11.1.2019

Mitä tehdä sosiaaliturvalle?

Sosiaaliturvamme on rakennettu ajatukselle, että jokaisella suomalaisella olisi vakituinen, kokopäiväinen työsuhde. Tämä ei ole kaikkien osalta ollut todellisuutta enää pitkään aikaan. 

Elämänkirjoa on yritetty sovittaa eri lakeihin ja tukipykäliin. Ei muuten onnistu. Lopputulos muistuttaa lähinnä absurdia hallintohimmeliä. 

Tukijärjestelmämme lokerointi jonkin yhden syyn tai perusteen taakse on yhä vaikeampaa. Tänä päivänä yksin Kela tarjoaa yli 180 erilaista etuutta, kuhunkin elämäntilanteeseen räätälöidyn oman ratkaisun. 

Järjestelmää voidaan yksinkertaistaa, mutta se vaatii rohkeutta yhdistää eri syillä maksettavia tukia - ja samalla tuen saamisen ehtoja. Yksinkertaisimmillaan tuen saamiselle voitaisiin asettaa vain yksi ehto, pienituloisuus. Emme arvottaisi tai erottelisi köyhyyden syitä.

Sosiaaliturvamme on rakennettu ajatukselle, että jokaisella suomalaisella olisi vakituinen, kokopäiväinen työsuhde. Tämä ei ole kaikkien osalta ollut todellisuutta enää pitkään aikaan. 

Elämänkirjoa on yritetty sovittaa eri lakeihin ja tukipykäliin. Ei muuten onnistu. Lopputulos muistuttaa lähinnä absurdia hallintohimmeliä. 

On arkea, että elämäntilanteet vaihtelevat. Kokopäiväinen opiskelija saattaa haluta tehdä kausiluonteisesti töitä hankkiakseen reissurahat. Pienten lasten vanhemman elämäntilanteeseen voi sopia osa-aikainen työ, josta saatava korvaus ei kuitenkaan riitä perheen elantoon. Työtön voi palaa halusta valmistella omaa yritystoimintaa, muttei oikein uskalla tehdä tätä tukien menetyksen vuoksi. 

Tukijärjestelmämme lokerointi jonkin yhden syyn tai perusteen taakse on yhä vaikeampaa. Tänä päivänä yksin Kela tarjoaa yli 180 erilaista etuutta, kuhunkin elämäntilanteeseen räätälöidyn oman ratkaisun. 

Järjestelmää voidaan yksinkertaistaa, mutta se vaatii rohkeutta yhdistää eri syillä maksettavia tukia - ja samalla tuen saamisen ehtoja. Yksinkertaisimmillaan tuen saamiselle voitaisiin asettaa vain yksi ehto, pienituloisuus. Emme arvottaisi tai erottelisi köyhyyden syitä.

Tämäkin olisi vasta hyvä alku - ja sinällään täysin riittämätöntä. Tuen pitäisi olla lisäksi samaan aikaan sekä työhön ja omatoimisuuteen kannustava että riittävä.

Uskon, että tekemätöntä työtä Suomessa kyllä on. Törmäsin aikanaan arvioon, jonka mukaan yksin pätkittäistä ja kausittaista työtarvetta olisi miljardien edestä - valtava määrä tekemätöntä työtä joka vuodelle. Sen teettäminen koetaan vain yrityksille ja kotitalouksille liian vaivalloiseksi. 

Samaa voi sanoa tekijäpuolesta. Syystäkin pelätään soppaa, jonka pienen lisätienestin tekeminen aiheuttaa esimerkiksi tukien jälkikäteisenä takaisinperintänä. Lyhytaikaisen työn vastaanottaminen voi ääritapauksissa jopa laskea tulotasoa.

Etenkin viimesijaiseksi tarkoitettu toimeentulotuki on nykyisellään sellainen hämähäkinseitin ja liisterin sekoitus, että sieltä ei aivan vähäisellä tahdonvoimalla takaisin työelämään ponnahdeta. 

Uskon, että todellinen muutos tulisi yksiselitteisestä ja takuuvarmasta pienenkin työn vastaanottamisen kannattavuudesta. Jokaisesta tienatusta lisäeurosta on jäätävä käteen aina ennakoitavissa oleva kohtuullinen määrä.

Tähän meillä on myös mahdollisuus kansallisen tulorekisterin myötä. Sen myötä voimme viimein rakentaa työtulojen, etuuksien ja verotuksen kannustavan yhteensovittamisen. Perusturvaa hakeneen tulotason jäädessä matalaksi, maksettaisiin hänelle tällöin automaattisesti kuukausittain oikea määrä taloudellista tukea. Takaisinperinnän tuomat ikävät yllätykset jäisivät pois.

