Muistetaanhan vielä Kemijärven sellutehtaan sulkeminen

Muistan edelleen uutiset Kemijärven sellutehtaan sulkemisesta. Kemijärvi ja koko Itä-Lappi kärsi eniten, mutta se oli isku koko Lapille.

Kemijärven ja lukuisten muiden tehtaiden sulkemisten vuoksi Suomen metsienkäyttö oli pitkään normaalia alemmalla tasolla, metsätaloudellisesti vajaakäytöllä.

Hiljalleen käyttöä on saatu takaisin ylöspäin. Venäjän tuonti on vähentynyt ja myös uusia investointeja on tullut. Kemijärven Keitele Groupin saha lienee yksi parhaista esimerkeistä.

Olemme edelleen jäljessä puuntuotannollisesti kestävimmästä hakkuutasosta. Nyt käytämme runkopuuta hieman yli 70 miljoonaa kiintokuutiota, kun kestävin mahdollinen nousee jo 94 milj. vuonna 2025.

Maakunnista suurin todellisen käytön ja Luonnonvarakeskuksen laskeman suurimman mahdollisen käytön välinen ero löytyy juuri Lapista ja Pohjois-Suomesta.

Kemijärven ja Kemin metsäinvestoinnit kasvattaisivat puunkäyttö Suomessa merkittävästi. Tilanne korjautuisi. Hätävarana olisi vielä puuntuonti sekä Venäjältä että Ruotsista.

Investoinnit eivät kaikille kelpaa. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on kertonut Helsingin Sanomissa, että hakkuita tulisi Suomessa vähentää nykytasosta.

Lapissa toimii merkittävä määrä sahoja ja Kemissä kaksi teollisuuden suurta tehdasta. Hakkuiden vähentäminen tarkoittaisi joidenkin näiden olemassa olevien laitosten alasajoa. 

Rinne perustelee näkemystään ilmastosyillä. Rinteen kirves osuu kuitenkin pahasti harhaan.

Metsäteollisuustuotteet myydään maailmalle. Kyse on maailmanmarkkinatuotteista, joiden kysyntä määräytyy globaalisti.

Jos Lapista viedään maailman tarpeisiin vähemmän uusiutuvia metsätuotteita, tehdään ne jossain muualla. Tehtaat ilmastovaikutuksineen - ja ennen kaikkea työpaikkoineen - siirtyy muihin maihin.  

Toinen vaihtoehto on uusiutuvien metsätuotteiden korvautuminen uusiutumattomilla. Tällä olisi todennäköisesti kielteisiä vaikutuksia yhteiseen ilmakehäämme.

Ilmastomielessäkin olisi järkevämpää vauhdittaa metsien kasvua, kuin rajoittaa hakkuita.

Keinoja on. Metsäpinta-alaa voidaan lisätä, mm. jo nostettuja entisiä turvetuotantoalueita metsittämällä. Lapin Suomen ennätystason harvennusrästit pitäisi hoitaa. Tuhkalannoitusta voidaan lisätä sekä metsätuhoja vähentää. 

Vinkkinä Antti Rinteelle: Stora Enson Jouko Karvinen myöhemmin myönsi alasajon olleen virheen. Ei niitä aikoja moni täällä kaipaa. Työtä ja toimeentuloa sitäkin enemmän.

Kirjoitus on alun perin julkaistu Uusi Rovaniemi -lehdessä 14.11.2018