14.11.2018

Muistetaanhan vielä Kemijärven sellutehtaan sulkeminen

Muistan edelleen uutiset Kemijärven sellutehtaan sulkemisesta. Kemijärvi ja koko Itä-Lappi kärsi eniten, mutta se oli isku koko Lapille.

Kemijärven ja lukuisten muiden tehtaiden sulkemisten vuoksi Suomen metsienkäyttö oli pitkään normaalia alemmalla tasolla, metsätaloudellisesti vajaakäytöllä.

Hiljalleen käyttöä on saatu takaisin ylöspäin. Venäjän tuonti on vähentynyt ja myös uusia investointeja on tullut. Kemijärven Keitele Groupin saha lienee yksi parhaista esimerkeistä.

Muistan edelleen uutiset Kemijärven sellutehtaan sulkemisesta. Kemijärvi ja koko Itä-Lappi kärsi eniten, mutta se oli isku koko Lapille.

Kemijärven ja lukuisten muiden tehtaiden sulkemisten vuoksi Suomen metsienkäyttö oli pitkään normaalia alemmalla tasolla, metsätaloudellisesti vajaakäytöllä.

Hiljalleen käyttöä on saatu takaisin ylöspäin. Venäjän tuonti on vähentynyt ja myös uusia investointeja on tullut. Kemijärven Keitele Groupin saha lienee yksi parhaista esimerkeistä.

Olemme edelleen jäljessä puuntuotannollisesti kestävimmästä hakkuutasosta. Nyt käytämme runkopuuta hieman yli 70 miljoonaa kiintokuutiota, kun kestävin mahdollinen nousee jo 94 milj. vuonna 2025.

Maakunnista suurin todellisen käytön ja Luonnonvarakeskuksen laskeman suurimman mahdollisen käytön välinen ero löytyy juuri Lapista ja Pohjois-Suomesta.

Kemijärven ja Kemin metsäinvestoinnit kasvattaisivat puunkäyttö Suomessa merkittävästi. Tilanne korjautuisi. Hätävarana olisi vielä puuntuonti sekä Venäjältä että Ruotsista.

Investoinnit eivät kaikille kelpaa. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on kertonut Helsingin Sanomissa, että hakkuita tulisi Suomessa vähentää nykytasosta.

Lapissa toimii merkittävä määrä sahoja ja Kemissä kaksi teollisuuden suurta tehdasta. Hakkuiden vähentäminen tarkoittaisi joidenkin näiden olemassa olevien laitosten alasajoa. 

Rinne perustelee näkemystään ilmastosyillä. Rinteen kirves osuu kuitenkin pahasti harhaan.

Metsäteollisuustuotteet myydään maailmalle. Kyse on maailmanmarkkinatuotteista, joiden kysyntä määräytyy globaalisti.

Jos Lapista viedään maailman tarpeisiin vähemmän uusiutuvia metsätuotteita, tehdään ne jossain muualla. Tehtaat ilmastovaikutuksineen - ja ennen kaikkea työpaikkoineen - siirtyy muihin maihin.  

Toinen vaihtoehto on uusiutuvien metsätuotteiden korvautuminen uusiutumattomilla. Tällä olisi todennäköisesti kielteisiä vaikutuksia yhteiseen ilmakehäämme.

Ilmastomielessäkin olisi järkevämpää vauhdittaa metsien kasvua, kuin rajoittaa hakkuita.

Keinoja on. Metsäpinta-alaa voidaan lisätä, mm. jo nostettuja entisiä turvetuotantoalueita metsittämällä. Lapin Suomen ennätystason harvennusrästit pitäisi hoitaa. Tuhkalannoitusta voidaan lisätä sekä metsätuhoja vähentää. 

Vinkkinä Antti Rinteelle: Stora Enson Jouko Karvinen myöhemmin myönsi alasajon olleen virheen. Ei niitä aikoja moni täällä kaipaa. Työtä ja toimeentuloa sitäkin enemmän.

