Puhe Meri-Lapin kunta- ja soteillassa

Hyvät kuntapäättäjät,

Tervetuloa kehittämiskeskuksen järjestämään kunta- ja soteseminaariin. Viime vuonna vastavalittuina valtuutettuina kokoonnuimme Kemin kulttuurikeskuksessa ja näytin teille sarjakuvia. Timo Kietäväinen puhui kuntien kestävyysvajeesta, Esko Tavia Meri-Lapin kaupungista ja Aaro Tiilikainen sosiaali- ja terveyspalveluista.

Minulla ei ole tänään teille sarjakuvia, vaikka huomasin, että Fingerporin uudistettu Kuntauudistuspainos oli saanut nimekseen Fingerporin Kuntauudistus mukana myös sote. Täytynee hankkia tuo kirja kokoelmiin. Niin paljon tämä kuuluisa sote puhututtaa, että itsekin sitä harva se hetki pohdiskelen. Eilen minun piti soittaa hammaslääkärille, jonne varataan vastaajan kautta aika. Vastaajalle piti ensin sanoa oma nimi ja henkilöturvatunnus eli sotu. Niin olin ajatuksissani, että aloitin litanian: Nimi on Katri Kulmuni ja sote - on 4.9.87. Mahtoi olla vastaanottovirkailijalla naurussa pidättämistä, kun viestiäni kuunteli.

Viimeistä vuotta on leimannut kansallisesti suuret uudistukset, jotka tulevat kunnille täysin iholle. Keskustelua on leimannut myös ikäväsävytteinen sana pakosta. En usko, että runnomalla tai pakottamalla tulee mitään hyvää aikaiseksi. On hyvin harvoja paikkoa, missä pakko toimisi. Toki voidaan tehdä lainsäädäntöä ja laajentaa valtioneuvoston valtaa kuntien pakkoliittämiseksi toisiinsa, mutta kun me kuitenkin pidämme ja puhumme itsestämme eurooppalaisena demokraattisena sivistysmaana, tuntuu erikoiselta, jopa väärältä ettei tälle eurooppalaiselle läheisyysperiaattelle anneta minkäänlaista arvoa. Tämä on kansalaisyhteiskunta, jossa asioiden pitää tulla alhaalta ylös ruohonjuuritasolta, ei ylhäältä alas saneltuina ja annettuina.

Jos me täällä alueella kuitenkin lähdemme siitä, että päätäntävallassa täytyy edelleen noudattaa läheisyysperiaatetta eli päätöksenteon on tapahduttava mahdollisimman lähellä kuntalaista, uskon minä, että voimme omalla kekseliäisyydellä, yhteistyöllä ja viitseliäisyydellä muodostaa meille sopivia ja toimivia päätöksentekomalleja. Malleja voi olla monenlaisia. Tärkeintä on palveluiden järjestäminen.

Harmillista onkin, ettei kansallisessa keskustelussa juurikaan puhuta palveluista, mikä on kaiken ydin. Hirttäydytään hallintoon ja mennään rakenteet edellä, vaikka pitäisi miettiä, miten me parhaiten järjestämme jonkin toimivan asian. Pitäisi puhua siitä, miten ikääntyvässä kunnassa turvataan palvelut, miten lääkäreitä saadaan lisää tai miten hammashoidonjonot olisivat lyhyemmät. Tämä kiinnostaa ihmisiä. Siksi meidän on näytettävä, mikä olisi täällä alueella meidän vaihtoehto sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiselle. Hallitus on kertonut oman vaihtoehtonsa se, on suuri vastuukunta, isäntäkunta, jonka alamaisia kaikki muut sitten on.

Eilen julkaistiin Tampereen seudun elinvoimainen kaupunkiseutuselvitys, jossa ennakkotietojenkin valossa tultiin hyvin mielenkiintoiseen lopputuleman perinteisen suurkuntaihannoinnin ja kuntaliitosjargonin sijaan. Vaihtoehtoisena mallina on eurooppalainen seutukaupunki. Olen itsekin puhunut usein, että Keski-Euroopassa kuntakoot saattavat olla hyvinkin pieniä, identiteetiltään itsenäisiä ja palvelutkin kuitenkin järjestyvät. Tämä on mahdollista seudullista hallintoa vahvistamalla. Länsi-Pohjan oman sote-alueen muodostaminen on epäilemättä tämän suuntaista ja meille välttämätöntä. Tärkeä askel.

On järkevää tehdä kalliit, monimutkaiset erikoissairaanhoidon palvelut yhdessä ja kaikin keinoin turvata keskussairaalan toimintaedellytykset Kemissä. Samalla kuitenkin täytyy pitää huoli, että lähellä päätetään asioista, jotka eivät tarvitse niin monimutkaista tai kallista menettelyä. Tietenkin kun kaikkea ei voi laskea rahassa, ajatellaan, että rahallisesti kalleimmat palvelut kuntalaisille ovat myös tärkeimpiä. Yhtä tärkeitä ovat kuitenkin myös ne ketterät lähipalvelut, jotka täytyy olla helposti, nopeasti ja turvattuna saatavilla. Ei päivähoidosta ja peruskoulusta kannata päättää suurella tasolla, ne hoituvat paremmin siellä kotinurkilla.

Toivon, että ennen kuin hallitus lopulta hyväksyy sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämislain kesällä muutoksena tulee mahdollisuus sote-alueiden muodostamiseen kuntayhtyminä nykyisten sairaanhoitopiirien pohjalta. Tämä tekisi terveydenhoitojärjestelmästämme nimittäin hyvin samankaltaisten myös muiden Pohjoismaiden kanssa. Onhan nimittäin hullua, että muuten juuri se osa terveydenhuoltoamme tuhotaan, mikä on toiminut eli sairaanhoitopiirit.

Lopuksi haluan näyttää erään pilapiirroksen teille. Uskon, että itselle ja vaikeillekin asioille on osattava aina nauraa. Jos ongelmille pystyy nauraa, ne tunnistaa ja niistä voi päästä ylikin.