Näillä askelilla tuotaisiin sosiaaliturvamme lähemmäksi monen suomalaisen arkitodellisuutta, yrittämisen, opiskelun, perusturvan ja työllistymisen yhdistämistä.

Tärkeintä olisi päästä pois perustoimeentulon menettämisen pelosta. Tilalle tarvitaan varmuutta pienenkin työn tekemisen kannattavuudesta.

 

Kirjoitus on julkaistu Suomenmaan Puheenvuoro-palstalla 11.1.2019.

Suomen metsäteollisuushistorian kaikkien aikojen suurin investointi Suomeen

11.2.2021

Kemiin investoidaan 1,6 miljardia euron biotuotetehtaaseen.

Lue lisää
Työtä kotiseudun hyväksi - olen ehdolla kuntavaaleissa

1.2.2021

Jo ennen kuin tulin mukaan politiikkaan, olin torniolainen. Ja jos joskus poliittinen toimintani päättyisi, niin kotini olisi silloinkin Torniossa. Täällä ovat sukujuureni, täällä olen saanut elää ja asua, vaikka viime vuosina olenkin viettänyt osan ajastani kansanedustajan tehtävien vuoksi Helsingissä. 

Jos toimintani Tornion kaupunginvaltuustossa voi edistää kotikaupunkini ja sen ihmisten etua ja kehitystä, niin olen velvollinen asettumaan ehdokkaaksi. Enkä ainoastaan velvollinen, vaan teen sen sydämen palosta.

Olen siis ehdolla tulevissa huhtikuun kuntavaaleissa. Haluan tehdä työtä minut kasvattaneen kotiseudun hyväksi, jos torniolaiset antavat minulle vaaleissa luottamuksen. Ratkaisu on jälleen äänestäjien käsissä.

Lue lisää
Korona laittaa rajankin testiin

22.10.2020

Korona on laittanut monen väylänvartisen elämän mullin mallin. Kevään sinnittely tiukkojen koronarajoitusen kanssa näyttää valitettavasti saavan nyt syksyllä jatkoa. Rauhallisen koronakesän jälkeen virus on lähtenyt taas isoissa kaupungeissa leviämään. Sieltä se etenee muuallekin. 

 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Meän Torniolaaksossa 22.10.2020

Lue lisää
Keskustan ryhmäpuheenvuoro: Puoliväliriihessä päätökset 30 000 työllisestä lisää - talouden vakauttamisesta parlamentaarinen näkemys

7.10.2020

Arvoisa puhemies,

Me päättäjät voimme toimia nyt kahdella tavalla.

Voimme joko luoda koteihin toivoa ja varmuutta, tai lisätä huolta ja epävarmuutta.

Keskusta sanoo: Kyllä Suomi selviytyy.



Lue koko puheenvuoro: 

Lue lisää
Pääkaupunkien yhteistyötä rajaseutujen ratkaisuille

30.9.2020

"Länsi- ja pohjoisrajan ihmiset ovat joutuneet korona-aikana poikkeuksellisen paineen keskelle. Monen rajalla elävän elämänpiiri puolittui, kun tavanomaisille asioille ei voinutkaan kuukausiin lähteä Ruotsiin tai Norjaan.

 

Koronan hellittäessä sisärajavalvontaa lievennettiin, mutta epidemian jälleen voimistuessa Pohjoismaissa sisärajavalvonta on tällä viikolla palannut myös Suomen ja Ruotsin sekä Norjan välisille rajoille."

Kirjoitus on alunperin julkaistu Kemi-Tornio Kaupunkilehdessä 30.9.2020. Lue lisää klikkaamalla. 

Lue lisää
Lue Katrin Yhteinen Keskusta -kirja tästä

3.9.2020

Vaikka Keskusta on ”tunnepuolue”, se ei saa kuitenkaan olla ”tunnelmointipuolue”. Kauniiden, mutta sisällöttömien vertauskuvien ja itsestään selvien latteuksien toistelulla emme pääse eteenpäin. Meillä täytyy olla selkeät yhteiskunnalliset tavoitteet.

Kerron näistä tavoitteista oheisessa pamfletissa. 

Lue lisää

Katrista matkan varrella sanottua

"Jos Katrilla olisi ikää enemmän, sanoisin, että siinä on topakka Pohjan akka. Katri on valmis olemaan vaikka suihtenae päihtänäe vesikelkkanae."