Puhe Kemissä Peräpohjolan Keskustan kesäpäivässä

Hyvät aateystävät!

Keskustalainen järjestötoiminta ei ole vain poliittista vaikuttamista. Se on ihmisten kohtaamista ja ihmisenä kasvua, Santeri Alkion ihanteiden mukaisesti. Se on yhteisöllisyyttä, johon kuuluu myös yhdessä olo toisten saman aatteellisen vakaumuksen jakavien ihmisten kanssa. Keskusta pitää erilaisia kesätapahtumia ympäri maata. Omassa kotipiirissäni, Peräpohjolassa, on siikajuhla tai vaihtoehtoisesti muu kesätapahtuma kuulunut jo pitkään keskustalaiseen kesänviettoon. Viime vuosina Keskustan lippu ei ole heilunut kovin iloisesti.

Puolueen pudonnut kannatus ei ole noussut, ei ainakaan millään poppakonsteilla, millä ehkä joskus kuviteltiin Keskustan palaavan jälleen suurten puolueiden sarjaan. Kuitenkin elämme aikaa, niin täällä Suomessa kuin laajemminkin läntisessä maailmassa, jossa erilaiset jännitteet ja polarisaatiot kasvavat ja synnyttävät uusia poliittisia liikkeitä. Myös juuri aloittamassani työssä Euroopan parlamentissa jo ensi metreillä sain huomata, miten jyrkkiä linjoja poliittisen kentän molemmilla äärilaidoilla ilmenee, ja miten ne ovat Euroopassakin vahvistuneet. Usein ne kumpuavat sosiaalisesta ja alueellisesta eriarvoisuudesta. Ja siitä, että liian moni ihminen kokee, että päätöksenteko on hänestä liian kaukana, maan pääkaupungissa tai kasvottomilla globaalilla toimijoilla.

Juuri tällaisena aikana yhteiskunnallisia jännitteitä tasapainottavaa keskustavoimaa tarvitaan. Aatetta, jossa alueellinen ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus, sekä lähiyhteisöjen ja lähidemokratian merkitys on arvossaan. Puhumattakaan siitä, miten korona-aika opetti meille omavaraisuuden merkitystä, joka on ollut keskustalaisuuden ydintä aina. Tästä huolimatta luottamuksemme ei ole palautunut. Käydyt vaalitkin osoittivat, että ne, jotka jättivät aikanaan meidät ja siirtyivät Perussuomalaisiin, ovat nyt kenties Perussuomalaisetkin jättäneet, niin eivät he silti palanneet meille.

Ei siis ole itsestäänselvyys, että me kasvamme oppositiossa tai, että kun ihmiset huomaavat, että Perussuomalaiset tukevat niin vahvasti kokoomuslaista politiikkaa, niin että tähän pettyneet automaattisesti meille tulisivat. Keskustalaisuus ei voi olla vain haalea kompromissi ja yhteistyökyvyn julistamista. Loistava historia ja ponteva retoriikka ei sekään takaa meille paluuta vaalivoittojen tielle. Meillä täytyy olla oma selkeä vaihtoehto ja aatteellinen näky siitä, millainen on hyvä Suomi ja hyvä elämä.

Ideologisesti tärkeimmät tavoitteet pitää olla selkeästi puolueen kärkenä, silloin kestämme paremmin myös sisäiset erimielisyydet joistakin pienemmistä asioista. Ja meillä pitää olla sinnikkyyttä ja kykyä tehdä työtä. Suomen Keskusta ei voi lomailla.

Tänään kesäpäivän viettoon yhdistyy myös Keskustan Kemin kuntayhdistyksen 50-vuotisjuhla. Olen eri tehtävieni kautta ollut usein tekemisissä Helsingin keskustaväen kanssa. Helsingin Keskusta on pieni puolue suurempien puolueiden puristuksessa ja maaperä keskustalaiselle kylvötyölle on lähtökohtaisesti hyvin hedelmätöntä. Keskusta ei ole luontainen vaihtoehto kuin harvoille äänestäjille. Tässä on paljon samaa kuin Kemissä, joskin osittain eri syistä.

