16.3.2011
Perussuomalaisten noususta
Perussuomalaisten gallupnousu on yllättänyt niin monet politiikan tutkijat kuin tavalliset kansalaiset. Se, miten huimaa nousukiito on viime kuukausina ollut, on yllättänyt minutkin, mutta edellytykset itse ilmiölle ovat mielestäni olleet olemassa jo pitkään.
Sanotaan, että Timo Soini on hyvä huuliveikko ja tuo väriä poliittisiin keskusteluihin. Nasevine tokaisuineen Soini erottuu hyvin suomalaisten puoluejohtajien usein aika harmaasta rivistöstä. Tämä ei ole silti Soinin ja hänen puolueensa kannatuksen suurin syy. Jos nykyiset valtapuolueet olisivat onnistuneet paremmin säilyttämään kansan luottamuksen, olisi Soini jäänyt vitseineenkin vaalipaneeleissa vain sivuhenkilöksi.
Soini puhuu mielellään vanhoista puolueista. Kuitenkin hänen puolueensa juuret ulottuvat viisikymmenluvun loppuun. Veikko Vennamo yritti päästä valtaan Maalaisliitossa, ja kun ei onnistunut siinä hän perusti oman puolueen, jossa pääsi. Kuten SMP aikanaan myös Perussuomalaiset on nähtävä haasteena, muttei vihollisena. Moni keskustalainen välttää kaukaisen yhteisen hitosrian mainitsemista. Moni nyt Perussuomalaisten äänestämistä harkitseva voisi hyvin äänestää Keskustaa, jos aatepohjamme näkyisi kirkkaammin harjoittamassamme politiikassa.
Keskusta on Maalaisliiton perillinen, mutta maalaisjärki tuntuu joskus kadonneen toiminnassamme. Surullisenkuuluisaan jätevesiasetukseen tehtiin muutoksia vasta, kun kenttäväki oli huutanut äänensä käheäksi. Viimeisimmän esimerkin saimme tiistaina, kun eduskunta päätti istuntokautensa hyväksymällä vapaavuorelaisen maankäyttö- ja rakennuslain, jossa rakennusoikeutta säännellään tiukasti mm. kauppakeskusten osalta. Kymmenen Keskustan eduskuntaryhmän kansanedustajaa äänesti vastaan.
Miksi olen Keskustan ehdokas? Millään muulla puolueella ei ole niin paljon ansiota Lapin kehittämiseksi kuin Keskustalla. Alkiolainen aate, jonka perustalle puolue on syntynyt, on ainutlaatuinen. Toki Perussuomalaisetkin puhuvat kauniisti alueiden kehittämisestä, mutta onko se heille ykköskysymys? Yksikään puolue ei tule saamaan eduskuntaan enemmistöä, joten hallitusneuvotteluissa joudutaan tekemään kompromisseja. Aluepoliittiset kysymykset ovat epäilemättä niitä, joista Perussuomalaiset ovat valmiita joustamaan, jos he muodostavat hallituksen Kokoomuksen tai SDP:n kaltaisten eteläkeskeisten puolueiden kanssa.
Esimerkkinä, kun lääkelaitos siirrettiin Kuopioon Helsingistä, eli edes jotain työpaikkoja maakunnista kaupunkeihin, äänesti Timo Soini tätä vastaan. Suuri oli itku ja parku Helsingissä ennen ja jälkeen tätä päätöstä. Maakunnista puolestaan valuu jatkuvasti työpaikkoja pääkaupunkiseudulle, mutta sitä pidetään jotenkin luonnollisena kehityksenä. Moni äänestäjä ei muuten taida muistaa, että Soini on valmis viemään Suomen Naton jäseneksi (Uusi Suomi, 11.4.2008). Perussuomalaisten ja Kokoomuksen hallitus vie Suomen sotilasliittoon. Soini haluaa muuten myös puolittaa kuntien lukumäärän (IL 30.8.2010), mikä käytännössä tarkoittaa pakkoliitoksia.
On varsin ymmärrettävää, että moni suomalainen haluaisi nyt näpäyttää perinteisiä valtapuolueita äänestämällä Soinia. Lappilaisten kannattaa silti miettiä, mihin Perussuomalaisten äänestäminen voi johtaa. Keskustan sisällä aluepoliittista linjaa on vahvistettava ja aatetta kirkastettava. Silti pitää edelleen paikkansa sanonta - ilman Keskustaa ja Golf-virtaa täällä Lapissa olisi todella kylmä.