23.5.2010

Pohjola Nordenin Katse Kalotille-konferenssi Ylläksellä 23.-25.07.2010

Arvoisa konferenssiväki,

Pohjoisessa elämä ei ole koskaan ollut helppoa. Pohjoisilla alueilla yhdistyy mystinen kauneus ja ahdistunut tuska, joka nykypäivänä huokuu läpi lähes kaikessa julkisessa keskustelussa. Lapista saa harvoin lukea positiivisia uutisia, mutta niitäkin on, jos vain sitä myös itse tahdomme. Me pohjoisen asukkaat olemme tottuneet kovaan työtekoon: Toimeentulo on harvoin ollut helppoa, mutta olemme uskoneet omaan alueeseemme. Olemme uskoneet, että eläminen kaukana pohjoisessa on kaiken työn ja taistelun arvoista, koska jokin salaperäisyys ihmisiä silti Lapissa edelleen pitää ja tänne myös houkuttelee.

Luulajan teknillisen yliopiston tutkija Nils-Gustav Lundgren kävi omassa puheenvuorossaan läpi Pohjois- Suomen ja – Ruotsin työvoimapoliittista historiaa. Näiden maiden maatalouden rakennemuutos 60-luvulla on aiheuttanut Lapille ja Norrbottenille suuren väestönlaskun, mikä jatkuu edelleen, onneksi tosin jo hieman hitaammin. Tuntuu uskomattomalta, että vielä aikana ennen tuota suurta maatalouden rakennemuutosta näiden pohjoisten alueiden väestönkasvu oli jopa muuta maata nopeampaa, kuten Lundgren huomautti!

Lundgrenin mukaan 1800-luvulla pohjoiseenkin vähitellen levinnyt teollistuminen antoi pienviljelijöille ajansaatossa uusia elinkeinomahdollisuuksia metsätaloudessa, puunjalostuksessa, sahateollisuudessa sekä myöhemmin 1900-luvulla terästeollisuudessa ja energiantuotannossa, kun pohjoisen suurjokia valjastettiin energiankäyttöön. Turvattu tehdastyö luonnollisesti houkutteli viime vuosisadan puolivälissä ihmisiä joukoittain luopumaan sääilmiöiden armoilla olevasta pienmaataloudesta. Teknologisen kehityksen seurauksena me kaikki kuitenkin nyt tiedämme, miten suurteollisuus jatkuvasti vähentää ihmistyövoiman tarvetta automatisoitaessa sekä siirrettäessä toimintoja halvemman työvoiman maihin. Nykyinen teollisuuden rakennemuutos antaa kaikessa ongelmallisuudessaan myös mahdollisuuden uuteen ja innovatiiviseen elinkeinopolitiikkaan. Valtiolliset kannusteet erilaisten urapolkujen rakentamiseen ovat kuitenkin toistaiseksi olleet hitaita.

Pohjoisten alueiden on turha haikailla enää menneiden hyvien aikojen perään. Nyt on käännettävä katse kalotille ja rohkeasti tehtävä töitä uusien elinkeinomahdollisuuksien eteen, koska puitteet niille on olemassa. Lapilla on mittavia mahdollisuuksia esimerkiksi hyvinvointi- ja luontomatkailussa. Ihmiset hamuavat nykypäivän hektisessä kiireessä rauhoittumista ja hiljentymistä ja, mikä alue voisikaan tarjota paremmat puitteet toiminnalle kuin kuvan kaunis Lappi.

