Oulun puoluekokous käsittelee laajasti EU:n tulevaa talouspolitiikkaa  

Oulun puoluekokous käsittelee laajasti EU:n tulevaa talouspolitiikkaa

EU:n elpymisrahasto avaa tarpeen laajalle yhteiskunnalliselle keskustelulle. Jos tätä ei käydä, tulemme antaneeksi väärän viestin EU:n tulevalle suunnalle.
 
Finanssikriisin aikaan ratkaisut haettiin euromaiden kesken. Pidän hyvänä, että nyt mukana ovat kaikki jäsenmaat, myös Ruotsi ja Tanska. Nämä Suomea merkittävästi suuremmat nettomaksajat eivät ole ratkaisulle hurranneet, mutta ovat sen kuitenkin valmiita hyväksymään.
 
Suomen hallituksen tehtävä on miettiä Suomen etua. Meille vienti on äärimmäisen tärkeää. Euroopan ajautuminen pitkään lamaan osuisi meihin lujaa. Vaikka saavutettu ratkaisu ei kaikkia Suomen tavoitteita täytäkään, on Suomi valmis sen osana unionia hyväksymään.
 
Elpymispaketti käsitellään alkusyksystä eduskunnassa. Käsittelystä voi odottaa värikästä. Paketti on ruodittava läpi tarkasti Suomen perustuslain näkökulmasta. Mielenkiintoista on myös seurata muiden EU-maiden parlamenttikäsittelyitä.
 
Elpymispakettia voi kuitenkin perustellusti myös kritisoida. Se avaa pahimmillaan näkymiä tulevaan, joihin on syytä puuttua.
 
Ratkaisun mahdollistanut Saksan linjanmuutos ei poista poliittista jännitettä Etelä- ja Pohjois-Euroopan välillä. Kun etelässä monet hakevat kannatusta ja EU:n legitimiteettiä yhteisen velan kautta, on tilanne pohjoisessa pikemminkin päinvastainen.
 
Ratkaisua väitetään kertaluonteiseksi, mutta tulemme kuitenkin varmuudella näkemään erilaisia kriisejä jatkossakin. Se miten varaudumme seuraaviin eurooppalaisiin kriiseihin, on keskeinen kysymys koko Euroopan unionin tulevaisuudelle.
 
Nyt luodusta toimintatavasta ei voi tulla pysyvää.
 
Mielestäni me emme saa viestiä, että nyt nähty tie on jatkossakin ainoa oikea toimintatapa. Laaja keskustelu Euroopan taloudenpidon pelisäännöistä on välttämätöntä, koska velkaisille jäsenmaille ei saa syntyä käsitystä, että EU:n yhteiset hartiat ovat aina käytettävissä. 
 
Elpymisrahaston kaltaiset toimet edellyttävät aina jokaisen jäsenmaan hyväksynnän. En itse ole mitenkään vakuuttunut, että seuraavan kriisin tullen kaikki jäsenmaat ovat valmiita tämän tason yhteisiin toimiin.
 
Kriisien kautta luovimisessa tulee reuna jossain vaiheessa vastaan, samoin sääntöjen venyttämisessä.
 
Siksi on käytävä laaja kansalaiskeskustelu liittovaltiokehityksestä, yhteisistä vastuista ja yhteisestä finanssipolitiikasta.
 
Tähän tarjoutuu keskustalaisille mahdollisuus Oulun puoluekokouksessa.
 
Työelämäprofessori Vesa Vihriälän on nostanut keskusteluun useita varteenotettavia keinoja vastata haasteeseen. (https://www.vesavihriala.fi/2020/07/eu-paatokset-miten-kavi-ja-miten-eteenpain/).