10.12.2010

Nuoria on kevyt kepittää

Julkaistu 10.12.2010 - Uusi Rovaniemi

Eduskunta hyväksyi keskiviikkona äänestyksessä peruspalveluministeri Paula Risikon esityksen nuorten, alle 25-vuotiaiden toimeentulotuen perusosan leikkaamisesta jopa 40 prosentilla, jos nuori kieltäytyy koulupaikan vastaanottamisesta tai keskeyttää koulunsa. On toivottavaa, että jokainen nuori saisi myös toisen asteen jälkeen opiskelupaikan tai vahvan jalansijan työelämässä, mutta valitettavasti todellisuus on usein karumpaa.

Itse kuulun sukupolveen, jolle on koko nuoruusikä toitotettu, että Suomi tulee kohtaamaan valtavan työvoimapulan suurten ikäluokkien eläköityessä ja omakin työnsaantini tulee olemaan helppoa kuin heinän teko. Tämän mantran rinnalla tuntuu uskomattomalta, että Suomen yksi akuutein ongelma on nuorisotyöttömyys, mikä ei riittävässä määrin saa painoarvoa asioiden ratkaisupäässä. Ongelmaa ei edesauta se, että tiistaina saimme nähdä uutisissa, miten työelämän paineet luovat työntekijöille siinä määrin sydämen tykytyksiä ja ahdistuneisuutta, että monet työntekijät ovat ratkaisseet lisääntyneet tehokkuusvaatimukset mielialalääkkeiden runsaalla käytöllä selvitäkseen työelämän oravan pyörässä.

On paradoksaalista, että Suomen eläessä historiansa vaurainta aikaa meillä, on samanaikaisesti ratkottavana liuta ihmisten henkiseen hyvinvointiin liittyviä ongelmia. Työuria olisi syytä pidentää ihmisten elinaikaodotusten nousun verran samassa suhteessa. En ole kuitenkaan yllättynyt kansalaisten yhtenäisestä vastustuksesta eläkeiän nostamiseksi 65 ikävuoteen, jos työelämän kuormittavuus ja vaatimukset ovat nousseet samanaikaisesti moninkertaisesti.

Nuoret eivät tulleet tällä hallituskaudella ensimmäistä kertaa ohitetuksi alle 25-vuotiaiden toimeentulotuen perusosan leikkaukseen kohdistuvassa asiassa. Keväällä taisteltiin jälleen opintotuen indeksiin sitomisen puolesta. Opintotuki on ainoa perusturvaan verrattavissa oleva sosiaalietuus, jota ei ole sidottu elinkustannusten nousun mukaisesti kansaneläkeindeksiin. Opiskelijajärjestöt Suomen ylioppilaskuntien liiton johdolla, ovat tänäkin vuonna koettaneet jatkaa jo kahden vuosikymmenen mittaista kamppailua opintotuen indeksiin sitomisen puolesta. Taistelu jatkuu myös ensi vaalikaudella. Ei tarvitse olla kummoinen meedio pohtiakseen, kuinka paljon valtiontaloudessa on joustovaraa, kun taloustaantumaa on jatkuvasti elvytetty lainarahalla ja valtion lainan määrä tullee jatkamaan nousuaan siten, että vuonna 2012 ylitetään valtion lainan osalta maaginen 100 miljardin euron raja. Nykyisistä hyvinvointivaltion raameista kiinnipitäminen tulee siis aiheuttamaan riittäväsi päänvaivaa päättäjille, joten valitettavasi en jaksa uskoa merkittäviin tulonsiirtojen nousuihin.

Politiikassa on aina olemassa vaihtoehto, kysymys arvotettavista asioista. Jos opiskelijoiden opintotuen indeksiin sitominen nähdään tärkeänä, se toteutetaan tai, jos syrjäytymisvaarassa olevia nuoria haluttaisiin aidosti tukea, keinoina olisi muut kuin leikkaukset ja jatkuva kepittäminen.

