14.11.2018

Muistetaanhan vielä Kemijärven sellutehtaan sulkeminen

Muistan edelleen uutiset Kemijärven sellutehtaan sulkemisesta. Kemijärvi ja koko Itä-Lappi kärsi eniten, mutta se oli isku koko Lapille.

Kemijärven ja lukuisten muiden tehtaiden sulkemisten vuoksi Suomen metsienkäyttö oli pitkään normaalia alemmalla tasolla, metsätaloudellisesti vajaakäytöllä.

Hiljalleen käyttöä on saatu takaisin ylöspäin. Venäjän tuonti on vähentynyt ja myös uusia investointeja on tullut. Kemijärven Keitele Groupin saha lienee yksi parhaista esimerkeistä.

Muistan edelleen uutiset Kemijärven sellutehtaan sulkemisesta. Kemijärvi ja koko Itä-Lappi kärsi eniten, mutta se oli isku koko Lapille.

Kemijärven ja lukuisten muiden tehtaiden sulkemisten vuoksi Suomen metsienkäyttö oli pitkään normaalia alemmalla tasolla, metsätaloudellisesti vajaakäytöllä.

Hiljalleen käyttöä on saatu takaisin ylöspäin. Venäjän tuonti on vähentynyt ja myös uusia investointeja on tullut. Kemijärven Keitele Groupin saha lienee yksi parhaista esimerkeistä.

Olemme edelleen jäljessä puuntuotannollisesti kestävimmästä hakkuutasosta. Nyt käytämme runkopuuta hieman yli 70 miljoonaa kiintokuutiota, kun kestävin mahdollinen nousee jo 94 milj. vuonna 2025.

Maakunnista suurin todellisen käytön ja Luonnonvarakeskuksen laskeman suurimman mahdollisen käytön välinen ero löytyy juuri Lapista ja Pohjois-Suomesta.

Kemijärven ja Kemin metsäinvestoinnit kasvattaisivat puunkäyttö Suomessa merkittävästi. Tilanne korjautuisi. Hätävarana olisi vielä puuntuonti sekä Venäjältä että Ruotsista.

Investoinnit eivät kaikille kelpaa. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on kertonut Helsingin Sanomissa, että hakkuita tulisi Suomessa vähentää nykytasosta.

Lapissa toimii merkittävä määrä sahoja ja Kemissä kaksi teollisuuden suurta tehdasta. Hakkuiden vähentäminen tarkoittaisi joidenkin näiden olemassa olevien laitosten alasajoa. 

Rinne perustelee näkemystään ilmastosyillä. Rinteen kirves osuu kuitenkin pahasti harhaan.

Metsäteollisuustuotteet myydään maailmalle. Kyse on maailmanmarkkinatuotteista, joiden kysyntä määräytyy globaalisti.

Jos Lapista viedään maailman tarpeisiin vähemmän uusiutuvia metsätuotteita, tehdään ne jossain muualla. Tehtaat ilmastovaikutuksineen - ja ennen kaikkea työpaikkoineen - siirtyy muihin maihin.  

Toinen vaihtoehto on uusiutuvien metsätuotteiden korvautuminen uusiutumattomilla. Tällä olisi todennäköisesti kielteisiä vaikutuksia yhteiseen ilmakehäämme.

Ilmastomielessäkin olisi järkevämpää vauhdittaa metsien kasvua, kuin rajoittaa hakkuita.

Keinoja on. Metsäpinta-alaa voidaan lisätä, mm. jo nostettuja entisiä turvetuotantoalueita metsittämällä. Lapin Suomen ennätystason harvennusrästit pitäisi hoitaa. Tuhkalannoitusta voidaan lisätä sekä metsätuhoja vähentää. 

Vinkkinä Antti Rinteelle: Stora Enson Jouko Karvinen myöhemmin myönsi alasajon olleen virheen. Ei niitä aikoja moni täällä kaipaa. Työtä ja toimeentuloa sitäkin enemmän.

Kirjoitus on alun perin julkaistu Uusi Rovaniemi -lehdessä 14.11.2018

EU:n vaade ennallistaa osuu etenkin Lappiin

9.11.2022

Viime viikkojen yksi politiikan kuuma kiista on liittynyt EU:n ennallistamisasetukseen.

Kirjoitus on julkaistu alunperin Uusi Rovaniemi -lehdessä.

Lue lisää
Mitä tehdä nousevalle sähkön hinnalle?

2.8.2022

Eurooppalaiset valmistautuvat talveen huolestuneina. Meidän ongelmamme on pienempi kuin ukrainalaisilla, jotka kuolevat paraikaa kotimaansa puolesta. Sodan vaikutukset näkyvät monin tavoin ja meille yksi suurimmista on kohonnut energian hinta. Läpi 2000-luvun Venäjä on pystynyt kiristämään Keski-Eurooppaa kaasulla.

Kirjoitus on alunperin julkaistu Uusi Rovaniemi -lehdessä.

Lue lisää
Venäjän idea ei muutu

27.4.2022

Kirjoitus on alunperin julkaistu Uusi Rovaniemi -lehdessä 27.4.2022

Lue lisää
Äänestä aluevaaleissa Lapissa 366

9.1.2022

Lapin jokaisessa kunnassa on oltava terveysasema jatkossakin ja ympärivuorokauden päivystävät keskussairaalat Kemissä ja Rovaniemellä.

Se on Lapin ja minun linja. Äänestä tämän puolesta aluevaaleissa numerolla 366!

Ennakkoäänestys 12.-18. tammikuuta ja varsinainen vaalipäivä 23. tammikuuta.

Lue lisää
Mikä muuttuu aluevaaleissa?

4.1.2022

Muutaman viikon kuluttua Suomessa äänestetään historian ensimmäisissä aluevaaleissa Helsinkiä lukuunottamatta.

 

Vuoden 2023 alusta aloittavat hyvinvointialueet vastaavat pääasiassa maakunnittain sosiaali- ja terveyspalveluista sekä palo- ja pelastustoimesta. Näillä alueilla ei ole yleistä toimivaltaa kuten kunnilla, joten toistaiseksi hyvinvointialueiden toimintakenttä on hyvin rajattu.

 

Lapissa keskeistä ja paljon keskustelua herättänyttä on se, että jokaisessa kunnassa säilyy terveyskeskus jatkossakin. Se on tärkeää niin Tornionlaakson kunnille Pellolle ja Ylitorniolle kuin jokaiselle lappilaiselle kunnalle. 

 

Kolumni on alunperin julkaistu Meän Torniolaaksossa. Lue koko kolumni:

Lue lisää
Mistä on kysymys tammikuun aluevaaleissa?

29.12.2021

Alle kuukauden kuluttua pääkaupunkia lukuunottamatta Suomessa äänestetään historian ensimmäisissä aluevaaleissa. Tuleva aluehallinto ei omaa yleistä toimivaltaa, kuten kunta, vaan hyvinvointialue keskittyy ainoastaan sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä palo- ja pelastustoimen järjestämiseen. Jokainen äänioikeutettu lappilainen voi äänestää satojen ehdokkaiden joukosta omaansa Lapissa.

 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Uusi Rovaniemi -lehdessä. Lue koko kolumni:

Lue lisää

Katrista matkan varrella sanottua

"Eri alueilla vaikuttavat erilaiset tarpeet ja arvotukset. Puheenjohtajan yhtenä tehtävänä on löytää keskustalaiseen jäsenkenttään yhdistäviä normeja, jotka ohjaavat toimintaamme. Vahva ja osallistava ruohonjuuritason työ on toiminnan pohja. Siksi Katri Kulmuni."