Pitkäjänteinen ja monimuotoinen kehitysyhteistyö on olennainen osa Suomen ulkopolitiikkaa

"Arvoisa puhemies,

Kehityspolitiikka on olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomella on pitkät perinteet vastuullisena ja osaavana kehityspolitiikan toimijana. Kehityspoliittinen selonteko avaa Suomen kehitysyhteistyön painopisteitä, jotka ovat hyvin perusteltuja, kuten ulkoasiainvaliokunta selonteosta laatimassaan mietinnössä toteaa.

1. Naisten ja tyttöjen aseman parantaminen ja heidän yhteiskunnallisen osallistumisensa tukeminen on tutkitusti yksi vakaan yhteiskuntakehityksen ja vaurastumisen edellytys. Valiokunta oikein huomauttaa, että enemmän pitäisi vielä huomioida naisiin ja tyttöihin kohdistuva syrjintä.

2. Kehitysmaiden oman talouskehityksen tukeminen on myös erittäin tärkeää yhteiskunnan kokonaiskehityksen kannalta. Tämä heijastaa myös kehityspolitiikan suurta linjaa, jossa yhä enenevässä määrin siirrytään yksisuuntaisesta suorasta raha-avusta kohti kahdenvälisiä kumppanuuksia, joissa korostuvat yhteistyö ja yhteisvastuu. Globaaliongelmat koskettavat jo nimensä perusteella sekä rikkaita että köyhiä valtioita ja vaativat yhteisiä ponnistuksia. Keskusta pitää tärkeänä, että kehitysmaiden elinkeinoja kehitetään ja siinä hyödynnetään suomalaista osaamista.

3. Yhteiskuntien demokraattisuuden ja toimintakyvyn vahvistaminen on yhtälailla tärkeää, ja tätä tavoitetta voidaan edistää esimerkiksi kehitysmaiden veropohjaa ja veronkantokykyä vahvistamalla, ja samalla taistelemalla korruptiota vastaan. Eilenkin keskustelussa ollut suomalainen vero-osaaminen on maailman huippua ja sille voisi olla kysyntää kehitysmaissa. Vain demokraattiset ja toimintakykyiset valtiot voivat kehittyä kestävällä tavalla.

4. Keskusta on tyytyväinen siihen, että neljänneksi painopisteeksi on valikoitunut ruokaturva, veden ja energian saatavuus sekä luonnonvarojen kestävä käyttö. On oletettavaa, että edellä mainitut asiat tulevat olemaan tulevaisuudessa yhä useamman konfliktin osasyy. Puute ruoasta, vedestä, energiasta ja luonnonvaroista myös ajaa ihmisiä liikkeelle.

Kehityspoliittinen selonteko ottaa oikealla tavalla huomioon kehityspolitiikan kokonaisvaltaisuuden. Se tunnustaa, että johdonmukainen kehityspolitiikka tarvitsee erilaisia elementtejä ja instrumentteja: suoraa humanitaarinen apu, perinteinen kehitysyhteistyötuki kansalaisjärjestöille ja monenkeskinen tuki esimerkiksi YK-järjestöille, tuki rauhanvälitykselle, sijoitukset Finnfundin kautta kehitysmaiden yksityisen sektorin tukemiseen.

Nämä kaikki muodostavat kokonaisuuden, jonka osat täydentävät toisiaan ja tukevat Suomen painopistealueita ja pitkän linjan tavoitteita. Finnfund esimerkiksi rahoittaa paljon uusiutuvaan energiaan keskittyviä hankkeita ja sitä kautta auttaa kehitysmaita oman energiaturvansa parantamisessa. Esimerkiksi Jordaniassa valmistuu vuoden 2016 alussa Finnfundin osittain rahoittama aurinkovoimala lähelle maailman toiseksi suurinta pakolaisleiriä. Tämä on yksi tapa antaa lähtö- ja kauttakulkumaihin, mitä pakolaiskriisissä on peräänkuulutettu.

Arvoisa puhemies,

kehitysyhteistyövarojen tämänhetkisestä niukkuudesta huolimatta Suomi tekee edelleen vaikuttavaa ja tärkeää kehitysyhteistyötä. Humanitaarisen avun tarve maailmalla on kasvanut jatkuvasti ja sen osuudesta on pyritty leikkaamaan mahdollisimman vähän. Myöskään pakolaisten vastaanottamisen kuluja ei ole otettu varsinaisesta kehitysyhteistyöstä. Pitkän linjan tavoite on edelleen YK:n tavoitteiden mukaisesti nostaa kehitysyhteistyövarat 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta."