On nuorten vuoro, nyt tarvitaan nuorten tulevaisuuspaketti!

Mukavaa nähdä teidät kaikki täällä yhteen kokoontuneena. Monet teistä olen tietysti kesän aikanakin tavannut ja olemme yhdessä tavanneet eri tapahtumissa keskustaväkeä. Minulla oli heinäkuussa 70 tilaisuutta. Heinäkuista kierrosta kohtaan oli hieman jännitystä ja hermostuneisuutta ilmassa. Ei kesällä kannata kiertää, ei sinne kukaan tule ja, mitä vielä, minulla ei ole ollut aikoihin niin hyviä ja osallistujajoukoltaan sankkoja tilaisuuksia. Kilpailu on kuitenkin armotonta ja kovaa jalkatyötä tekevät myös muut puolueet. Perinteisen kohtaamisen merkitystä ei kannata vähätellä nimittäin vain kentällä kuulee, mitä mieltä kansa on. Mitkä ovat niitä syvävirtoja ja ihmisten todellisia aatoksia Keskustasta. Keskusta ei saa leijua, vaan olla tiukasti ihmisten iholla, kansan pulssilla. Tämä taito meiltä oli päässyt hiljalleen rapistumaan, kuten vuosi sitten vaalikeväänä koimme. Kansan luottamusta on askel kerrallaan nöyrästi kerättävä.

Emme ole viime vuosina juhlineet kansansuosiossa, mutta sitä painavampi syy meillä onkin ollut panostaa jokaisen ihmisen kohtaamiseen ja kuulemiseen kuluneen kesän aikana. Sitähän meidän työmme on. Tiedän, että teillä on tässä kokouksessa ja keskusteluissa paljon yhteistä jaettavaa niistä kohtaamisista, toiveista, palautteista ja tunnelmista, joita olette kesän aikana koonneet. Pitkän koronakevään jälkeen on ollut myös voimaannuttavaa voida olla ihmisten parissa. Ja tietysti viettää kohtuullisessa määrin lomaakin ennen vaativaa syyskautta. Monet merkit viittaavat siihen, että siitä on tulossa vaativan poliittisen keskustelun, monien paineiden ja myös ristiriitojen syksy, joka keskustan ja keskustan eduskuntaryhmän on valmistauduttava kohtaamaan pitävällä ja lujalla pohjalla.

Eduskuntaryhmän kesäkokouksen tehtävänä on tietysti ennen kaikkea vuorovaikutus ryhmän, puolueen ja ministeriryhmän välillä valmistautuaksemme syksyyn; budjettiprosessiin, lainsäädäntötyöhön ja siihen kiivaaseenkin debattiin, joka on ennakoitavissa syntyvän talouslinjan, koronatoimien ja EU-tulevaisuuskysymysten ympärillä. Keskustan pitää valmistautua tähän kaikkeen niin, että toimintamme lopputuloksena voimme pitää kiinni omista periaatteistamme ja niistä tavoitteista ja ehdoista, joita me hallitukseen menolle puolitoista vuotta sitten asetimme; että voimme toimia ymmärrettävästi ja kansalaisten luottamuksen ansaitsevalla tavalla; ja että saamme aikaan tuloksia. Vain tällaisella linjalla voimme löytää ja löydämme takaisin sellaiselle pohjalle, jossa kannattajat ja kansalaiset laajemminkin näkevät keskustan luotettavana ja vakavasti otettavana vaikutuskanavana.

Olen puolueen puheenjohtajana lähtenyt siitä, että me otamme huomioon kansalaisten palautteen, puolueen jäsenten ja puolue-elinten linjaukset ja kansanvallan vaatimukset. Tämä merkitsee sitä, että syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna Keskustan puoluekokous viitoittaa työtämme hallituksessa ja taival etenee niiden viittojen välissä. Silloin se myös etenee tavalla, johon olemme sitoutuneet.

Kun sanon, että keskusta pitää kiinni hallitustyölle asettamistaan tavoitteista, myös tarkoitan sitä.

