4.4.2015

Monella eläkeläisellä todellinen hätä pärjäämisestä

Useimmat kaikkein koskettavimmista kansalaispalautteista olen saanut pienituloisilta eläkeläisiltä. Tilanne on silloin hurja, jos ei oikein eläkkeellä pärjää. Oman tekemisen kautta kun jo päivätyönsä tehneet eivät asiaan sanottavasti vaikuttaa. Tunne on varmasti kova epäoikeudenmukaisuus, mikäli eläke jää kustannusten noususta jälkeen.

Mielestäni on selvää se, että julkisen järjestelmän tulee turvata riittävä perustaso.

Vertailujen mukaan Suomessa perusasiat ovat kunnossa. Eläkejärjestelmämme rankattiin juuri neljänneksi parhaaksi arvioiduista 25 järjestelmästä. Eläketurvakeskuksen sivuillaan julkaisema australialaistutkimuksen kärjessä oli Tanska. Suomen ohi kiilasivat myös Australia ja Hollanti.

Parannettavaa kuitenkin löytyy. Ehkä mielenkiintoisin oli esitys eläkeoikeuden jakamisesta puolisoiden kesken. Suomesta puuttuu monessa maassa käytössä oleva puolisoiden keskinäinen eläkkeiden jakamismahdollisuus. Eläke-etuudet ovat Suomessa henkilökohtaisia.

Tästä voi seurata ongelmia, mikäli eläkeläispariskunnasta korkeampituloinen kuolee tai aviopari eroaa. Usein korkeampituloinen on ollut mies. Naiset kuitenkin elävät miehiä keskimäärin seitsemän vuotta pidempään.

Yleisesti arvioidaan, että tulevina vuosina eläkkeelle siirtyvät ehjän työuran urakoineet kokevat eläkkeensä noin keskimäärin elämisen tarpeisiin riittäviksi.

Usein etenkin naisten keskuudessa on kuitenkin paljon erittäin pienten eläkkeiden saajia. Tämä johtuu katkonaisista työurista, jolloin tulevaa eläkettä ei ole samalla tavalla kertynyt. Lisäksi kotiäitiys on ollut ja on yhä monen rouvan elämäntyö, mistä ei eläkettä ansiotulon muodossa kerry.

Ehkä Suomessakin voitaisiin herätellä keskustelua eläkkeiden jakamista puolisoiden kesken. Tällä olisi turvaa tuovaa merkitystä sekä avioeron sattuessa että enemmän ansaitsevan puolison kuollessa. Jaettava eläkeosuus tulisi olla tietenkin avioliiton aikana ansaittua. Tuona aikana on yhdessä kannettu sekä ansaitsemis- että hoitamisvastuut.

Muita vertailun suosituksia oli muun muassa korkeampi vähimmäiseläke.

Tässä mielessä takuueläkkeen korottamatta jättäminen ensivuodelle oli Stubbin hallitukselta suuri virhe, joka tulisi oikeudenmukaisuussyistä korjata. Verotuksen eläkevähennystä aivan oikein korotettiin, mutta takuueläkkeen saajat eivät hyödy tästä senttiäkään.

Yli 100 000 eläkeläistä on jäämässä kokonaan parannuksen ulkopuolelle, koska takuueläkkeestä ei makseta veroja. Tässä jätettiin juuri kaikkein heikoimmat pienten, mutta arkeen apua tuovien toimeentulohelpotusten ulkopuolelle.

Pienituloisimmille eläkeläisille vastaavan hyödyn olisi tuonut takuueläkkeen korotus kymmenellä eurolla kuukaudessa. Tämä olisi maksanut valtiolle 13 miljoonaa euroa vuodessa. Eläketulovähennykseen käytetään sen sijaan 70 miljoonaa euroa.