Täälläkin Keskusta on ollut vähemmistönä. Vanhassa teollisuuskaupungissa, tehdas- ja satamatyöläisten kaupungissa, poliittisella työväenliikkeellä on vahvat juuret. SKDL/Vasemmistoliitto on ollut pitkään Kemin valtapuolue. Kemin erikoislaatuisuudesta kertoo sekin, että vielä 2000-luvun alussa kaupunginvaltuustossa oli kahden pienen kommunistipuolueen edustus.

Vaikka Keskustan kannatus on Lapissakin viime vuosina laskenut, niin se on toki edelleen suurin puolue maakunnassamme, niin uudessa aluevaltuustossa kuin useimmissa kunnissa Keskustan valtuustoryhmät on edelleen suurin. Itse asiassa viime eurovaaleissa Lapissa Keskustan kannatus nousi niin aiempiin eurovaaleihin kuin eduskuntavaaleihin verrattuna.

Mutta Kemissä Keskusta on ollut pieni puolue, tosin kasvamaan päin, ja siitä kasvusta kiitos kuuluu kyllä Kemin keskustaväelle. En tiedä, ymmärrämmekö me muiden lappilaisten paikkakuntien keskustalaiset, miten vaikeissa olosuhteissa olette joutuneet usein toimimaan. Silti Keskusta-aate on elähdyttänyt työtänne. Keskustaväen parissa täällä on monia keskeisiä vastuunkantajia, jotka ovat vuosikymmenten ajan uskollisesti palvelleet niin järjestötehtävissä kuin kunnallispolitiikassa.

Tekisin helposti vääryyttä, jos alkaisin luetella nimiä kemiläisistä Keskusta-aatteen toimijoista. On niin monta uskollista puurtajaa, että kattavasta listasta voisi jäädä monta pois. Täällä paikalla on useita tuttuja, jotka pystyttivät Keskustan telttoja ja kantoivat Kemin kunnalliselämästä vastuuta jo silloin, kun alle 20-vuotiaana tulin mukaan näihin kuvioihin, ja jo paljon sitä ennen.

Otan kuitenkin esille yhden nimen. Ritva Sonntag, joka toimi muistaakseni seitsemän kautta kaupunginvaltuutettuna Kemissä ja keskustalaisena onnistui pääsemään niin kaupunginvaltuuston kuin kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi täällä ”punaisessa Kemissä”. Se on melkoinen saavutus. Ritva palveli keskustalaista kansanliikettä myös kahdesti kansanedustajaehdokkaana.

Kun olemme nyt kokoontuneet pitämään tätä kesäjuhlaa tähän aivan Kemin keskustan tuntumaan, niin on syytä ehkä käydä muutamalla sanalla läpi merkittävimpiä viime vuosien poliittisia saavutuksia ja takaiskuja Kemin osalta. Kun ajattelen omaa aikaani kansanedustajana, on tietenkin mukaan mahtunut monia alueemme kannalta tärkeitä saavutuksia, mutta myös muutama takaisku. Suurimpina yhteisinä hankkeina ja ponnistuksina mainittakoon valtatie 4:n perusparannus Kemin ja Oulun välillä ja vielä Simoon tulleet myös Ranuan tien rampit koronaelvytysrahoista. Kemin satama on syvätty. Metsä Groupin suuninvestoinnin myötä myös tehtaalle johtavat tiet saatiin Pajusaareen kunnostettua. Raiteen sähköistys Ruotsiin valmistuu tänä vuonna. Rehellisyyden nimessä Lapin suurimmat infrapanostukset on viimeisten vuosien aikana noin 200 sadan miljoonan euron arvosta kohdistunut nimenomaan Meri-Lappiin. Jossain muualla päin maakuntaa varmaan kysytään, koska on muiden vuoro?

Liike-elämän vaikeuksien seurauksena Veitsiluodon tehtaan sulkeutuminen oli tietenkin valtava isku, jos Metsä Groupin investointi oli suuri panostuskin. Stora Enson tehtaan sulkemisesta äkillisen rakennemuutoksen rahoitus Kemissä nousi kuitenkin reilusti yli kymmeneen miljoonaan euroon.

