Pisan kalteva torni

Suomi on keikkunut vuosia OECD:n koululaisten oppimistuloksia mittaavien Pisa-tutkimusten kärjessä. Tämän Euroopan taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön tutkimuksissa lapsemme ovat maailman parhaimmistoa muun muassa matematiikassa, luetun ymmärtämisessä sekä luonnontieteissä. Aasian maat ovat kovassa nousukiidossa Pisa-tuloksissa samoin kuin pikkuveljemme Viro.

Suomen oiva Pisa-menestys on tuonut ansaittua tunnustusta opettajien ammattitaidossa ja on tehnyt meistä peruskoulutuksen mallimaan. Tulosten varjoon on jäänyt kuitenkin moni seikka, joita tutkimus ei mittaa, esimerkiksi kouluhyvinvointi. Erinomaiset oppimistulokset ovat epäilemättä kovan työn takana, mutta onko menestyksen häikäisemänä muu koulujen kehittämistyö jäänyt paikoilleen?

Kimmokkeen kolumniin toi ennakkotiedot, joiden mukaan Suomen Pisa-tulokset olisivat tippumassa erityisesti matematiikan osaamisessa. Opetushallituksen virkamiehet ja opetusalan ammattilaiset ennättivät kommentoimaan, että mahdollinen pudotus ei tule yllätyksenä. Tempoileva nettimaailma ei kuulemma kannusta omaan ajatteluun ja pitkäjänteiseen työhön. Ja kuten arvata saattaa, kirjatkin jäävät nuorilta yhä useammin hyllyihin pölyttymään.

Hallituksen perjantaina julkaisema rakennepaketti jätti peruskoulut rauhaan, mutta maksumiehiksi laitettiinkin ammattikoululaiset ja lukiolaiset. Heidän kustannuksellaan vakautetaan valtion taloutta nyt 195 miljoonan euron edestä. Leikkauksia ei kuulemma ole tulossa, ainoastaan verkon tiivistämistä. Lukiolaisten liitto oli jo ehtinyt laskemaan, että pahimmillaan edessä voi olla jopa 100 pienimmän lukion vähentäminen. Tämän harvennuksen seurauksena lienee väistämätöntä, että harvaanasutuilla alueilla nuorten koulumatkat pitenevät lukioihin ja pienemmät ammattiopistojen sivupisteet ovat vain muisto menneestä.

Kouluterveyskyselyiden mukaan lähes joka kymmenes suomalainen peruskoulun päättänyt on ilman yhtään läheistä ystävää. Vastaava määrä kokee myös ahdistuneisuutta. Koulutuksesta kiristäminen toisella asteella ei varsinaisesti taida tukea näidenkään ongelmien korjaamisessa. Jopa rahanarvon ymmärtävät taloustieteilijät ovat samaa mieltä siitä, ettei koulutuksesta kannata leikata. Silti sieltä nyt karsitaan. Tämä on paitsi alueellisesti epätasa-arvoista myös erittäin lyhytnäköistä. Tunnettu totuus on, että pienen kansakunnan ainoa valtti on koulutettu kansa.

Kirjoitus on julkaistu kolumnina kaupunkilehti Kemi-Torniossa.