehdä muuttaakseen maailmaa paremmaksi, vastasi Äiti Teresa hänelle: ”Ole hyvä naapureillesi ja auta lähimmäisiäsi siellä, missä asut.”

Tämä sopii ohjeeksi myös meille. Paikallisuus on tärkein arvomme. Jokainen meistä kantaa vastuun oman yhteisönsä ja lähialueensa kehittämisestä. Valtakunnan politiikalla luodaan puitteet, mutta tärkeimmät päätökset tehdään lähellä ihmistä.

Tulevat kuntavaalit reilun vuoden päästä ovat Keskustalle erittäin tärkeät. Me haluamme olla siellä, missä tehdään suomalaisten arkea koskevia päätöksiä. Kuntavaaleissa on kysymys ihmistä ja palveluista, ei järjestelmästä. Emme ole pyytämässä yhtään ihmistä ehdolle lakkauttamaan omaa kotikuntaansa. Minä olen jo antanut suostumuksen kuntavaaliehdokkaaksi – oletko sinä?

Ehdokasasettelun onnistuminen vaikuttaa ratkaisevasti vaalitulokseen. Moni äänestää mieluusti tuttua, johon on syntynyt jonkunlainen luottamussuhde. Siksi meidän on kerättävä listat mahdollisimman kattavaksi. Järjestelmällinen ehdokashankinta on kovaa hommaa, mutta onneksi meillä on siitä kokemusta. Muistakaa, että kukaan ei ole koskaan loukkaantunut, jos on kysytty ehdolle!

Kerttu Saalastin sanoin: ”Politiikassa ei levätä. Vaalivoiton tavoittelu ei saa perustua haaveiluun, vaan työhön.”

--

Keskustan kehittäminen ja uudistaminen on välttämätöntä. Siinä tarvitaan meidän jokaisen panosta.

Keskustan on oltava alueellinen ja valtakunnallinen muutosvoima suomalaisille. Keskustan äänestäminen ja toimintaan osallistuminen on kannanotto maailman menoon, teko paremman huomisen puolesta. 

Olen todennut Keskustan puheenjohtajana nyt useassa eri yhteydessä, että en pelkää keskustelevaa Keskustaa. Mutta silloin kun keskustelu lakkaa, pysähtyy myös kehitys. Yhden oikean mielipiteen puolueita on Suomessa ilman meitäkin.Käydään siis vahvaa ja reipasta keskustelua. Ei tarvitse pelätä erimielisyyttä. Puhutaan asiat auki, mutta sitoudutaan sitten yhteisiin tavoitteisiin.

Esitys Keskustan uudistusohjelmaksi on parhaillaan laajalla kenttäkierroksella.

Toivon, että jokainen teistä ottaisi osaa sen käsittelyyn. Kehu, väitä vastaan, tee muutos tai laita vaikka kokonaan uusiksi. Ideat hyödynnetään ja ohjelma hyväksytään Vantaan puoluekokouksessa.

Hyvät kuulijat, 

Keskusta on hallituksessa tärkeillä paikoilla vaikuttamassa isänmaahan. Aate on ainutlaatuinen ja kenttäväki valmiina taisteluun.

Horjuneen luottamuksen syyt on otettava vakavasti, ja on ymmärrettävä, ettei Keskusta nouse itsestään – meidän jokaisen työpanosta tarvitaan. 

Emmekä me työtä pelkää, vaan käännämme vahvalla politiikalla ja kenttätyöllä Suomen ja Keskustan ylös! 

Hyvät ystävät! Mitä olisikaan Suomi ilman Keskustaa?

Keskustelu jatkuu tänään myös täällä. Haluankin toivottaa teidät vielä kertaalleen tervetulleiksi, viihtykää yhteisen asian äärellä!