Kirjoitus on julkaistu kolumnina Uusi Rovaniemi -lehdessä la 4.6.2016.

Nouseeko lohi vielä?

Yhtä varmasti kuin vuodet vierivät, puidaan Lapissa lohipolitiikkaa. Lapin jokien valjastamisella on aivan oma historiansa. Jo Urho Kekkonen peräänkuulutti myös Lapin teollistamista. Tätä varten tarvittiin sähköä ja sitä saatiin vesivoimasta. Elettiin sotien jälkeistä uuden rakentamisen aikaa. Vielä nykyisinkin vesivoima tuo Lappiin verotuloja ja työpaikkoja.

Isohaaran rakentamisen myötä lohen nousu Kemijokeen kuitenkin tyssäsi kuin seinään. Onko syytä elätellä toiveita vaelluskalojen noususta Kemi- ja Ounasjokeen? Mielestäni tätä on syytä pohtia nyt, kun Tornionjokeen lohi on jälleen alkanut nousta.

Sipilän hallitus ottaa asian tosissaan. Ensimmäistä kertaa vaelluskalojen palauttamiselle on varattu määrärahaa. Kyseessä on seitsemän miljoonan euron vipuraha, jolla kyetään edistämään nopeita toimia. Tärkeää on yhteistyön säilyttäminen ja avoin keskustelu kaikkien osapuolten kanssa. Lapin Liitto on juuri käynnistänyt oman yhteistyöryhmän, jossa ratkaisuja Kemijoelle etsitään.

Tätä kärkihankerahaa vaikeampi kysymys on vesivoimayhtiöiden kalatalousvelvoitteet. Voimalaitosrakentaminen aiheuttaa vaelluskalojen nousun estämisen myötä kalataloudellisen menetyksen. Tämän menetyksen korvaamiseen yhtiöt on velvoitteilla määrätty.

Riista- ja kalataloustutkimuslaitoksen selvityksessä kalatalousvelvoitteiden taso osoittautui liian alhaiseksi verrattuna nykykäsitykseen jokien vaelluskalojen tuotantokyvystä. Kemijoella velvoitteen muuttamisprosessin käynnistäminen näyttää siis varsin todennäköiseltä. Lapin ELY valmistelee Kemijoen kalatalousvelvoitetta koskevaa selvitystä. Kalatalousvelvoitteista päättää lopulta AVI lupaviranomaisena ELY:n, haitankärsijän tai vesivoimayhtiön hakemuksesta.

Itse toivoisin, että velvoitteita esitettäisiin muutettaviksi istutusvetoisista vastaamaan paremmin tämän päivän toimintaympäristöä ja tutkimustietoa. Ehkä velvoitteeseen voisi sisältyä vaellusyhteyden palauttaminen rakentamalla kalateitä ja poikasten alasvaellusta helpottavia rakenteita. Muita keinoja voisivat olla kalojen ylisiirrot, poikasistutukset sekä vaelluspoikasistutukset.

Nyt kärkihanketoimenpiteillä saavutettavien tulosten jatkuvuus tulee varmistaa. Kalatalousvelvoitteiden oikeanlainen ajanmukaistaminen voisi luoda hyvän pohjan pysyville ratkaisuille rakennettujen vesien kalakantojen hoidossa.

Toivottavasti tämä monimutkainen vyyhti etenee hyvässä yhteisymmärryksessä eri toimijoiden kanssa, eri näkökohtia yhteen sovittaen. Näyttöjä nimittäin on siitä, että kyllä me lappilaiset osataan keskenämme näistä tapellakin. Mitä jos nyt yritettäisiin toimia toisin?

Katri Kulmuni

kansanedustaja (kesk.)