Uudet kaivoshankkeet tulevat toteutuessaan olemaan mittavia koko pohjoiselle alueelle. Työvoiman tarve tullee kasvamaan niin suureksi, että omissa tulevaisuuden haaveissani näenkin väestömäärältään kasvavan Lapin. Hammerfestin kunta on tästä oiva esimerkki äsken kuulemamme esityksen pohjalta. Alue on vetovoimainen erityisesti nuoren työikäisen väestön keskuudessa ja kunnan väestöluku on noussut korkeammaksi kuin 1990-luvun alussa! Hammerfestin elinkeinoyhdistyksen johtaja Guri Björkli kuvaili, kuinka Hammerfest on tehnyt mittavia investointeja kuntana, jotta alueen vetovoima – energiateollisuus toimisi samoin. Kunta on myös huolehtinut elämän jatkumisesta alueella ja panostanut nuoriso- ja kulttuuritoimeen. Pehmeitä kulttuurisia arvoja ei tule vähätellä, mutta valitettavasti ne jäävät aina taloudellisen tuottavuusajattelun jalkoihin. Panostukset ihmisten henkiseen hyvinvointiin tulevat kuitenkin halvemmaksi, kuin mielenterveyspalvelut.

Pohjosen väkimäärä tuskin tulee nousemaan maidemme korkeimmiksi, mutta nämä alueet voivat tarjota väenpaljouden ja tungoksen sijaan jotain arvokkaampaa. Kyläyhteisöjen ja talkootoiminnan uusi tuleminen on kaupungeissa nouseva trendi musertavan yksinäisyyden vastapainoksi. Olen vakuuttunut, että myytti kohteliaista, välittömistä ja auttavaisista pohjoisen asukkaista ei ole vain legenda, vaan, että meidät todella tunnettaan edellä mainituista ominaisuuksista. Vetovoimaiset, aktiiviset ja hyvinvoivat kylät voivat olla myös Lapin tulevaisuuden avaimia.

Luonnonvara- ja energiateollisuus tarjoavat pohjoisille alueille todellisia mahdollisuuksia saada väestö, syntyvyys, taloudellinen tuottavuus ja investoinnit nousuun. Energiateollisuus vaatii myös uutta tekniikkaa. Kansainvälisen politiikan kentällä pohjoinen ulottuvuus tulee nousemaan aivan uutteen poliittiseen keskusteluun, kun Jäämeren rantavaltiot kilpailevat pohjoisista vielä hyödyntämättömistä energiavaroista. Ilmaston muutoksen aiheuttama lämpeneminen vaikuttaa lisäksi pohjoisiin meriväyliin, jotka tulevaisuudessa auetessaan mullistaisivat kansainvälisen rahtiliikenteen täysin lyhentämällä rahtilaivojen purjehdusaikoja puoleen nykyisestä.

Niin luonnonvarojen kuin matkailunkin saralla meidän on muistettava, että toimimme ympäristön kanssa sopusoinnussa. Pohjoisen ihmiset ovat läpi vuosisatojen eläneet luonnosta ja se on tarjonnut meille niin elannon kuin ravinnon. Meidän on huolehdittava, että tekemisemme ei aiheuta ympäristöllistä taakka tuleville sukupolville, vaan tarjoaa elin- ja toimintamahdollisuuksia myös jatkossa.

Luontaistuotteet, käsityöläisyys, luomu- ja lähiruuan tuottaminen tarjoavat Lapille uuden yrittäjyyden konseptia. Me elämme mielikuvien maailmassa ja, jos Lappi onnistuu entistä vahvemmin brändäämään kansainvälisesti ja kotimaassa itsensä eksoottisena matkailunaulana, laadukkaiden ja puhtaiden tuotteiden valmistajana, pystymme saamaan elinvoimaista kasvua yrittäjyydestä. Tarvitsemme ennen kaikkea valtiovallalta panostuksia yrittäjyyden tukemiseen, siihen rohkaisemiseen ja siinä auttamiseen.

Nykytekniikan ja kehittyneen verkkoviestinnän aikana, me voimme työskennellä ja toimia, missä vain. Tulevaisuudessa toivottavasti kenenkään ei tarvitse muuttaa työnperässä, vaan voimme myös itse luoda työtä sinne, missä meidän on hyvä olla. Me emme voi vain istua ja odottaa uutta tehdasta saapuvaksi tai uutta Nokiaa keksittäväksi. Me tarvitsemme jokaista ja jokaisen, on oltava valmis antamaan panoksensa tämän maakunnan kehittämiseen, koska se on meidän kaikkien yhteinen etu.