Hyvät kollegat! Kun minut vuosi sitten valittiin keskustan puheenjohtajaksi, keskusta oli muutama kuukausi aikaisemmin mennyt hallitusvastuuseen koko Suomen eduskuntavaalihistorian suurimman tappion jälkeen. Te kaikki hallitusneuvotteluihin osallistuneina tiedätte, että me asetimme omat ehtomme tälle ratkaisulle tosissamme, ja saimme näillä ehdoilla syntyneelle ratkaisulle puoluehallituksen ja -valtuuston tuen. Keskustan puheenjohtajana olen ottanut nämä ehdot tosissani ja kokenut velvollisuudekseni huolehtia, että niistä pidetään kiinni.

En pidä mitenkään vähäisenä tästä puhuvana seikkana sitä, että luottamusta hallitusyhteistyöhön piti viime vuoden lopulla hakea jopa poikkeuksellisten tapahtumien kautta. Mediakuiskaajat ovat kertoneet minua pidetyn aivan ”maanvaivana”. On myös sanottu, ettei tiedetä, millä päällä Keskusta milloinkin on. Tähän kaikkeen totean, että minä olen mielelläni maanvaiva, kun kysymys on Keskusta tavoitteiden ajamisesta. Keskusta on oma itsenäinen hallitustoimija ei vasemiston tai oikeiston kynnysmatto, ja tästä linjasta Keskusta pitää kiinni.

Mutta se palaute, mitä olen saanut kesän aikana kansan parissa kiertäessä – siitä palautteesta en tunnista sitä, mitä kuiskaajat piirtävät. Tuo kansan palaute on rohkaissut ja asettanut asiat oikeisiin puitteisiin. Suurin osa ihmisistä on ymmärtänyt ja ymmärtää, että talouden, työllisyyden tai Euroopan unionin kehitystä arvioidessaan keskustan Kulmuni ei puhu omasta puolestaan vaan puolustaa sitä, mistä yhdessä keväällä 2019 päätettiin ja tässä käsityksessä aion toimia myös jatkossa.

Hyvät kollegat! Mielestäni on täysin mahdollista tässä maailman, Euroopan ja Suomen haasteellisessa tilanteessa rakentaa keskustalainen linja, joka on paitsi järkevä myös kansalaisten silmissä luottamusta keräävä.

Äsken mainitsemieni kolmen kokonaisuuden; koronatoimien, talous- ja työllisyystoimien ja Eurooppa-politiikan osalta tuo keskustalainen linja näyttää mielestäni seuraavalta:

Korona-kriisin osalta kevät opetti, että kansainväliseen tietoon ja kansainvälisten asiantuntijaorganisaatioiden kuten maailman terveysjärjestön suosituksiin, pitää suhtautua vakavasti. Määritelmänsä mukaan pandemia on maailmanlaajuinen kulkutauti, jonka tarttumisessa, torjumisessa ja hoitamisessa pätevät monet samat asiat eri puolilla maailmaa. Viime viikkojen valossa on selvää, että kansainvälisen tiedon ja kokemuksen pitäisi vaikuttaa enemmän ja ennakoivasti omiin linjauksiimme.

Korona-kriisin kevätkausi osoitti myös sen, että pääosa Suomen kunnista pystyi ketterästi muuntamaan toimintansa poikkeusoloihin. Oppiminen, hoiva ja huolenpito jatkuivat. Meidän on syytä oppia, että paikallisena viranomaisena ja yhteisönä kunnalla on merkittävä rooli erilaisten kriisien kohdatessa meitä. Arvostetaan sitä työtä, jolla Suomen kunnissa ja terveyspalveluissa keväästä selvittiin ja osoitetaan tämä arvostus kovasti venynyttä hoitohenkilökuntaan kohtaan.

Koronakriisi on vaikuttanut erityisen paljon nuorten mahdollisuuksiin työllistyä ja päästä ensimmäiseen työpaikkaan. Tiedämme 1990-luvun lamasta ja finanssikriisistä, että tämä voi jättää työmarkkinoille siirtyvien nuorten elämään pitkäaikaiset arvet. Monet jäivät ilman odotettua kesätyöpaikkaa tai harjoittelumahdollisuuksia viime kesänä. Lomautukset ja epävarma tilanne vaikeuttavat yrityksissä nuorten palkkaamista. Alle 30 vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli kesäkuussa runsas 107 000 kun heitä vuosi sitten oli hieman yli 63 000. Myös yli vuoden työttömänä olleita nuoria on enemmän kuin vuosi sitten. Nuoret eivät myöskään saa riittävästi monialaisia palveluita joissa annetaan tukea paitsi työllistymiseen, myös mielenterveyden, elämänhallinnan tai asumisen ongelmiin.