1990-luvun lamasta selvittiin osin leikkauslistojen avulla. Leikkauksilla menetettyä tasoa ei juuri nousukauden aikana korjattu. Ajautuuko valtiovalta jälleen talouskurimuksen selvittelyssä leikkauslistoihin? Yllättävää ei ole, että leikkaukset koskevat niitä, jotka eivät ole riittävässä määrin edustettuina. Eduskunnassa on tasan yksi alle 30-vuotias kansanedustaja. Kertoisiko se jotain siitä, kuinka paljon nuoria todellisuudessa kuullaan heitä koskevissa asioissa. Onneksi keväällä tuohonkin asiaan voi tehdä muutoksen.

Katri Kulmuni, Lapin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja

Mielipide: Terveysasema joka kunnassa ja kaksi keskussairaalaa 

24.6.2021

Lapin Kansan toimittaja Armi Auvinen kirjoitti uutisanalyysissaan 22.06. Lapin maakunnan kahdesta keskussairaalasta. Lapin maakuntalehdeltä voisi toivoa ja olettaa maakunnallista näkemystä.

 

Länsi-Pohjan keskussairaala on aivan yhtä paljon Lapin maakuntaa kuin Lapin keskussairaala tai Muonion ja Ivalon terveyskeskukset, jotka toimittaja jostain syystä asetti vastakkain nimenomaan Kemin keskussairaalan kanssa. 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Lapin Kansassa 24.6.2021 

Lue lisää
Vaalilehti: Äänestä Vahvan tornion puolesta

13.6.2021

Tervetuloa tutustumaan vaalilehteeni!

Äänestä vahvan Tornion puolesta

Rajakaupunki on rikkautta

Toimivat peruspalvelut

Hyvät yhteydet

 

Olen ehdolla kuntavaaleissa numerolla 74.

 

Ennakkoäänestys 26.5.-8.6.2021
Varsinainen vaalipäivä 13.6.2021

Lue lisää
Kuntavaaliteemani

12.6.2021

Rajakaupunki on rikkautta, toimivat peruspalvelut ja hyvät yhteydet. Lue lisää ajatuksistani!

Lue lisää
Kolumni: Koronaväsymys painaa

11.3.2021

Tällä viikolla tuli jälleen voimaan kolmen viikon poikkeukselliset rajoitustoimet. Suomi on vuoden jälkeen ajautunut taas poikkeusoloihin ja ravintolat on laitettu kiinni elinkeinovapautta rajoittamalla. Se on ollut vaikeaa, mutta välttämätöntä. 

 

Myös Lapin ravintolat menivät kiinni, vaikka jokaisessa kunnassa ei olekaan yhtä huono tilanne koronan kanssa. Lapin koronavirustartunnat ovat pysyneet nyt hyvin hallinnassa. Etenkin Länsi-Lapin tilanteeseen eniten lienee vaikuttanut Ruotsin tiukentunut rajakontrolli. Ruotsiin ei pääse ilman koronatodistusta ja Suomeen tultaessa ohjataan testiin.


Kirjoitus on julkaistu alunperin Meän Torniolaaksossa 10.3.2021.

Lue lisää
Suomen metsäteollisuushistorian kaikkien aikojen suurin investointi Suomeen

11.2.2021

Kemiin investoidaan 1,6 miljardia euron biotuotetehtaaseen.

Lue lisää
Työtä kotiseudun hyväksi - olen ehdolla kuntavaaleissa

1.2.2021

Jo ennen kuin tulin mukaan politiikkaan, olin torniolainen. Ja jos joskus poliittinen toimintani päättyisi, niin kotini olisi silloinkin Torniossa. Täällä ovat sukujuureni, täällä olen saanut elää ja asua, vaikka viime vuosina olenkin viettänyt osan ajastani kansanedustajan tehtävien vuoksi Helsingissä. 

Jos toimintani Tornion kaupunginvaltuustossa voi edistää kotikaupunkini ja sen ihmisten etua ja kehitystä, niin olen velvollinen asettumaan ehdokkaaksi. Enkä ainoastaan velvollinen, vaan teen sen sydämen palosta.

Olen siis ehdolla tulevissa huhtikuun kuntavaaleissa. Haluan tehdä työtä minut kasvattaneen kotiseudun hyväksi, jos torniolaiset antavat minulle vaaleissa luottamuksen. Ratkaisu on jälleen äänestäjien käsissä.

Lue lisää

Katrista matkan varrella sanottua

"Katri ymmärtää kenttätyön merkityksen. Hän on välitön persoona ja ihmisten kohtaaminen hänelle on luontevaa."