Takuueläkkeen korotuksen ulosjättäminen koskettaa erityisesti lappilaisia. Takuueläkeläisiä on paljon juuri täällä pohjoisessa, jopa 25 % maan keskiarvoa enemmän. Monet lappilaiset ovat tehneet työuransa työeläkejärjestelmän ulkopuolisilla aloilla, kuten maatilan emäntänä.

Kotona tehtyä työtä ei voi rinnastaa ansiotyöhön eläkekertymän osalta. Kuitenkin ihmiset, jotka ovat huolehtineet eläkejärjestelmän kantokyvystä esimerkiksi lapsia tekemällä ja hoitamalla voivat pudota vanhuuspäivillään köyhyyteen.

Tässä on epäkohta, mikä pitäisi ehdottomasti korjata.

Eurooppa-politiikassa on noussut viime päivänä keskusteluun

22.5.2020

Eurooppa-politiikassa on noussut viime päivänä keskusteluun Saksan liittokansleri Angela Merkelin ja Ranskan presidentti Emmanuel Macronin esitys 500 miljardin euron suuruiseksi EU:n elpymisrahastoksi. Elpymisrahaston kautta annettaisiin mahdollisesti suoria avustuksia jäsenmaille.

Suomi ottaa asiaan virallisesti kantaa, kun saamme eteemme selkeän ja konkreettisen esityksen Euroopan komissiolta. Sellaista ei ole vielä olemassa.

Lue lisää
Nautitaan keväästä turvallisesti!

21.5.2020

Vaikka meidän kaikkien on nyt pidettävä kiinni näistä ohjeistuksista, on varmasti ulkona liikkuminen ja luonnon rauhassa oleskelu kaikille hyväksi. Hyvää helatorstaita!

Lue lisää
Rajoituksia puretaan askel kerrallaan

19.5.2020

Hallitus on linjannut tänään ravintoloiden avaamisesta kesäkuun alusta alkaen. Ensivaiheessa ravintolat voivat ottaa sisään puolet normaalista asiakasmääristä. Ravintolat voivat olla auki klo 23 asti ja anniskella klo 22 asti.

Asiakaspaikkarajoite ei koske ulkotererasseja, mutta ihmisten turvallisuudesta on silti huolehdittava.

Lue lisää
Mitä maksaa? -ohjelmassa mukana keskustelemassa Suomen talouspolitiikasta

18.5.2020

Suomessa on ollut keskustalainen valtiovarainministeri edellisen kerran vuonna 1987, eli omana syntymävuotenani. Moni onkin ollut kiinnostunut siitä, mitä on keskustalainen talouspolitiikka 2020-luvun Suomessa?
 

Lue lisää
Kaatuneiden muistopäivänä: Sankareitamme kunnioittaen

17.5.2020

Tänään vietetään kaatuneiden muistopäivää sodissamme menehtyneiden vainajien muistoksi. Välirauhan keväästä 1940 alkaen päivää on vietetty toukokuun kolmantena sunnuntaina. Mannerheim määräsi tätä päivää vietettävän ”nyt päättyneessä sodassa kaatuneiden sankarivainajien sekä myös kaikkien murroskautena vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä” – Sittemmin päivä on vakiintunut kaikkien Suomea koskeneiden sotien uhrien muistopäiväksi.

Lue lisää
Yhteydenpitoa

17.5.2020

Tapasin tällä viikolla merkittäviä henkilöitä. Olen kuvassa kaikkien elossa olevien keskustalaisten entisten pääministerien seurassa.

Lue lisää

Katrista matkan varrella sanottua

"Keskustapuolue tarvitsee nyt uudistusta. Katri on raikas, nuori, uusin ajatuksin, ehdottomasti paras vaihtoehto puheenjohtajaksi. Mielestäni Katrin paras valttikortti on, että hän edustaa koko maata, ei vain kaupunkiseutuja. Kun tuntee myös syrjäisimpien seutujen elämän, voi hyvin ottaa kantaa myös taajaman asioihin."