Siksi on tarpeen ryhtyä toimiin joilla nuorten työllistymistä edistetään.  Keskusta katsoo, että budjettiriihessä on sovittava kokonaisuudesta nuorten hyvinvoinnin ja tulevaisuuden uskon vahvistamiseksi. On nuorten vuoro, tarvitaan nuorten tulevaisuuspaketti. Sen osana tulee ollaensinnäkin nuorten työllistämisen porkkanat työnantajille – tähän sopii esimerkiksi väliaikainen alennus alle 30 vuotiaiden työnantajamaksuihin tai muu vastaava toimi.

Nuorten alle 30-vuotiaiden oppisopimusten määrä tulisi tuplata. Tämä myös edellyttää kannustimia työnantajille niin että nuorten oppisopimukset tehdään houkuttelevammiksi. Siihen hyvä keino on palkkatuen myöntäminen koko oppisopimusajaksi ja niin, että nuoren ei tarvitse ensin erota koulutusta ja ilmoittautua työttömäksi vaan palkkatuki on saatava heti oppilaitoksesta.

Kolmanneksi nuoret tarvitsevat toimivat monialaiset palvelut joissa edellisen hallituksen aikana kehitetyt ohjaamot ovat osoittautuneet todella tehokkaiksi ja vaikuttaviksi. Nuorten palveluita pitää parantaa ja varmistaa että jokaiselle nuorelle tehdään laadukkaat työllistymissuunnitelmat ja myös muut kysymykset ja huolet saavat vastauksen. Nuoret tarvitsevat kohtaamista ja kokonaisvaltaista tukea arkeensa.

Nuorissa on tämän maan tulevaisuus, joten nuorten yrittäjyyteen kannustaminen on tärkeää.

Koulutuksen saavutettavuus on ollut keskustalainen alueellisen tasa-arvoajattelun kivijalka aina. Lukio- ja ammatillinen koulutus lähellä sekä alueellisesti kattava korkeakoulutus ovat keskustalaisen sivistyspolitiikan kulmakiviä ja sanon sen ääneen.

Neljänneksi tarvitaan toimia joilla varmistetaan ammatillisten oppilaitosten riittävä rahoitus niin että opetus pysyy laadukkaana ja yhteistyötä työpaikkojen kanssa pystytään tekemään työssä oppimisessa. Työttömyys ei saa olla karussa ei nuorten eikä vanhempien osalta, jokainen työpaikka tarvitaan.

Näistä Keskusta tulee tämän syksyn aikana huolehtimaan.

Arvoisat kollegat,

Korona-kriisin talousvaikutuksia on merkittävästi lieventänyt hallituksen valmius tukea yrityksiä ja kuntia kriisissä taloudellisesti. Tässä me olemme saaneet kansainvälistäkin huomiota osaksemme. Tästä hyvästä seuraa kuitenkin se kääntöpuoli, että valtiontalous ottaa puskurina vastaan suurta velkakuormaa, jonka jatkumista se ei samalla vauhdilla kestä.

Niinpä joudumme kysymään, miten vahvistetaan talouden kestävyyttä, kun velkaantumisen ja työllisyyden haasteet ovat merkittävästi kasvaneet siitä, mitä ne olivat hallitusta muodostettaessa. Ja jo silloin ne olivat mittavia.

Tänä syksynä, budjettiriihessä, hallituksen on löydettävä yhteinen ymmärrys vaadittavista toimista 30 000 lisätyölliseen ja toimittava – tehtävä päätöksiä. Ei pidä hirttäytyä yksittäisiin esityksiin, ei tarttua heppoisiin ratkaisuihin eikä tyrmätä vaativimpia. On löydettävä kokonaisuus, jolla Suomen kilpailukyky ja talous vahvistuvat ja työllisyys saadaan kestävään kasvuun. Toistan: tästä on saatava yhteiset päätökset tänä syksynä, budjettiriihessä.

