29.10.2026

Päätös kalateistä

Vaasan hallinto-oikeuden päätös Kemijoen ja Iijoen kalatalousvelvoitteista on herättänyt paljon huomiota Pohjois-Suomessa.

Eilistä Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä Kemijoen ja Iijoen vesivoimalaitosten kalatalousvelvoitteista on arvioitu jo monelta kannalta. Oikeus katsoo, että yhtiöiden tulee ryhtyä toimenpiteisiin ainakin osittaisen vaelluskalojen luonnonkierron palauttamiseksi. Voimayhtiöt, joiden voimalaitokset ovat kalojen nousun aikaan pysäyttäneet, ovat valittaneet näistä velvoitteista pitäen niitä joko mahdottomina tai liian kalliina. Oikeuden päätöstä voi pitää tässä mielessä kalateiden kannalta hyvänä. Toisaalta epäilyä on jo herännyt, ovatko velvoitteet niin matalat, ja jäävätkö ne lopulta ratkaistavaksi voimalaitoskohtaisten lupien myötä siten, että tilanne ei lopulta muutu paljon miksikään.

Ymmärrettävästi moni kokee tilanteen omituisena. Valtion enemmistöomisteinen yhtiö käy oikeutta valtiota vastaan - ja samalle ihmetellään, kun paikalliset eivät pidä heidän hankkeistaan. On valitettavaa, että jännitteet jatkuvat sukupolvesta toiseen.

Voimayhtiöt eivät ole tietenkään lähtökohtaisesti paikallisten ihmisten vihollisia. Ne on perustettu siksi, että suomalaiset saavat kotimaista, puhdasta ja toivottavasti myös edullista energiaa - ja ovat siis sangen tarpeellisia meille. Viime vuosien tapahtumat maailmalla ovat osoittaneet, miten tärkeä asia omavaraisuus energiantuotannossa on Suomelle ja Euroopalle.

Mutta voimayhtiöiden historia ja suhde paikalliseen väestöön etenkin Lapissa on kuitenkin ollut raskas, etenkin jokivarsien asukkaille tai tekoaltaiden alle maansa ja kotinsa menettäneille. Moni on kokenut, että Lappi on tässä vain siirtomaa, eikä syntyneitä vahinkoja halutakaan aidosti korvata. Vuosikymmenten edelleen jatkuvat kiistelythän vain vahvistavat käsitystä.

Toivon, että lopulta vesivoiman tuotanto ja vaelluskalojen palauttaminen mahtuvat lopulta molemmat Lapin kartalle - niin kaukaiselta kuin se tällä hetkellä kalateiden osalta edelleen nöyttääkin vuosikymmenienkin jälkeen. Tätä tavoitetta on tarvittaessa myös lainsäädännöllä edistettävä.

Ei ehkä tarvitse ihmetellä, miksi Kemijärvellä ei hurrata uusille pumppuvoimaloille, kun vanhojenkin laitosten velvotteista pitää edelleen käydä taistelua jokivarressa.