Kun aloitin kansanedustajana, muistan miten Hannes Manninen opasti, että tämän alueen kansanedustajana joudut aina taistelemaan sosiaali- ja terveysministeriön kanssa Länsi-Pohjan keskussairaalan asemasta. Ja kieltämättä, lukuisia vääntöjä sairaalan palvelutasosta on vuosien aikana käyty. Tämän vaalikauden alussa olin luottavaisin mielin, että myös perussuomalaiset vaalivoiton jälkeen huolehtivat omalla vahtivuorollaan sairaalamme tasosta. Kuinka väärässä olinkaan. Suorastaan pahaa tekee, miten nyt Suomen pienimpien keskussairaaloiden palvelutasoa lasketaan perussuomalaisten johdolla.

On selvää, että säästöjä pitää tehdä, mutta tässä onnettomassa 25 miljoonan euron esityksessä, jossa lasketaan mm. siis myös Kemin keskussairaalan tasoa ei ole kysymys valtion velkaantumisen tasapainosta, vaan alueellisesta epätasa-arvosta ja sosiaali- ja terveysministeriön keskittävän linjan voitosta, jolla pieniä sairaaloita saadaan alas ja Perussuomalaiset johtavat tätä työtä. Ja kun tätä on jo kokeiltu. Sairaalapalveluiden keskittäminen ei tuo säästöjä eikä paranna hoitajien saatavuutta. Tähän kiinnitti huomiota Valtion talouden tarkastusvirasto juuri tänä keväänä. Viesti ei mennyt perille hallitukselle. Ovatko perussuomalaiset todella sitä mieltä, että Suomen yhdessä teollistuneimmassa kaupungissa, duunari ei enää ansaitse erikoissairaanhoitoa?

Juuri tässä pitäisi mielestäni olla keskustalaisuuden suurin ideologinen ero hallitukseen. Ja koska tätä eroa ei ole selkeästi Keskustasta viimeisten vuosien aikana tuotu esiin, on linjamme ollut epäselvä. Keskusta ei voi kannattaa keskittämistä. Euroopan harvimmin asutun maan täytyy miettiä asiat toisin ja tämän pitäisi olla Keskustan keskeinen tehtävä tässä maassa.

Kemin rakennemuutos kuluneiden 50 vuoden aikana on ollut varmasti yksi voimakkaimpia Suomessa. Yli 30 000 asukkaan vasemmistolaisesta teollisuuskaupungista on kutistuttu noin 20 000 asukkaaseen ja ehkä otettu askelia myös kohti poliittista keskustaa, vaikka sinne ei vielä Kemin osalta suoranaisesti aivan olekaan päästy. Kemin viimeiset vuosikymmenet kuvaavat kuitenkin erinomaisesti sitä, mikä täällä on tiedetty läpi historian. Elämä Perämeren rannoilla voi olla välillä kylmää ja tuulista, mutta ahkerasta työstä lopulta aina palkitaan. Olen vakuuttunut, että ne rakennemuutokset, joiden kohteena nyt olemme, vaikkapa tuon Veitsiluodon tehdasalueen osalta vielä joku päivä nousee jälleen uuteen ajassa kiinni ja sen edellä olevaan teollisuuteen. Sen puolesta teemme työtä.

Vaikka olen Torniosta ja paikallisesti täällä joskus onkin ollut ehkä kiivailua näiden kahden kaupungin kesken, voin todeta, että kansanedustajana on ollut mitä suurin kunnia edustaa tätä koko aluetta. Kemin slogan oli jossain vaiheessa ”Kemistä oon ja kehtaan sanua.” Se on toiminut myös minun osaltani loistavasti, kun olen vakuuttanut ihmisiä alueellemme tarvittavista moninaisista asioista ja onnistumisiakin on muutamia tullut.

Haluan toivottaa teille hyvät kemiläiset keskustalaiset sitä samaa sitkeyttä, mitä täällä tulipunaisessa kaupungissa läpi vuosien olette osoittaneet. Ja koko keskustalaiselle yleisölle, haluan kannustaa siihen samaan sitkeyteen kansanliikkeen puolesta, mitä täällä punaisessa Kemissä ovat keskustalaiset puolivuosisataa uurastaneet.

Oikein aurinkoista kesää teille kaikille!