Kirjoitus on alun perin julkaistu Uusi Rovaniemi -lehdessä 14.11.2018

Kuntavaaliteemani

5.3.2021

Rajakaupunki on rikkautta, toimivat peruspalvelut ja hyvät yhteydet. Lue lisää ajatuksistani!

Lue lisää
Suomen metsäteollisuushistorian kaikkien aikojen suurin investointi Suomeen

11.2.2021

Kemiin investoidaan 1,6 miljardia euron biotuotetehtaaseen.

Lue lisää
Työtä kotiseudun hyväksi - olen ehdolla kuntavaaleissa

1.2.2021

Jo ennen kuin tulin mukaan politiikkaan, olin torniolainen. Ja jos joskus poliittinen toimintani päättyisi, niin kotini olisi silloinkin Torniossa. Täällä ovat sukujuureni, täällä olen saanut elää ja asua, vaikka viime vuosina olenkin viettänyt osan ajastani kansanedustajan tehtävien vuoksi Helsingissä. 

Jos toimintani Tornion kaupunginvaltuustossa voi edistää kotikaupunkini ja sen ihmisten etua ja kehitystä, niin olen velvollinen asettumaan ehdokkaaksi. Enkä ainoastaan velvollinen, vaan teen sen sydämen palosta.

Olen siis ehdolla tulevissa huhtikuun kuntavaaleissa. Haluan tehdä työtä minut kasvattaneen kotiseudun hyväksi, jos torniolaiset antavat minulle vaaleissa luottamuksen. Ratkaisu on jälleen äänestäjien käsissä.

Lue lisää
Korona laittaa rajankin testiin

22.10.2020

Korona on laittanut monen väylänvartisen elämän mullin mallin. Kevään sinnittely tiukkojen koronarajoitusen kanssa näyttää valitettavasti saavan nyt syksyllä jatkoa. Rauhallisen koronakesän jälkeen virus on lähtenyt taas isoissa kaupungeissa leviämään. Sieltä se etenee muuallekin. 

 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Meän Torniolaaksossa 22.10.2020

Lue lisää
Keskustan ryhmäpuheenvuoro: Puoliväliriihessä päätökset 30 000 työllisestä lisää - talouden vakauttamisesta parlamentaarinen näkemys

7.10.2020

Arvoisa puhemies,

Me päättäjät voimme toimia nyt kahdella tavalla.

Voimme joko luoda koteihin toivoa ja varmuutta, tai lisätä huolta ja epävarmuutta.

Keskusta sanoo: Kyllä Suomi selviytyy.



Lue koko puheenvuoro: 

Lue lisää
Pääkaupunkien yhteistyötä rajaseutujen ratkaisuille

30.9.2020

"Länsi- ja pohjoisrajan ihmiset ovat joutuneet korona-aikana poikkeuksellisen paineen keskelle. Monen rajalla elävän elämänpiiri puolittui, kun tavanomaisille asioille ei voinutkaan kuukausiin lähteä Ruotsiin tai Norjaan.

 

Koronan hellittäessä sisärajavalvontaa lievennettiin, mutta epidemian jälleen voimistuessa Pohjoismaissa sisärajavalvonta on tällä viikolla palannut myös Suomen ja Ruotsin sekä Norjan välisille rajoille."

Kirjoitus on alunperin julkaistu Kemi-Tornio Kaupunkilehdessä 30.9.2020. Lue lisää klikkaamalla. 

Lue lisää

Katrista matkan varrella sanottua

"Kulmunin Katrista saamme Keskustalle puheenjohtajan, joka puolustaa maaseudun nuorten toivoa paremmasta tulevaisuudesta ja jokaisen oikeutta tasavertaisuuteen postinumeroon katsomatta. Hän katsoo rohkeasti tulevaisuuteen unohtamatta kuitenkaan perinteisiä arvoja ja alkiolaisuutta."