Mitä tulee Eurooppa-tason ratkaisuihin, Suomi on tukenut niin sanotun elpymisvälineen muodostamista sillä perusteella, että se on poikkeus, joka on perusteltu koronan aiheuttamalla kriisillä. On hyvä muistuttaa kahdesta asiasta tässä yhteydessä. Korona-kriisi ja sen aiheuttama poikkeus EU-taloudenpidon käytäntöihin eivät tarkoita sitä, että mitkä tahansa toimet olisi sallittu, eivätkä sitä, että vastaavaa menettelyä voidaan käyttää mihin tahansa kriisiin. Kysymyksessä on rajattu poikkeus. Toinen muistettava asia on se, hyvät edustajakollegat, että eduskunnan on täysin normaalilla tavalla ja huolellisesti valiokuntatyössä, ryhmissä ja toimielimenä käsiteltävä omalta osaltaan tämä kriisinratkaisu.

Eduskunnan on voitava tehdä työnsä niin, että huolellisesti punnitaan ratkaisuesityksen suhde omaan lainsäädäntöömme sekä vaikutukset tulevaan talouskehitykseen ja EU:n tulevaisuuteen. Myös kansalaisten on saatava selko ja ymmärrys siitä, miksi ja millä perusteilla näin menetellään. Tämä ei onnistu ruhjoen, vaan puhuen, perustellen ja yhteen sovittaen. Tässä keskustan eduskuntaryhmällä ja sen jokaisella jäsenellä on syksyn osalle haastava tehtävä ja yhteinen työmaa.

Euroopan unionin tulevan talouskehityksen, talous- ja rahaliiton tulevaisuuden ja unionin muiden tulevaisuuskysymysten suhteen tarvitaan laaja keskustelu – eikä vain Brysselin kokoussaleissa – vaan jokaisessa jäsenvaltiossa, jokaisessa puolueessa ja kaikissa Euroopan kansalaisyhteiskunnissa. Euroopan unionin kehitys on menneinä vuosikymmeninä edennyt talouden, etujärjestöjen ja politiikan eliittien hankkeena.

Viime huippukokouksessa Ranskan presidentti Emanuel Macron nousi sellaiseen rooliin, jota Ranskalla ei ole ollut sitten Euroopan kahtiajaon päättymisen ja Maastrichtin sopimuksen. Tämä EU-päätöksenteon muutos luo nyt varmasti suuria odotuksia niissä maissa, jotka kokivat Ranskan nousseen esiin heidän asiallaan. Tämä voi ennakoida muutospaineita moniin muihin asioihin, ja siihen on syytä varautua – keskustan puoluekokouksen on siis linjattava sitä perusasennoitumista, jolla Euroopan talouden tulevaisuuteen suhtaudumme.

Euroopasta voin sanoa saman kuin Suomestakin. Me linjasimme vuoden 2019 kaksiin vaaleihin EU-asioita silloisen puheenjohtajamme Juhan johdolla niin, että Euroopassa on pidettävä kiinni siitä, mitä on yhdessä sovittu. Tuskinpa tämä periaate on muuttunut puolueellemme ja puolueväellemme lainkaan vieraammaksi, vaikka Sipilä on vaihtunut ”Maanvaivaan” – ehkäpä on niin, että tässä suhteessa meiltä odotetaan jopa tiukempaa linjaa, kun kansainvälisesti on alkanut jälleen keskustelu entistä tiiviimmästä talousintegraatiosta. Keskusta ei kannata liittovaltiosta. Euroopan eheyden paras tae on itsenäinen talouspolitiikka.

Rakkaat työtoverit, meillä on kova syksy edessäpäin, mutta kovia ovat tekijätkin. Kesällä on levätty ja kerätty virtaa. Uusiutuvaa energiaa siis on. Kunnallisvaalit lähestyvät vauhdilla, koronan toinen aalto uhkaa. Suomalaisilta poliitikoilta odotetaan toimia, harkintakykyä ja luottamuksen vahvistamista. Meihin luotetaan paljon. Ollaan sen arvoisa ja aletaan hommiin.