Mielipide: Terveysasema joka kunnassa ja kaksi keskussairaalaa 

24.6.2021

Lapin Kansan toimittaja Armi Auvinen kirjoitti uutisanalyysissaan 22.06. Lapin maakunnan kahdesta keskussairaalasta. Lapin maakuntalehdeltä voisi toivoa ja olettaa maakunnallista näkemystä.

 

Länsi-Pohjan keskussairaala on aivan yhtä paljon Lapin maakuntaa kuin Lapin keskussairaala tai Muonion ja Ivalon terveyskeskukset, jotka toimittaja jostain syystä asetti vastakkain nimenomaan Kemin keskussairaalan kanssa. 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Lapin Kansassa 24.6.2021 

Lue lisää
Vaalilehti: Äänestä Vahvan tornion puolesta

13.6.2021

Tervetuloa tutustumaan vaalilehteeni!

Äänestä vahvan Tornion puolesta

Rajakaupunki on rikkautta

Toimivat peruspalvelut

Hyvät yhteydet

 

Olen ehdolla kuntavaaleissa numerolla 74.

 

Ennakkoäänestys 26.5.-8.6.2021
Varsinainen vaalipäivä 13.6.2021

Lue lisää
Kuntavaaliteemani

12.6.2021

Rajakaupunki on rikkautta, toimivat peruspalvelut ja hyvät yhteydet. Lue lisää ajatuksistani!

Lue lisää
Kolumni: Koronaväsymys painaa

11.3.2021

Tällä viikolla tuli jälleen voimaan kolmen viikon poikkeukselliset rajoitustoimet. Suomi on vuoden jälkeen ajautunut taas poikkeusoloihin ja ravintolat on laitettu kiinni elinkeinovapautta rajoittamalla. Se on ollut vaikeaa, mutta välttämätöntä. 

 

Myös Lapin ravintolat menivät kiinni, vaikka jokaisessa kunnassa ei olekaan yhtä huono tilanne koronan kanssa. Lapin koronavirustartunnat ovat pysyneet nyt hyvin hallinnassa. Etenkin Länsi-Lapin tilanteeseen eniten lienee vaikuttanut Ruotsin tiukentunut rajakontrolli. Ruotsiin ei pääse ilman koronatodistusta ja Suomeen tultaessa ohjataan testiin.


Kirjoitus on julkaistu alunperin Meän Torniolaaksossa 10.3.2021.

Lue lisää
Suomen metsäteollisuushistorian kaikkien aikojen suurin investointi Suomeen

11.2.2021

Kemiin investoidaan 1,6 miljardia euron biotuotetehtaaseen.

Lue lisää
Työtä kotiseudun hyväksi - olen ehdolla kuntavaaleissa

1.2.2021

Jo ennen kuin tulin mukaan politiikkaan, olin torniolainen. Ja jos joskus poliittinen toimintani päättyisi, niin kotini olisi silloinkin Torniossa. Täällä ovat sukujuureni, täällä olen saanut elää ja asua, vaikka viime vuosina olenkin viettänyt osan ajastani kansanedustajan tehtävien vuoksi Helsingissä. 

Jos toimintani Tornion kaupunginvaltuustossa voi edistää kotikaupunkini ja sen ihmisten etua ja kehitystä, niin olen velvollinen asettumaan ehdokkaaksi. Enkä ainoastaan velvollinen, vaan teen sen sydämen palosta.

Olen siis ehdolla tulevissa huhtikuun kuntavaaleissa. Haluan tehdä työtä minut kasvattaneen kotiseudun hyväksi, jos torniolaiset antavat minulle vaaleissa luottamuksen. Ratkaisu on jälleen äänestäjien käsissä.

Lue lisää

Katrista matkan varrella sanottua

"Puhe jossa Katri ilmoittautui puheenjohtajakisaan, oli vankkaa asiaa sekä myös tunnetta. Se sai minussa aja- tuksen heräämään, siksi minä tuen Katria Keskustan uu- deksi puheenjohtajaksi. Katri on paras valinta, keskusta liikkeen nostamisessa puolueitten kärki kastiin."