14.9.2015
Pohjoismaissa potilaan päästävä hoitoon rajan yli ja rahan seurattava potilasta
Kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.) on jättänyt Pohjoismaiden ministerineuvostolle kirjallisen kysymyksen rajat ylittävästä yhteistyöstä sairaanhoidossa ja terveydenhuollossa. Kulmuni kysyy, miten varmistetaan hoitoon pääsy toisessa Pohjoismaassa erityisesti silloin, kun toisessa Pohjoismaassa sijaitseva hoitoyksikkö on lähempänä kuin omassa maassa sijaitseva. Lisäksi hän pyytää selvitystä siitä, millaisia pohjoismaisia neuvotteluja on käynnissä sairaanhoidon ja terveydenhuollon rahoituksesta ja miten maat edistävät erityisesti rajakuntien välistä yhteistyötä.
- Asia on erityisen tärkeä Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa, joissa välimatkat ovat pitkät ja lähin oman maan sairaala saattaa olla usean sadan kilometrin päässä. Joitakin rajayhteistyösopimuksia maiden tai sairaanhoitopiirien välillä on toki olemassa, mutta ne on neuvoteltu ennen potilasdirektiiviä. Ainakin maksukäytännöissä on vielä yksinkertaistettavaa, Kulmuni toteaa.
Suomessa vuonna 2011 voimaan tullut EU:n potilasdirektiivi takaa, että potilas saa vapaasti hakea terveyspalveluja toisesta EU- tai ETA-valtiosta ja Sveitsistä ja että hoidosta voi hakea korvausta samojen perusteiden mukaisesti kuin jos se olisi annettu potilaan kotimaassa.
- On tärkeä selvittää, onko potilasdirektiivi vaikuttanut positiivisesti potilaiden mahdollisuuksiin hakeutua hoitoon toiseen Pohjoismaahan vai onko vielä käytännön esteitä purettavaksi. Käytäntöjen sujuvuudelle on tarvetta varsinkin kiireellisissä tapauksissa, joissa päätetään, viedäänkö potilas vaikkapa Utsjoelta ambulanssilla 200 km päähän Kirkkoniemeen vai 450 km päähän Rovaniemelle, Kulmuni antaa esimerkin.
Pohjoismaiden neuvoston Keskiryhmä kysyi samasta aiheesta vuosi sitten mutta silloin Pohjoismaiden Sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvoston vastaus oli, ettei potilasdirektiivistä ole vielä tarpeeksi kokemuksia, jotta tilanne voitaisiin arvioida.
- Potilasdirektiivi on vielä nuori, mutta arjen rajaesteongelmat ovat vanhoja. Ei ole tarpeen odottaa vuosia, jolloin ehkä huomataan potilasliikkuvuuden toteutumisen olleen puutteellista. On aktiivisesti haettava sujuvaa yhteistyötä, jottei yksittäisen ihmisen hoitoon pääsy toisessa Pohjoismaassa jää kiinni epäselvistä rahoituskuvioista, toimintatavoista tai omasta perehtyneisyydestä potilasdirektiivin yksityiskohtiin, Kulmuni muistuttaa.
Kulmuni on Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsen ja osallistui viime viikolla Oslossa Pohjoismaiden neuvoston hyvinvointivaliokunnan kokoukseen. Kokouksessa käsiteltiin rajayhteistyöhön liittyen myös valiokuntaehdotusta hyvinvointipalveluista Pohjoismaiden harvaan asutuilla alueilla. Ehdotuksessa edellytetään Pohjoismaiden ministerineuvostolta muun muassa vuosittaista selontekoa pohjoismaisen aluepoliittisen yhteistyön tilanteesta. Ehdotus tulee lokakuussa Reykjavikin istunnossa Pohjoismaiden neuvoston käsiteltäväksi.
Lisätietoja: Katri Kulmuni, +358 (0)44 2555 903, katri.kulmuni(a)eduskunta.fi
Linkki kirjalliseen kysymykseen (tällä hetkellä saatavilla vain ruotsinkielinen versio; suomenkielinen käännös tulossa): http://www.norden.org/fi/pohjoismaiden-neuvosto/asiat/kysymyksiae-ja-vastauksia/e-7-2015
